Arvostelussa Aquanox

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 11.maaliskuu 2002

Peliarvostelu

Pelin nimi Aquanox
Alusta PC
Kehittäjä Massive Development
Arvostelukappale FishTank Interactive
< >
Avaa pelin lisätiedot

Aquanox sijoittuu tulevaisuuteen, jonka tulevaisuudenkuva on yllätys, yllätys enemmän tai vähemmän synkkä. Tällä kertaa ihmiskunta on pakannut reppunsa maanpinnan muututtua asuinkelvottomaksi ja päättänyt muuttaa merenpinnan alle ja rakentaa sinne uuden ja uljaan vedenalaisen maailman. Pelissä pelaaja omaksuu palkkasotilas Emerald ”Dead-Eye” Flintin roolin, joka yhdessä partnerinsa kanssa tienaa leipänsä palkkasotilaan hommia tehden, aseistetuilla minikokoisilla sukellusveneillä suoritettavia tuhoamiskeikkoja suorittaen.

Keikoista kilisee käteistä tilille, jolla voi sitten parannella omistamiaan sukellusaluksia, tai kokonaan uuden aluksen itselleen, joita pelistä löytyy kaiken kaikkiaan yhdeksän kappaletta. Eri alukset eroavat ulkönäkönsä lisäksi nopeudessa, kiihtyvyydessä, panssarin vahvuudessa ja siinä kuinka monta torpedoa alus pystyy kerrallaan kantamaan. Pelin asevalikoima taas jakautuu kolmeen luokkaan; konekiväärit, plasma-aseet ja torpedot, joista on sitten tarjolla halpaa ja huonompaa ja kalliimpaa ja parempaa.
Ennen jokaisen tehtävän aloittamista pelaaja yleensä joutuu käymään lävitse muiden pelistä löytyvien henkilöiden kanssa jokseenkin yhdentekeviä keskusteluja, jonka jälkeen oma alus varustetaan mielekkäillä aseilla ja muilla tarpeellisilla yksityiskohdilla edessä häämöttävää tehtävää ajatellen. Pelin tehtävärakenne on melko yksinkertainen ja melkein kaikki pelin tehtävistä onkin yksinkertaisia tuhoa kaikki viholliset -tyylisiä, mutta on sekaan saatu ujutettua muutamia saatto -ja suojelukeikkojakin, sekä esimerkiksi tehtäviä joissa pitää tuhota jotain rakennelmia kuten satelliitteja.

Mukaansa pelaaja saa useimmissa tehtävässä silloin tällöin muita ystävällisiä aluksia avukseen taistelemaan rinnalle ja ihan suhteellisen hyvin ne pelaajan rinnalla onneksi osaavatkin taistella. Välillä massoittain vihollisia vastaansa saava pelaaja ei nimittäin välttämättä niistä yksin selviäisi. Taisteleminen ja ylipäätäänkin aluksen ohjaaminen luonnistuu todella näppärästi jo vakio kontrolleillakin; hiiren avulla onnistuu aluksen kieputus kaikkiin ilmansuuntiin ja hiiren napeilla tietysti hoituu ampuminen. Näppäimistön tehtäväksi jää ”kaasun” ja ”jarrun” käyttö, sekä vihollisalusten ammusten väisteleminen sivulta toiselle.

Mihinkään hirveisiin väistelyoperaatioihin ei tosin tarvitse ryhtyä, sillä vihollistekoäly ei nimittäin ole aivan samaa tasoa kuin esimerkiksi pelaajan mukana taistelevien alusten ja välillä pelaaminen on vähän liiankin helppoa. Parhaaksi taktiikaksi taisteluissa ainakin omalla kohdallani osoittautui vihollisen havaittuani liikkuminen sen lähelle tykit laulaen ja sen jälkeen pyörimällä sen ympäri, samalla koko ajan ampuen. Ainakin ajoittain tämä sai vihollisen hieman hämilleen ja se oli helpompi posauttaa paloiksi.

Allekirjoittaneen oli pakko alkaa nostaa vaikeustasoa pelin alkupuolella kun tehtävät tuntuivat menevän todella helposti läpi. Tehtävien yleinen vaikeustaso ja haastavuus kyllä nousee pikkuhiljaa itsestäänkin pelin aikana, jonka jälkeen vaikeustasojen manuaalisen säätämisen kanssa ei enää tarvitse leikkiä.

Vaikka Aquanox onkin periaatteessa hauskaa toimintaa syvällä meren pohjassa, vaivaa peliä tehtävien osittainen itseään toistaminen, joka ei aluksi niinkään vaivaa, pelaajan ollessa ainakin jonkin aikaa grafiikan, äänimaailman ja hienon vedenalaisen maailman sokaisema. Loputtomasti kuitenkaan yksinkertaisia tuhoamistehtäviä pienillä eroavaisuuksilla ei hymysuin jaksa pelata ja nopea kyllästyminen onkin ehkä pelin suurin kompastuskivi, tosin pienen tauon jälkeen peliä jaksaa taas pelata mielellään.

Pelissä on varsinaisen kampanjan lisäksi valittavana Instant Fight niminen -pelimuoto, joka pitää sisällään muutaman variaation yksinkertaisesta taistelusta; FightClubissa pelaaja ottaa mittaa vihollisaluksista yksi kerrallaan ja jos ja kun pelaaja kukistaa vihollisen, saa hän saman tien vastaansa uuden hieman edellistä parempitasoisen. DogFightissa pelaaja ottaa mittaa yhdestä vihollisaluksesta nopealla aluksella ja samalla pelaajaa kiusaamassa on merenpohjaan pultattuja tykkejä jotka yrittävät parhaansa mukaan ampua pelaajan tuonelaan. Asylum pelimoodissa pelaaja ottaa myöskin mittaa vihollisista, joskin niitä on tällä kertaa ruudun täydeltä ja kaikki yhtä pelaajapoloa vastaan. Viimeisessä, Duell nimisessä pelimuodossa pelaaja niin ikään taistelee tietokonekuskia vastaan, tosin en tullut pelanneeksi kyseistä pelimuotoa niin kauaa, että olisin saanut selville mitä eroa siinä oli muihin edellä mainittuihin verrattuna. Instant Fightin tarjoamia eri pelimuotoja ei kovin montaa yrityskertaa enempää jaksa pelata pelimuotojen yksinkertaisuuden ja hillittömän, hermoja raastavan vaikeuden takia. Käytännössä yksinpelaajien ainoaksi iloksi jääkin siis pelin tarinamoodi.
Pelistä löytyy myös lähiverkko -ja nettipelimahdollisuus, joista jälkimmäinen hoituu GameSpy ohjelman kautta, vai pitäisikö sanoa että ei hoidu koska tätä kirjoittaessani ei servereitä saatika sitten pelaajia ollut nimeksikään. Jos nyt ylipäätään servereitä löytyy, on joka tapauksessa ensin imuroitava 30 megatavun karttapaketti pelin sivuilta että pääsee pelaamaan. Tarjolla on deathmatchin ja tiimipohjaisen deathmachin lisäksi lipunryöstö, mutta ellei tilanne tästä parane, on ainut mahdollisuus moninpelata varmastikin perustamalla oma peliserveri tai sitten pelata lähiverkossa kavereiden kesken.

Massive Development on onnistunut luomaan todella hyvän pelimoottorin Aquanoxia varten ja kauniinnäköistä peliä katseleekin erittäin mielellään. Graafinen osuushan on tietysti toinen niistä tärkeistä elementeistä, jonka avulla Aquanoxissa on saatu aikaan niinkin hieno illuusio siitä, että pelaaja on syvällä merenpohjassa. Vesi hejastuu ja kimaltelee hienosti meren pohjaa vasten, aurinko läpäisee meren pinnan, luoden samalla hienonnäköisiä valonsäteitä ympäriinsä tummaa merenpohjaa, jonka lisäksi merenpohjaan rakennetut futuristiset kaupungit sopivat hyvin tummaan mereen. Taisteluissa joka kerta nähtävät vihollisalusten räjähdyksetkin ovat myös hienosti toteutettuja. Peli tukee myös GeForce 3 kortteja, mutta valitettavasti testikoneessa ei sellaista ollut, joten on vaikea sanoa olisiko peli ollut paljonkin hienompi kuin ”tavallisilla” näytönohjaimilla.

Peliä tuli sitä arvostellessa testattua testikoneella ensin 1024x768x32 resoluutiolla ja kaikilla detaileilla, jolla myös otin kaikki arvostelussa olevat kuvatkin, jonka jälkeen peliä kokeiltiin vielä 1152×864 resoluutiolla kaikkien detailien ollessa täysillä ja uskomatonta, mutta näinkin hienonnäköinen peli kuin Aquanox on, niin peli ei näyttänyt minkäänlaisia merkkejä hidastumisesta.

Äänipuolella peli on myös suuremmaksi osin onnistunut hyvin ja vedenalainen maailma todellakin tuntuu ja kuullostaa vedenalaiselta. Taustalla kuuluu todella hienosti erilaisia kaikuvia taustaääniä, jonka lisäksi oman sukellusveneen pitämä hiljainen hurina sulautuu hienosti äänimaailman sekaan. Jos sattuu omistamaan vielä äänikortin joka tukee EAX -ääntä, saa tällöin pelin äänimaailmasta vielä hitusen verran paremmin irti. Aseiden äänissä on onnistuttu myöskin hyvin ja ampuessa aseiden pitämä jyrinä todellakin kuullostaa siltä, kuin käytössä olisi kovan luokan aseita ja myös vedessä pelaajan vierestä suhisevat erilaiset torpedot kuullostavat hyvin hienoilta.

Kuten aiemmin tuli mainittua, pelissä joutuu jokaisen tehtävän välissä höpötellä joutavia pelin muiden hahmojen kanssa ja sen lisäksi että keskustelut ovat täysin yhdentekeviä pelaajan kannalta, on niitä myös erittäin ärsyttävä kuunnellakin. Lähes kaikki ääninäyttelijät ovat syystä tai toisesta vetäneet homman täysin överiksi ja niinpä pelaaja saa kuunnella mitä ärsyttävimpiä ääniä laidasta laitaan, joista lisäksi monet on näytelty kuin suoraan paperista lukemalla.

Pelin sankarin ääni on hieman kyyniseltä kuulostava heppu, joka olisi kyllä muuten sopinut hyvin kyseiselle hahmolle, mutta kun Flintinkin ääninäyttelijä on päättänyt vain yksinkertaisesti lukea repliikkinsä suoraan paperista, niin on suoritus mennys osittain hukkaan. Yllä mainituista seikoista johtuen keskustelujen pompatessa ruudulle tuleekin vain ahkerasti pidettyä Enter -näppäintä pohjassa, jotta keskustelut painuisivat samantien takaisin sinne mistä tulivatkin. Ainoastaan pelaajan Sally -nimisen virtuaalisen apurin ääninäyttelijä on onnistunut hyvin roolisuorituksessaan, mutta se on hyvin laiha lohtu se, koska kukaan muu ei ole. Musiikipuolelta löytyy teknotyylistä jumputusta, joka jollain kumman tavalla sopii erittäin hyvin pelin tunnelmaan ja vedenalaiseen toimintaan.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Ohjattavuus
  • + Vedenalainen maailma
  • + Grafiikka
  • + Äänimaailma

Huonoa

  • - Ääninäyttely
  • - Itseään toistava