Arvostelussa Back to the Future: The Game – Get Tannen!

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 26.helmikuu 2011

Peliarvostelu

Pelin nimi Back to the Future: The Game - Get Tannen!
Alusta PC
Ikäraja -
Pelaajamäärä 1
< >
Avaa pelin lisätiedot

Telltalen Back To The Future -pelisarja jatkuu jälleen, kauden toisella, Get Tannen! -nimeä kantavalla episodilla. Martyn on jälleen matkattava takaisin vuoteen 1931, sillä hänen isoisänsä henki on vaarassa, ensimmäisessä episodissa aiheutettujen tapahtumien vuoksi. Juonikuvio onkin ehtaa Back To The Futurea ja omasta mielestäni sarjan kakkosepisodi onnistuu olemaan hauskempi, mielenkiintoisempi, kuin puzzlejensakin osalta hieman kekseliäämpi kuin ensimmäinen episodi.

Get Tannen!issa Marty huomaa epäonnekseen, että uudessa vaihtoehtonykyisyydessä (siis vuodessa 1986) Biff ei enää olekaan nyhverö, vaan pomputtaa Martyn vanhempia mennen tullen ja muutenkin hallitsee koko Hill Valleyta oman jenginsä kanssa. Käy ilmi, että ensimmäisen episodin tapahtumien vuoksi Biffin isoisä, Kid Tannen ei koskaan joutunutkaan vankilaan ja Biff on perinyt isoisänsä manttelin rikollismafian pomona. Vuoden 1931 ”väärät tapahtumat” on siis korjattava ja asiat muutettava jälleen hieman itsekkäästi itselle suotuisiksi.
Jollei kyse olisi Back To The Future -pelistä, voisin alkaa jo tässä vaiheessa valittamaan siitä, mikä esimerkiksi Telltalen Sam & Max -pelisarjan ensimmäistä ja toista kautta vaivasi. Nimittäin, koska jälleen kerran palataan vuoteen 1931, tarkoittaa se sitä että miljööt kuin tavattavat hahmotkin ovat kutakuinkin samoja kuin ykkösepisodissa. Ainoana poikkeuksena löytyvät ykkösepisodin lopussa nähty poliisi, laulaja ja Kidin tyttöystävä, Trixie, sekä vuoden 1986 Biffin kätyrit. Muut, kuten nuori Emmett ”Doc” Brown, sekä toimittaja Edna Strickland ovat hahmoja, joihin on törmätty jo aiemminkin.

Get Tannen! kuitenkin toimii yllätävän hyvin, eikä toiston makua onneksi liiemmin tule. Tämä on suurilta osin uusien paikkojen, kuten Kidin salakapakan, sekä Majestic Arms hotellin ansiosta, koska tällä tavoin pelissä on edes jotain uuttakin nähtävää. Kolmatta kertaa en kuitenkaan soisi 1931 Hill Valleyn toimivan pelialueena, sillä siinä vaiheessa mennään jo vahvasti kierrätyksen ja toiston puolelle. Pahoin kuitenkin pelkään ? ainakin kolmannen episodin esitrailerin ja sen perusteella mihin kakkonen päättyy ? että 30-luvulle palataan vielä kolmannen kerran.

Haastavuudeltaan kakkosepisodi on ehkä jonkin verran ykköstä vaikeampi, mutta itse en apua siltikään juuri missään vaiheesa tarvinnut, vaikka peli tarjoaakin jumiin jääneelle pelaajalle tehokkaita, joskin rivien välistä luettavia vihjeitä etenemiseen, mikä on hyvä asia. Pelin ongelmat ovat kakkosepisodissa paikoitellen varsin nokkelia, mutta samaan aikaan kaikissa puzzleissa pärjää hienosti tavallisella loogisella päättelyllä, eikä pelaajan tarvitse liimata apinoita seiniin, upottaa kissoja tervaan tai muuta vastaavaa hömppää, joka ei pelin henkeen sopisikaan. Ainoastaan kohta, jossa pelaajan piti osata kertoa oikea vastaus salakapakan ovimihelle, kun tämä esitti kysymyksen tuotti hetkellisesti tavallista pidempiaikaista miettimistaukoa. Ongelma kuitenkin ratkesi melko nopeasti yritys-erehdys -toiminnan kautta. Episodin yksi kekseliäimmistä puzzleista perustuu erilaisiin musiikkikappaleisiin sekä niiden vaihteluun.

Audiovisuaalisesti kakkosepisodi toimii yhtä hyvin kuin ykkönenkin ? puhutaanhan kuitenkin etenkin ulkoisesti lähes identtisestä pelistä. Maisemat ovat samaa tasoa kuin ykkösessäkin ja esimerkiksi pelin salakapakka on varsin 1930-luvun henkinen ja kapakassa soiva musiikki samaa luokkaa. Episodin harvoja nipottamisen aiheita on jälleen kerran pelin kamerakulma, jota ei mitä ilmeisemmin tulla edes korjaamaan. Lukittujen ja äkillisesti vaihtuvien kamerakulmien vuoksi kun peli välillä pompottaa pelaajaa suunnasta toiseen useamman kerran pelin aikana. Sinänsä ongelma on jokseenkin pienilaatuinen tottakai, mutta pidemmän päälle alkaa kyllästyttämään.

Ääninäyttelijöinä nähdään jälleen kerran liuta ammattitaitoista porukkaa ja aitoa ”Docia” eli Christoper Lloydin upeaa paluuta proffan rooliin vielä enemmän ihmetystä herättää Martya ääntelehtivä kaveri, joka paikoitellen on kuin ilmetty herra Fox. Välillä jopa unohdan, että kuuntelen oikeasti vain häntä imitoivaa heppua. Muut ääninäyttelijät suoriutuvat niin ikään hienosti ja uusista ääninäyttelijöistä Trixie ja sekä poliisi osaavat hommansa hyvin ja puhaltavat tarvittavan määrän persoonaa omaan työskentelyynsä, jotta hahmot tuntuisivat eläviltä. Kaiken kruunaa luonnollisesti tuttu elokuvien virallinen ääniraita, joka takaa hetkeen kuin hetkeen sopivat musiikit jälleen kerran.
Back to the Future: The Game -episodisarjan koko kausipaketin voi ostaa Telltale Gamesin nettisivuilta osoitteesta http://www.telltalegames.com/bttf 18,6 euron hintaan. Mikäli olet jo lunastanut kausipaketin ensimmäisen episodin myötä, saa kaikki loput episodit (tämä mukaanlukien) ladata ilmaiseksi niiden ilmestymisen myötä.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Puzzlet ovat jälleen onnistuneita ja mukavan loogisia ratkoa
  • + Erinomainen ääninäyttely ja toimivat hahmot jälleen kerran
  • + Elokuvien tunnelma
  • + Ääniraita

Huonoa

  • - Automaattisen kamerakulman ajoittainen vaikutus kontrolleihin