Arvostelussa Dark Age Of Camelot: Trials Of Atlantis

Kirjoittanut: Jani Clarén, 15.maaliskuu 2004

Peliarvostelu

Pelin nimi Dark Age Of Camelot: Trials Of Atlantis
Alusta PC
Muuta Pelaaminen vaatii luottokortin, alkuperäisen pelin ja Shrouded Isles-lisälevyn
Moninpeli Internet
Avaa pelin lisätiedot

Kuningas Arthurin tarina on varmasti tuttu meille jokaiselle. Muutama vuosi sitten Dark age of Camelot aukaisi meille oven tähän maailmaan, ensimmäistä kertaa MMORPG:n (Massive Multiplayer Online Roleplaying Game) muodossa. Pelin tapahtumat sijoittuvat aikaan, jolloin kuningas Arthur on juuri haudattu. Kolme kansaa käyvät päättymätöntä sotaa keskenään ja tämä onkin juuri se elementti, joka on aina erottanut DaoCin kilpailijoistaan.

Trials of Atlantis kertoo nimensä mukaisesti vasta löydetystä vedenalaisesta maailmasta, Atlantiksesta. Koska tämä mystinen maailma on juuri löydetty, on arkeologeja ja muita tutkijoita ripoteltu erilaisten kummallisuuksien ympärille. Se, mitä Atlantis tuo mukanaan onkin suurin koskaan kokemamme muutos DaoCin hahmon kehityksessä. Aiemmin pelaajan kehitys on 50 tason jälkeen ollut suurimmalta osalta realm rankin varassa (pisteitä, joita saa lahtaamalla vihollis-kansan sotureita). Trials of Atlantis tuo mukanaan peliin mestari-tasot (master levels) sekä liudan uusia esineitä joita ei ole niin ulkonäöltään, kuin ominaisuuksiltaankaan ennen pelissä tavattu.
Mestari-tasoja on yhteensä kymmenen, joissa jokaisessa on kymmenen eri tehtävää. Niiden suorittaminen on erittäin aikaa syövää ja vaatiikin usein suuremman luokan taistelu-joukon. Tästä hyvänä esimerkkinä, suoritin ensimmäisen tason kymmenennen tehtävän 20 ihmisen voimin. Tehtävissä huomaa, että Mythicillä ollaan paneuduttu oikein huolella tehtävien suunnitteluun. Esimerkiksi tuossa aiemmin mainitsemassani tehtävässä piti sukeltaa todella massiivisen kokoisen Fetus-nimisen kalan luolaan ja tietysti listiä se. Tappaminen ei kuitenkaan ollut aivan niin yksinkertaista, sillä esimerkiksi taistelijat joiden arveltiin tekevän tarpeeksi vahinkoa kalaan oli varustettu peileillä, jotka käänsivät kalan tuhoisat taiat jotka olisivat muuten saattaneet lahdata kertaheitolla koko porukan. Tämä on uutta pelille, jossa aiemmin tehtävät on toteutettu toivottoman yksinkertaisesti.

ToA:n mukana tulleet muinais-esineet (artifacts) luovat pelin tarvikkeisiin täysin uuden säväyksen. Ideana niissä on se, että aktivoinnin jälkeen niille saa kehitettyä yhä korkeampia tasoja jotka antavat pelaajalle sekä uusia kykyjä, että taitoja. Niiden hankkiminen onkin sitten asia erikseen. Esimerkiksi Dream Sphere niminen jalokivi jonka erikoisin kyky on muuttaa omistajansa pantteriksi viidennellä tasolla, onkin yksi helpoimmista saada.. ainakin teoriassa. Kyseisen kiven hankintaan tarvitsee suorittaa tehtävä, joka alkaa neljän tunnin päästä edellisen päättymisestä. Useimmat hahmoluokat tarvitsevatkin ystäviä tämän suorittamiseen, joten sopiva ajoitus on milteinpä mahdotonta järjestää, ellei ole tarkkaan tiedossa koska edellinen oli suoritettu. Tämän lisäksi jokaiseen esineeseen on löydettävä kolme kääröä, jonka jälkeen ne saa aktivoitua. Artifactit herättävätkin paljon vihamielisyyttä pelaajien keskuudessa niiden vaikean saatavuuden ja korkean kysynnän vuoksi.

Kuten aiemmin mainitsin, lisälevy tuo mukanaan jokaiselle kansalle oman uuden rodun. Järkyttävimpiä ovat Albionin (Ihmis-rotu) upouusi Half-Ogre. Allekirjoittaneen mieleen se toi lähinnä kodittoman juopon. Niiden tarkoituksena on ilmeisesti ollut tasapainottaa Albionin hahmojen koko-eroja, se kun on aina ollut ainoa kolmesta kansasta, jonka rodut eivät koskaan ole ollut erityisen pieniä, eikä suuria. Sääli vain, että hyvän idean toteutukseen ei ole tätä enempää uhrattu aikaa. Nämä kaksi muuta ovat petomainen Shar Hibernialle ja hyytävä Frostalf Midgardille.

Lisälevyn grafiikat tuovat peliin täysin uuden säväyksen. Vanhat tutut maisemat muuttuvat huomattavasti yksityiskohtaisimmiksi ja täytyy myöntää, että Atlantiksessa on tunnelmaa. Ennen peli on ollut täysin rajoittunut veden pinnan yläpuolelle, mutta Atlantiksessa tapahtumat sijoittuvat etupäässä veden alle. Korkean tason alkemistit pystyvätkin valmistamaan juomia, joiden avulla pelaaja pystyy hengittämään veden alla, sekä liikkumaan nopeammin kuin halvemmilla pelin kauppiailta ostettavilla litkuilla. Hauskana lisänä pelissä voi myös ostaa itselleen laivan tai veneen. Niillä matka paikasta toiseen menee rattoisammin ja vaara siitä, että ryhmän eri jäsenet jäisivät matkan varrelle pienenee huomattavasti. Valitettavasti kuitenkin sukeltelu ja veneily täytyy rajoittaa pelkästään ToA:n tuomille alueille, joten Camelotin pursikerho saa jäädä vain haaveeksi.

Trials of Atlantiksessa huomaa, ettei musiikkiin ole satsattu kovinkaan paljon. Kun pelin ensimmäinen osa julkaistiin, pelissä ei silloinkaan musiikki raikunut, paitsi eri alueille astuttaessa ja silloinkin se vaimeni äkkiä. Shrouded Isles toi mukanaan ambient äänet ja musiikin. Tämä oli mielestäni loistava lisä, kunnes nekin oli loppuun kulutettu. Toivoin etukäteen, että Mythicin pojat olisivat satsanneet tähän tällä kertaa vähän enemmän, mutta turhaan.

Käyttöliittymään uutena mielenkiintoisena lisänä on luotu muuteltavat valikot. On esimerkiksi mahdollista laittaa ryhmän jäsenten voimapisteet näkyviin prosentteina perinteisen mittarin sijaan, tai vaikkapa johonkin komentoon kartta alueesta jolla sillä hetkellä ollaan. DaoCissahan ei koskaan ole ollut minkään näköistä karttaa, eli suunnistus on aina ollut joko oman muistin, tai nettisivustojen varassa.

Dark age of Camelot on aina ollut tunnettu siitä että siinä on erittäin vaikea, jopa suorastaan mahdoton suoriutua eri vaiheista yksin. Voi toki lahdata yksinkin vihollisia kerätäkseen kokemusta, mutta useimmilla hahmoluokilla se on huomattavasti hitaampaa kuin toimivalla ryhmällä. Teoriassa tämä on ollut hyvä idea, mutta käytännössä kuitenkin se syö erittäin paljon aikaa, sekä useimpien hermoja. Suuremman luokan taistelut vaativat paljon ihmisiä, huolellista suunnittelua, sekä sopivaa ajoitusta. Tästä syystä useimmat pelaajat ovatkin valmiita uhramaan kymmeniä tunteja kerralla saadakseen haluamansa esineen, tai tarpeeksi kokemusta. Itse olen päässyt tutustumaan kyseiseen peliin siitä lähtien, kun se ensimmäistä kertaa tuotiin eurooppaan ja joutunut todistamaan, kuinka daoc-kommuuni on pikkuhiljaa muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Yhä useampi pelaaja tuntuukin nykyään arvostavan enemmän omia kokemuspisteitään, kuin esimerkiksi ystävyys-suhteitaan. Roolipelausta Dark age of Camelotista on myöskin turha enää näinä päivinä Euroopan servereiltä lähteä etsimään.
Kun Dark age of Camelot julkaistiin euroopassa, olivat kaikki hahmoluokat ilman muuta tervetulleita liittymään muiden mukaan kokemuspisteitä keräämään. Nykyään, esimerkiksi jokainen salamurhaaja-, sekä jousi-luokka saavat todellakin taistella päästäkseen muiden mukaan ilman suhteita, tai sopivaa hahmoa toisella tilillä. Toisten ihmisten tarvitseminen kehittyäkseen onkin saanut aikaan arvattavan reaktion pelaajien keskuudessa, nimittäin tekopyhyyden. Tämän voi helposti havaita esimerkiksi pelatessaan hahmoluokkaa, josta toiset voivat hyötyä. Ihmiset ovat huomattavasti ystävällisempiä keskustellessaan kanssasi ja useat sortuvatkin mielistelyyn pelkästään sen takia, etteivät hyödylliset hahmot lähtisi ryhmästä. Tämä on toki luonnollinen reaktio sillä esimerkiksi parantaja-luokan lähtiessä ryhmästä onkin ryhmä usein toimintakyvytön, kunnes uusi parantaja saadaan paikalle. Jos ei sellaista löydy, useimmiten koko kööri lähtee omille teilleen.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Tehtävien toteutukseen kiinnitetty huomiota
  • + Atlantiksen meret ja saaret ovat komeat
  • + Sukeltaminen on hauskaa
  • + Paljon uutta tutkittavaa

Huonoa

  • - Tarjoaa liian vähän uudelle pelaajalle
  • - Peli vaatii tuhottoman määrän aikaa
  • - Tekopyhyys yleistä pelaajien keskuudessa