Arvostelussa Dead Rising 2 – Off The Record

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 23.lokakuu 2011

Peliarvostelu

Pelin nimi Dead Rising 2 - Off The Record
Alusta XBOX360
Content Download On
Tuki omille musiikeille On
< >
Avaa pelin lisätiedot

Dead Rising 2: Off The Record on jatkoa viime vuoden lopulla ilmestyneelle Dead Rising 2 -pelille. Tarkemmin sanottuna Off The Record on eräänlainen lisäpaketti, jonka olisi voinut aivan hyvin julkaista myös DLC:nä tai arcadejulkaisuna. Alunperin pelin olikin kaiketi ilmestyä nimenomaan arcadeen edeltäjänsä Dead Rising 2: Case Zeron tavoin, mutta koska Capcom huomasi kuinka suosituksi Case Zero nousi, päätti julkaisija nostaa Off The Recordin täysiveriseksi kaupalliseksi pelijulkaisuksi ? tavoittaen mahdollisesti myös kaikki Livettömätkin Dead Rising fanit. Onneksi sentään pelin hinta ei näyttäisi kuitenkaan olevan tyypillisen täysihintaisen arcadejulkaisun hintaa kummempaa, vaan pelin hintalappu on laskettu sinne kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen euron korville ? vanhan kunnon laajennuslevypaketin hintaista hupia Dead Risingin ystäville siis, joka on mielestäni erittäin positiivinen asia.

Siinä missä alkuperäisessä Dead Rising -pelissä nähty journalistisankari Frank West korvattiin pelisarjan kakkososassa sekä arcadejulkaisu Case Zerossa hurjapää Chuck Greene -nimisellä hahmolla, tekee Frank West nyt paluun Off The Recordissa, mikä on vain hyvä asia, sillä Chuck oli kuivaakin kuivakkaampi pelihahmo pelattavaksi ? ei Frank Westkään mikään kovin syvällinen pelihahmo ole, mutta ainakin miehen dialogi ja sarkastinen vitsailu kiperissäkin tilanteissa tuo ruudulle enemmän eloa ja huumoria. Ottaen huomioon, että pelissä voi varastella kaupoista jos jonkinlaisia vaatteita ja vetää niitä ylleen ? jopa naistenkin vaatteita, on selkeää, että Dead Rising on kieliposkessa tehtyä hupia ja Frankin hahmon kanssa sitä osataan korostaa. Frank on Off The Recordissa kuin mikä tahansa tavallinen mies: ykkösosan tapahtumien jälkeen hurjaa suosiota saavuttaneena zombientappajana ja elossaselviytyjänä Frankia ei enää oteta valokuvaajana vakavasti ja mies onkin ajautunut ryyppäämään, sekä vierailemaan ohjelmissa, joissa tapetaan zombeja mitä erilaisin keinoin.
Fortune Cityssä vieraileva Reality-ohjelma päättyy huonosti, kun zombiet pääsevät karkuun ja alkavat tartuttaa ihmisiä. Willamette-ostoskeskuksen tapahtumat alkavat toistua Frankille kovin samankaltaisena kokemuksena. Täydellinen sekasorto ja kaaos on valmis alkamaan: ei muuta kuin kirves käteen ja ”viljaa” niittämään. Frank West yrittää hengissä pysyttelemisen ohella saavuttaa yhden toisenkin asian: puhdistaa maineensa journalistina selvittämällä kuka oikein on zombejen irtipääsyn takana. Hengissä pysyminen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin luulisi, sillä Fortune Cityn kadut ja rakennukset ovat pullollaan kirjaimellisesti satoja tappajazombeja, minkä lisäksi Frank on jo aiemmin ehtinyt saada itselleen pureman epäkuolleen hampaiden kautta. Kallis ja harvinainen Zombrex-lääke on kuitenkin estänyt Frankia itse muuttumasta zombieksi ? ainakin tähän asti.

Käytännössä Dead Rising 2: Off The Record toimii aivan identtisesti kuin sarjan aiemmatkin osat ? itseasiassa vähän turhankin identtisesti, sillä Off The Record on yksinkertaisesti alkuperäisen Dead Rising 2 -pelin tapahtumat Chuckin sijaan Frankin silmistä koettuna. Ne pelaajat jotka ovat siis pelanneet jo aiemmin alkuperäistä DR2-peliä, tulevat huomaamaan todella paljon yhtäläisyyksiä. Ensinnäkin juoni on arvatenkin sama: Zombeille oikeuksia vaativat CURE-järjestön aktivistit näyttävät pahasti syyllisiltä Fortune Cityssä sattuneeseen zombiehyökkäykseen ja asiaa selvittämään alkavat Frankin ohella lisäksi myös edelleen virassaan oleva toimittaja Rebecca Chang sekä CURE-järjestön johtajatyttönen. Dead Rising 2 -pelin tapaan myös Off The Recordissa pelaajan on metsästettävä tuon tuosta itselleen uusia Zombrex-ruiskuja ? tällä kertaa ruiskuka ei kuitenkaan etsitä siis Chuckin tyttärelle, joka on saanut pureman, vaan Frankille itselleen. DR2:ssa ruiskujen metsästys oli vedetty aivan överiksi ja ruiskuja sai metsästää lähes joka toinen tunti tai peli päättyi. Off The Recordissa Capcom on toiminut fiksusti ja lisännyt peliin ”päivitetyn” Zombrex-lääkkeen, joka tarvitsee ottaa vain kerran vuorokaudessa.

Karskisti sanottuna se mitä Off The Recordin kohdalla on käynyt, on niin, että kahden aiemman Dead Rising -rymistelyn keltatakkinen sankari Chuck Greene on yksinkertaisesti korvattu Frank Westillä. Moni pelin tapahtumista kohdataan juuri sellaisina kuin mitä ne Chuck Greenenkin silmin kohdattiin alkuperäisessä DR2-pelissä, mikä sinänsä on jokseenkin uskomatonta: onko tällaisesta pelijulkaisusta oikeutta rahastaa? Pieniä eroavaisuuksiakin toki löytyy, eikä pelkästään aiemmin mainitun Zombrexin kohdalla, mutta ne ovat melko pieniä ne. Jopa pelin ensimmäiset ihmisryöstelijät joita pelissä kohdataan laukaisevat täysin identtisen välianimaation; ainoana erona se, että Chuck on tässäkin vaihdettu Frankiin ja sitä rataa. Jos Dead Rising 2 tuli aikanaan kahlattua lävitse, voi kaksi kertaa miettiä Off The Recordin kohdalla, onko mitään syytä lähteä uudelleen kahlaamaan lähes identtistä peliä lävitse.

Koska Off The Record ei tarvitse aiempia pelejä toimiakseen, on paljon mahdollista ettet välttämättä ole Dead Rising -sarjan pelejä aiemmin pelannut, joten onkin tässä vaiheessa hyvä kerrata mistä pelissä on oikein kyse pelattavuuden osalta hieman tarkemmin. Peli jakautuu ensinnäkin kahdenlaisiin tehtäviin: on pääjuonta edistävät tehtävät ja paikat jonne pitää vaeltaa isossa Fortune Cityssä, jonne mahtuu kauppakeskuksia, kasino, sekä melko isokokoinen ulkoilma-alue. Tarinatehtävien lisäksi on sivutehtäviä, jotka usein tarkoittavat elossa olevia ihmisiä paikassa X kamppailemassa hengestään. Elossa olevia voi yrittää käydä pelastamassa ja saattaa nämä takaisin kauppakeskuksen tiloissa sijaitsevaan turvapaikkaan, jonne zombiet eivät pääse ja jossa pelin ”tukikohta” muutoinkin sijaitsee.

Peli etenee reaaliajassa ja kaiken kaikkiaan aikaa pelikellossa on 72 tuntia (3 vuorokautta) ennen kuin armeija saapuu paikalle tuhoamaan kaikki zombiet. Tätä ennen olisi tarkoitus yrittää selvittää koko juonihaara, joka jakautuu kahdeksaan osaan, sekä loppuyhteenvetoon. Lähes jokainen kahdeksasta ”tapauksesta” jakautuu vielä useampaan osaan, joiden ensimmäisessä osassa selviää aina jotain uutta tapahtumista, kun taas tapauksen muissa osissa yritetään päästä jyvälle siitä mikä tuo kyseinen johtolanka on. Koko homma toimii reaaliajassa ja minuutit eivät ole nopeutettuja peliminuutteja. Pelaajan pelatessa peliä kello tikittää jatkuvasti taustalla. Kellon näkee kätevästi valikosta, jonka yhteydessä on myös Fortune Cityn iso karttakin. Koska aika tikittää, on myös jokaisella tapauksella oma aikarajansa, joka näkyy aikaviivana tehtävän nimen alla.

Useaan otteeseen pelaajalla on mahdollisuus valita monen eri tehtävän välillä, mutta kaikkialle ei yleensä ehdi millään. Jos ja kun pelaaja missaa jonkin tehtävistä ne katoavat kokonaan eikä niitä pääse enää yrittämään uudelleen. Elossa olevien ihmisten osalta tämä usein tarkoittaa sitä ettei heitä enää voi pelastaa ja ne kuolevat. Ihmisiä kannattaa yrittää pelastaa mahdollisimman monia, sillä siinä missä zombien tappamisesta erikoisemmilla aseilla saa parhaimmillaan noin tuhat kokemuspistettä lisää, saa ihmisten pelastamisesta ja saattamisesta turvapaikkaan kymmeniätuhansia pisteitä, mikä tekee pelaajatason noususta paljon nopeampaa puuhaa. Juonitehtävien epäonnistuminen taasen tarkoittaa sitä, että pelin tarinan edistyminen päättyy siihen. Mikäli pelin tarina sekä sen edistäminen kiinnostaa, kannattaa suunnata kaikki aika tapauksien selvittämiseen ihmisten pelastamisen sijaan, koska kun aika loppuu kulloinkin käynnissä olevalta juonitehtävältä, jää jäljelle enää joko ladata viimeisin pelitallennus, checkpoint-tallennus ja yrittää uudelleen tai sitten jatkaa aivotonta zombejen hakkaamista oman pelaajatason noston merkeissä.

Jos pelaaja menettää kokonaan henkensä, on niin ikään edessä samat vaihtoehdot. Aiempiin peleihin nähden Off The Record pitää ensimmäistä kertaa sisällään myös automaattisen checkpoint-tallennuksen, joka tallentaa peliä riittävän väliajoin. Aiemmissa Dead Rising -peleissä ehdottomasti niiden ärsyttävin piirre liittyi pelin tallentamiseen: oman pelinsä pystyi tallentamaan ainoastaan manuaalisesti vessoissa, joita oli vieläpä melko harvassa. Tallennuslokeroita lisäksi tasan yksi kappale, jolloin edellinen pelitallennus piti aina ylikirjoittaa. Dead Rising 2 toi mukanaan kaksi lisätallennuslokeroa ja nyt Off The Record checkpoint-tallentamisen. Frankin elämän mittarina toimii neliöistä koostuva energiapalkki, joka myös kasvaa hahmotason nousun myötä. Kun energiaa menettää, saa sitä takaisin syömällä ja juomalla. Joillain ruoilla ? vaikka energiaa antavatkin takaisin ? on myös sivuvaikutuksia. Esimerkiksi jos juo liikaa viinaa tai kaljaa, tai vaikkapa pilaantuneen nakkisämpylän on tiedossa paljon oksentelua, joka hidastaa Frankin etenemistä ja pahimmillaan jättää miehen todella haavoittuvaiseksi iskuille.

Pelin voi edelleen tallentaa pääasiassa vain harvakseen sijoitetuissa vessoissa, mutta nyt peli tarjoaa tallennusta myös yhden tapauksen tai sen osan selvittämisen jälkeenkin. Checkpoint-tallennus sen sijaan vähentää uudelleenravaamisen tarvetta todella paljon, ottaen huomioon, että latausajat eivät vieläkään ole sieltä Xboxin lyhyimmästä päästä ? ja ottaen etenkin huomioon sen, että koska lataustaukoja pelissä on todella tiheään, olisi aiemmista peleistä tutun ankean tallennuskokonaisuuden löytyminen tästäkin pelistä laskenut dramaattisesti sen pisteitä. Voi sitä riemua, kun esimerkiksi Dead Rising 2 -pelissä kuoli: pelaaja joutui palaamaan takaisin viimeisimpään pelitallennukseensa, joka saattoi olla hyvin kaukaakin, minkä lisäksi paikkaan X, jossa kuoli joutui myös ravaamaan koko matkan edestä uudelleen.

Onneksi tätä jatkuvaa uudelleenravaamista ei enää tarvitse sietää, vaan checkpoint-tallennuksen ansiosta pelaamista pääsee useimmiten yrittämään jo niinkin läheltä kuin viimeisen lataustauon kohdalta. Tallennusvaihtoehtojen paraneminen ei kuitenkaan ole täysin poistanut pelistä rasittavaa uudelleenyrittämistä, lähinnä pelissä kohdattavien psykopaattien vuoksi. Psykopaatit ovat pelissä ihmishahmoja, jotka ovat syystä tai toisesta seonneita ja kaikki hyvin vihamielisiä pelaajaa kohtaan.

Psykopaatit ovat käytännössä eräänlaisia välipomoja, jotka ovat arvatenkin teurastustavarana toimivia zombeja paljon kestävämpiä ärsyttävän keinotekoisella tavalla. Psykopaateilla on usein myös käytössään kikkoja tai välineitä (kuten sahoin varustettu moottoripyörä, pommeja tai vaikkapa lasso jolla vetää pelaajan luokseen kuristettavaksi ja näin yleensä ottaen helpot konstit pelaajan kaiken elinenergian viemiseksi. Onneksi psykopaatteja ei kuitenkaan kohdata liian usein ja taistelut voi useimmiten välttää pakenemalla kokonaan paikalta. Niiden tappamisesta kuitenkin palkitaan niin ikään isolla määrällä XP:tä, mikäli onnistuu sellaisen nitistämään.

Kun pelaaja kuolee, tarjotaan yhtenä mahdollisuutena myös mahdollisuutta aloittaa koko peli alusta. Tässä vaiheessa herää kysymys, että mitä järkeä siinä olisi? Ei kovinkaan paljoa, mutta tällöin Frankin hahmotaso pysyy siinä, missä se oli kuollessa ja pelin voi aloittaa täten alusta tehokkaammalla hahmolla, samalla rahamäärällä sekä kaikilla niillä kombokorteilla, jotka oli jo ehtinyt tienata kuollessaan. Uudelleenaloitus auttaa etenkin psykopaattien kanssa nahistelemisessa onnistuneesti ja jopa suosittelisinkin pelin aloittamaan ainakin kerran uudelleen alusta. Aiemmissa peleissä, etenkin aivan ensimmäisessä Dead Rising -pelissä tämä oli melkeinpä jopa pakollista päästäkseen tietyistä vaikeista kohdista elossa eteenpäin, mutta sarjan uudempien osien myötä sen tarve on vähentynyt.

Alkuperäisessä Dead Rising 2:ssa mukaan tullut uusi ominaisuus, nimeltä kombokortti auttaa pelissä pärjäämisessä melko paljon. Kombokorttien avulla pelaaja voi yhdistellä löytämiään kättä pidempiä ja tehdä niistä entistä tehokkaampia aseita zombeja vastaan. Tavallinen pistooli, pesäpallomaila, harja, moottorisaha, penkki, sanko, akkupora, sähkökitara, kirves, erilaiset ajettavat ajoneuvot, vinyylit, taskulamppu, kirja, pehmonalle, lehtipuhallin, tai vaikkapa spray-maali ovat toinen toistaan tehokkaampia (tai tehottomampia) zombejen kukistamiseen, mutta miltäpä kuulostaisi esimerkiksi zombien päähän tungettava ämpäri akkuporilla? Tai pesäpallomaila nauloilla? Tai harja-machete? Nyrkkeilyhanskat veitsillä? Sähköistetty, zombien takapuoleen tungettava dildo?

Jotta pelaaja voisi tehdä tällaisia hienoja aseyhdistelmiä tarvitsee hän itselleen oikean kombokortin kutakin yhdistelmää varten. Kun kortteja alkaa kertyä ? yleensä pelaajan hahmotason ylenemisen yhteydessä, voi Frank käydä Fortune Citystä löytyvissä huoltohuoneissa kasaamassa haluamansa yhdistelmät asettamalla kaksi oikeaa esinettä työpöydälle, jonka jälkeen Frank yhdistää ne automaattisesti. Kombokorttien ohella pelaaja voi saada itselleen myös ”raaputuskortteja”, joita saa silloin, jos vahingossa keksii jonkin komboaseen vaatiman yhdistelmän, ilman että omistaa entuudestaan kombokorttia. Raaputuskorttiaseita käytettäessä ei kuitenkaan saa itselleen kaksinkertaista XP:tä eikä niiden avulla tehdyillä komboaseilla saa aikaiseksi voimakkaampaa iskua, toisin kuin kunnollisilla kombokorteilla. Raaputuskortit on kuitenkin mahdollista korvata kombokorttiversioilla, heti kun vain sellaisen saa käsiinsä.

Komboaseet eivät ole pelkästään kekseliäitä, mutta niistä saa myös tavallisia aseita paljon enemmän XP:tä. Kun XP-mittari on saatu täyteen, nousee Frankin hahmotaso aina yhdellä pykälällä. Pelin alussa Frank on hidas ja heikko löntystelijä, joka ei jaksa kantaa paljoa esineitä mukanaan saatika heittääkään niitä kovin lujaa tai kauas. Tason nousujen myötä nämä kaikki, kuin myös energiapalkin koko kasvaa kohti parempaa. Uudet hahmotasot avaavat myös uusia lähitaisteluliikkeitä, sekä muun muassa kyvyn käyttää Frankin kaulassa roikkuvaa kameraa. Kameralla voi ottaa kuvia pelimaailmasta sekä zombeista. Mitä parempia kuvia, sen enemmän niistä kertyy XP:tä. Esimerkiksi kuvasta, joka on täynnä zombeja tienaa ihan Ok määrän XP:tä, mutta kun laittaa yhdelle päähän ämpäriporan ja ottaa sen jälkeen nopeasti kuvan, nousee otetun kuvan arvo huimasti. Nyrkkisääntönä niissä kuvissa, joissa on eniten brutaaliutta, kauhua, draamaa, tai erotiikkaelementtejä kerrytävät pelaajalle eniten XP:tä.

Kun Dead Rising aikanaan ilmestyi vuonna 2006 oli se melkoinen ilmestys: kirjaimellisesti satoja zombeja ruudulla samanaikaisesti pelaajan tapettavaksi. Pelissä sai käyttää lähes mitä tahansa irti lähtevää ja mätkiä ja pilkkoa niillä zombeja hengiltä. Alkuperäinen Dead Rising oli kuitenkin kamalan rasittava pelikokemus sen vaikeuskäyränsä, sekä aiemmin mainitsemani pelintallennusmekaniikkansa vuoksi. Dead Rising 2: Off The Record tuntuu peliltä, jonka alkuperäisen Dead Risingin ? tai ainakin viimeistään sitä seuranneen kakkososan olisi jo pitänyt alusta asti olla.

Off The Record on pelattavuudeltaan huomattavasti nautinnollisempi ja sen pariin palaa jo paljon mieluummin kuin sarjan kahden ensimmäisen osan. Sadat zombiet ruudulla ovat edelleen vaikuttava näky ja ovat ehdottomasti pelin kirkkaimmin loistava ominaisuus yhdessä valtavan asevalikoiman kanssa, sillä zombejen kanssa kahnailu tai nurkkaan ajautuminen ovat mitä hienoimpia hetkiä. Graafisesti Off The Record ei kuitenkaan enää ole aivan sitä kirkkainta kärkeä. Pelimoottorin ikä alkaa jo selvästi näkyä ja etenkin osa pelin käyttämistä tekstuureista on todella matalatasoisia. Pelihahmot, mitä erilaisemmin keinoin laahustavat zombiet ja liikeanimaatiot ? etenkin Frankin erilaiset erikoislähitaisteluliikkeet sen sijaan ovat edelleen hienoja ja toimivia.

Ilmeisesti Capcom on nostanut hiukan ruudulla kerrallaan nähtävien zombejen määrää entisestään, sillä omasta mielestäni niitä oli Off The Record paljon enemmän kuin kahdessa aiemmassa pelissä. Tämä valitettavasti myös välillä näkyy ainakin pelin ulkotiloissa koettavissa ruudunpäivityksen hidastumisissa. Lataustaukojen pituuksiakaan ei vieläkään ole saatu mielestäni riittävän lyhyiksi, vaikka ne eivät enää olekaan alkuperäisen Dead Rising pelin tasoa. Lataustaukoja on kuitenkin niin tiuhaan ? jopa jokaisen lyhyen välianimaation jälkeen ? että välillä pelatessa tuntuu siltä, kuin katselisi enemmän lataustaukoja peligrafiikan sijaan. Musiikkia pelissä ei juurikaan ole, mitä nyt kauppakeskuksessa ja kasinoissa taustalla hiljaisena soi muzakkia, kun taas psykopaattitaisteluiden aikana soi hieman kovempi ja nopeatempoisempi heavymusiikki. Ääninäyttely on sujuvaa ja uskottavaa ja uutena ominaisuutena enää ei tarvitse lukea pelkkänä tekstinä Frankin kännykkään tulevia puheluita, vaan nekin on kokonaan ääninäytelyjä. Peli ei myöskään enää keskeydy, kun kännykkää aletaan räpläämään, vaan Frankilla on korvassaan handsfree-laite, jonka ansiosta pelaamista voi jatkaa samalla kun käy keskustelua turvamonitorien kautta Frankia turvakpaikasta käsin tarkkailevan CURE-tytön kanssa, joka infoaa pelaajaa uusista havainnoista sekä elossa olevista ihmisistä.

Dead Rising 2 -pelin tapaan myös Off The Record pitää sisällään Liven kautta toimivan co-op pelin, sekä uutena ominaisuutena yksinpelaajille suunnatun sandbox moden juonellisen yksinpelin rinnalle. Live-peli toimii Dead Rising 2:n tapaan varsin mallikkaasti. Muiden pelaajien yksinpeliin voi pyytää liittyä melko saumattomasti pelin valikoista, jolloin jo pelaamassa oleva pelaaja saa ”puhelun” kännykkäänsä johon voi joko vastata tai sitten kieltäytyä. Mikäli vastaa pelipyyntöön alkaa peli lataamaan ja synkronoimaan pelisisältöä, jolloin seuraa hieman pidempi latausruutu.

Kaksinpeli on erittäin oiva tapa pelata peliä eteenpäin ja parhaimmassa tapauksessa toisesta ihmispelaajasta — joka on vieläpä kehittänyt hahmoansa jo yli 10-tason — on paljon apua etenkin psykopaatteja vastaan taisteltaessa. Peliin liittyvä pelaaja tienaa itselleen XP:tä pelaamisesta, mutta poistuessaan pelistä hän ei voi tallentaa omaa yksinpeliään samaan tilanteeseen, kuin jossa hän pelasi toisen kaverina. Sen sijaan moninpelin isäntä, eli se jonka yksinpeliä pelataan, saa normaalisti tallennettua, eikä peli muutoinkaan pääty vaikka kakkospelaaja lähtisi tai putoaisi yhteysongelmien vuoksi pelistä, vaan silloi homma jatkuu normaalisti yksinpelinä.

Harmillisesti co-op moninpeli rajoittuu edelleen vain ja ainoastaan Liven puolelle, eikä tarjolla ole jaetun ruudun yhteistyömoninpeliä lainkaan, joka olisi ollut todella poikaa. Yksinpelaajalle on tarinamoodin ohella tarjolla uusi sandbox mode, jossa ei ole lainkaan aikarajaa. Sandbox pitää sisällään 30 yksinpelihaastetta, sekä 30 co-op haastetta. Haasteiden avaamiseen tarvitaan aina tietty määrä zombie-tappoja. Kaikissa haasteissa on pronssi-, hopea- ja kultasijoitukset, jotka päivittyvät automaattisesti Liven tuloslistoille. Haasteiden suorittamisesta saa rahaa ja kombokortteja, joilla voi ostaa tehokkaampia aseita ja kombokorteilla taasen yksintarinasta tuttuun tapaan luoda tehokkaita aseyhdistelmiä zombejen niittämiseksi.
Kokonaisuutena Dead Rising 2 – Off The Record on omasta mielestäni varsin koukuttava ja hauska peli ja suurimmat turhautumistekijät on viimein saatu eliminoitua. Graafisesti peli ei ehkä ole enää tämän päivän kärkeä, mutta pelin alhaisempi hintataso tekee siitä varsin varteenotettavan zombienmättökokemuksen. Jos et ole aiemmin tutustunut Dead Rising -pelisarjaan, nyt on hyvä aika aloittaa, sillä Off The Record on kiistatta sarjan paras peli.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Kombokorteilla saa aikaan hauskoja ja tehokkaita aseyhdistelmiä
  • + Co-op kaksinpeli
  • + Checkpoint-tallennus
  • + Zombrexin perässä ei tarvitse enää ravata jatkuvalla syötöllä
  • + Frank on palannut!
  • + Sadat yhtäaikaiset zombiet ruudulla ovat vaikuttava näky edelleen
  • + Sandbox mode pidentää pelin elinikää

Huonoa

  • - Pyskopaatit osaavat olla rasittavia vastuksia
  • - Lataustaukoja on edelleen paljon ja ne eivät ole lyhimmästä päästä