Arvostelussa DJ Hero

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 15.marraskuu 2009

Peliarvostelu

Pelin nimi DJ Hero
Alusta XBOX360
HDTV-tuki 720p/1080i/1080p
Äänituki Dolby Digital 5.1
< >
Avaa pelin lisätiedot

Tätä on odotettu, nimittäin sitä, koska muovimusiikkisoitinpelit laajenisivat vielä suuremmiksi ja musiikin eri osa-alueille. Aluksi oli vain kitara ja basso, mutta sitten mukaan liittyivät rummut, sekä laulaminenkin. Nyt täysin uusi osa-aluevaltaus on DJ:nä toimiminen. Aivan, nyt jokainen koti-DJ pääsee vinguttamaan levyjä oman kätensä kautta Activisionin uuden DJ Hero -pelin voimin. DJ Hero on totta kai sukulainen Guitar Hero -pelisarjalle ja sen voi päätellä jo DJ Heron nimen toisesta osastakin. Koska kyseessä on uudentyyppinen pelivaltaus julkaisija Activisionilta, joutuvat kaikki GH -pelien fanit hankkimaan koko paketin, sillä muutamaa biisiä lukuun ottamatta ei tätä peliä pelata kitaroilla, vaan DJ-laudalla. Paketti maksaa huimat 107 euroa, joten hinta sinänsä on jo yksi tekijä varmasti, joka pistää monen miettimään hankintaa. Hinnan osalta ihmetyttää myös se, että miksi samalle konsolille kaupattava Guitar Hero 5 -pelipaketti kitaran kera on noin 20 euroa halvempi? Tuskinpa muovisen DJ-setin kehitys sen kalliimpaa juurikaan on.

Jos unohdetaan pelin hinta hetkeksi, niin mistä DJ Herossa sitten onkaan oikein kyse ja mitä siinä tehdään? Ideana on tottakai toimia DJ:nä ja soitella biisejä mahdollisimman hyvin. Guitar Hero -pelien tapaan soitellessa kerätään pisteitä ja pisteet tuovat tähtiä. Peli-idealtaan DJ Hero on erilaisesta instrumentistaan huolimatta melko samanlainen Guitar Hero -pelien kanssa.
DJ-ohjaimesta löytyy yhteensä seitsemän toimintoa ja GH -pelien viiden nuottiraidan sijaan pelissä on kolme raitaa, vihreä, sininen ja punainen. DJ-pyörän päältä löytyvät nämä kolme raitanappulaa, jotka toimivat samalla mekaniikalla kuin GH -peleissäkin, eli niitä painetaan oikeaan aikaan silloin kun kohdalle tulee samanvärisiä nuotteja. DJ-pyörä saman asian kitaraohjaimen whammy barin kanssa, eli silloin tällöin pelaaja joutuu vinguttamaan DJ-pyörää (joko edestakaisin, ylös tai alas), jonka lisäksi on myös samaan aikaan pidettävä sen väristä nappulaa pohjassa, jonka raidalla vingutus tulee tehdä. Loput neljä toimintoa ovat raidan vaihtokytkin, freestyle-osioissa käytettävä pyörivä nuppi, sekä nappula, jota painamalla aktivoidaan euforia (GH-fanien paremmin tuntema star power), joka nostaa pelinaikaisen kertoimen maksimissaan kahdeksaan. Maksamalla itsensä kipeäksi, voi pelaaja hankkia itselleen DJ-alustan, jossa nämä nappulat ja vivut ovat metallia muovin sijaan ja minkä lisäksi alustalle on myös mahdollista asettaa jalakset, jolloin vinguttelua ei ole ”köyhän” pelaajan tapaan pakko harrastaa pöydän päällä tai lattialla. Jalakset olisi voinut omasta mielestäni sisältyä jo siihen 107 euron pakettiinkin. Kaiken kaikkiaan DJ-ohjaimen suunnittelu on kuitenkin onnistunut varsin hyvin ja kitara/rumpuohjainten tapaan se ajaa asiansa varsin mallikkaasti ja edestakaisin vinguttelu on jopa hauskaakin. Bonuksena pidettäköön sitä, että ohjaimen jokainen nappula jopa toimi mutkitta ensikokeilusta alkaen, toisin kuin GH III -pelin kitarani…

Nyt kun soitinasiat on puitu halki, on aika siirtyä keskustelemaan itse pelistä. Tuttuun tapaan yksinpelin sydämenä toimii urapeli, jossa pelaaja soittelee kappaleita lävitse avatakseen keikkapaikkoja, areenoita sekä uusia kuteita kustomoitaville pelihahmoille. Keikat soitellaan GH-peleistä poiketen yleensä useamman kappaleen ? kolmen tai neljän ? putkena. Tämä ei ehkä ole niin hyvä ratkaisu, sillä kaikilla ei välttämättä aina riitä aika tai into pelaamaan neljää ? joskus pitkääkin kappaletta putkeen. Kappaleista puheen ollen peli pitää sisällään 93 yhteen miksattua tuplakappaletta, joten määrällisesti DJ Hero on Hero -pelien sarjassa tähän mennessä kaikkein kattavin. Erinäiset DJ:t, kuten Grandmaster Flash, DJ AM sekä DJ Yoda ovat ihan peliä varten miksanneet tukun kappaleita yhteen, jotka muodostavat sitten pelin soittolistan, mutta aina lopputulos ei ole yhtä toimiva. Käytännössä kappaleiden miksaus tarkoittaa siis sitä, että on sotkettu keskenään kaksi kappaletta, jotka soivat ristiin rastiin miksauksen ottaessa osia molemmista kappaleista ja yhdistäen ne ikäänkuin yhdeksi kappaleeksi. Musiikkivalikoiman joukosta löytyy muun muassa yhdistelmät Jay-Z ? Eminem, Daft Punk ? Queen, The Killers ? Rihanna, Gwen Stefani ? Gorillaz, 50 Cent ? David Bowie, Beastie Boys ? Daft Punk ja Marvin Gaye ? Gorillaz.

Edellä mainituista esimerkkinä ainakin Daft Punk ? Queen, sekä 50 Cent ? David Bowie ovat yllättävän hyviä vingutteluita, kun taas sitten Jay-Z ? Eminem sekä The Killers ? Rihanna ovat esimerkkeinä sieltä surkeimmasta päästä ollessaan pelkkää paikallaanjunnaavaa saman toistoa. Mainitsemisen arvoisia miksauksia ovat myös esimerkiksi Vanilla Ice ? MC Hammer, sekä Beastie Boys ? Queen.Vaikka en itse olekaan juurikaan tällaisen DJ-vinguttelumusiikin hartaimpia ystäviä, löytyy pelistä silti yllättävän paljon siedettäviäkin miksauksia, joita soittelee mielellään.

Kivana yksityiskohtana värisävyt sekä kameran heiluminen muuttuu ajoittain musiikin tahdissa, jolloin sitä tuntee ainakin hetkellisesti olevan illan viihdepuolen oikea isäntä. Muutoin peligrafiikka on yleisesti ottaen jokseenkin karkeaa ja DJ:t kuin sitten ruudulla ajoittain näkyvät järjestyksenvalvojatkin ovat jokseenkin kuin puu-ukkoja.

Vaikeustasoltaan DJ Hero on tasoltaan jokseenkin olematonta sorttia ja samalla tässä kohtaa nouseekin esille ehkäpä pelin yksi suurimmista kompastuskivistä; mitä järkeä on yrittää tosissaan soitella pelin tarjoamia miksauksia, kun itse pelikään ei ota hommaa vakavasti? Guitar Hero -pelien tyyliin biisejä ei voi lainkaan mokata, joten päin honkia vinguttelusta ei tule minkäänlaista sanktiota, mitä nyt mahdolliset pisteet jäävät sitten saamatta ja mahdollisesti pelaaja ei yletä lopulta viiden tähden suoritukseen. Vaikeustasotkaan eivät ole järin haastavia, sillä hard-vaikeustasollakin pelaaminen onnistuu jo muutaman kappaleen jälkeen ja medium-taso menee helposti jo ensisoittelulla ainakin niillä, jotka ovat aiemmin pelailleet musiikkipelejä, kuten Guitar Heroa tai Rock Bandia. Pitämällä euforia-nappulaa (tai star power-nappulaa) pohjassa lyhyen hetken biisin aikana, voi pelaaja aktivoida partymoodin, joka tarkoittaa sitä, että pelaajan ei itse enää tarvitse yrittää soitella kappaletta, vaan peli soittaa sen itse ja pelaajan tehtäväksi jää hoitaa freestyle-osiot. Tämä jos mikä kertoo siitä, että DJ Hero on suunniteltu enemmänkin bileleluksi, kuin haastavaksi Guitar Hero -pelien sisarpeliksi.

DJ-laudassa on kaiken kukkuraksi vieläpä muutama nappulakin, joiden merkityksellä pelimenestykseen tai pisteisiin ei ole mitään vaikutusta, vaan niitä käytetään juurikin yllämainituissa freestyle-osioissa. DJ-laudasta löytyvä kieritettävä säätönuppi ei lisää pisteitä, eikä myöskään se, että jos niin ikään heittää taustalle muutamia valittavissa olevia ääniefektejä painamalla laudan punaista nappulaa freestylelle tarkoitetussa kohdassa raidalla. Itse jätinkin loppujen lopuksi niiden käytön kokonaan sikseen, varsinkin kun erilaisia ääniefektejäkin on freestyle-kikkailuun tarjolla vain muutama erilainen, joten arvatenkin niiden käyttäminen alkaa jo parin minuutin jälkeen tuntua todella typerältä ja DJ-lauta kuin miltäkin lasten leikkikalulta, jota se ehkä sitten loppujen lopuksi onkin.
Moninpelipuolella DJ Hero ei ole yhtä hauskaa hupia kuin mitä GH -peleissä parhaimmillaan. Ensinnäkään DJ Heron DJ-lautaa kun ei erikseen kaupassa myydä, niin on vaikeaa pelata peliä kaverin kanssa ainakaan samalla konsolilla, ellei toinen sitten tyydy pelaamaan kitaraohjaimella kitaraosioita, mutta kappaleita, joissa kitaraa voi käyttää on tarjolla vain muutama ja muutoinkin ne , jotka ylipäätänsä kitaraohjaimen jo valmiiksi omistavat löytävät muovikapulalle varmasti paljon mieluisampaakin rämpyteltävää kuin DJ-miksausten kitaraosiot. Onkin siis lähes pakko viedä koko touhu Liveen, mikäli mielii ottaa toisesta virtuaali-DJ:stä mittaa. Moninpelimuotoja ei ole tarjolla kuin yksi, eli moninpelissä pelataan toista pelaajaa vastaan ja kamppaillaan siitä, kumpi saa isomman määärän pisteitä ja tähtiä kerättyä. Valitettavati ainakaan arvostelun kirjoitusaikaan DJ Herolle ei Livestä peliseuraa löytynyt, joten moninpeliä ei kahden DJ-laudan voimin päästy kokeilemaan.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Paljon kappaleita, joista osa hyviäkin..
  • + DJ-lauta on käytännöllinen

Huonoa

  • - Livessä ei ole pelaajia ja moninpeli samalla konsolilla tylsää ilman toista DJ-lautaa
  • - Haastavuutta ei juurikaan ole, varsinkaan ilman mokausmahdollisuutta
  • - ..Kun taas osa miksauksista on puuduttavaa kuraa
  • - DJ Heron paketti on kallis, eikä lisäohjainta myydä erikseen