Arvostelussa Elder Scrolls Online – Morrowind

Kirjoittanut: Teemu Laitinen, 20.elokuu 2017

Peliarvostelu

Pelin nimi Elder Scrolls Online - Morrowind
Alusta Playstation 4
Kehittäjä/Julkaisija: Bethesda
Pelaajamäärä/Moninpeli: 1/Massiivimoninpeli
< >
Avaa pelin lisätiedot

Elder Scrolls Online oli muutama vuosi sitten odotettu peli, mutta paljastui monen pettymykseksi. Pelaaminen tuntui rajoitetulta ja kaikkialta paistoi keskeneräisyys. Ongelmia kun korjattiin, ilmaantui vain uusia tilalle. Pelaajia kyllä riitti, mutta suuri osa lähti alkuhuuman jälkeen omille teilleen. Tämä oli harmillista, sillä MMORPG-peligenren kuningas, World of Warcraft, eli muutoksen aikaa ja moni ei tästä pitänyt. ESOn piti olla virkistävä tuulen puuska paremmasta.

Kaikki kuitenkin parani, kun julkaistiin pelaajille ilmainen One Tamriel-nimeä kantava päivitys. Nyt pelaaja pystyi tutkimaan ESOn maailmaa aivan miten lystää, välittämättä pelihahmon tasosta. Paljon ongelmia korjattiin muutenkin ja tänä päivänä pelaajan on jopa mahdollista ostaa oma talo. Muutamat pelit ovat tätä yrittäneet, mutta heikolla menestyksellä. Elder Scrolls Online pääsee lähimmäksi Ultima Onlinen -pelin tasoista talo-kustomointia. Ensimmäinen ESO-vuosi oli hankala, mutta nykyään peli on täysin pelattava ja nautinnollinen. Ongelmia toki on ja ESOn kehittäjät saisivat korjailla näitä puutteita ripeämmin.

Morrowind on yksi ESOn isoimmista lisäosista ja hintakin on sen mukainen. Pelaajan ei ole pakko omistaa aikaisempia lisukkeita, joten uusikin pelaaja pääsee heti tutkimaan Morrowindin sienimaisemia. Morrowind koittaa hieman kosiskella vanhoja Elder Scrolls-pelien veteraaneja. Kuten nimestä voi jo päätellä, tapahtumat sijoittuvat vuonna 2002 julkaistuun saman nimiseen peliin. Kääröjen aikajaksolle tämä online-lisäosa kuitenkin sijoittuu 700 vuotta ennen Morrowindin tapahtumia. Vvanderfellin saari ei siis ole aivan niin karu kuin siinä muinaisessa kääröpelissä. Tämä on tottakai hyvä asia, sillä maisemat ovat paljon monipuolisempia, kun tulivuori ei ole vielä purkautunut. Muutenkin on täysin ymmärrettävää, että ei haluttu tuoda 15-vuoden takaista maastosuunnittelua nykyaikaan. Jääkööt ne sinne kääröihin talteen. Samankaltaisuutta toki riittää, näin niin kuin muuten ja sehän on hienoa. Tutut kaupungit ja talot, jopa kukkulat on mallinnettu sen vanhan pelin mukaan.

Morrowind – kartta

Vvanderfellin saari näyttää hyvin kauniilta. Hieman on kuitenkin tylsää, että iso tulivuori vie pinta-alaa pelikartalta, mutta syyttävä sormi pitää osoittaa sinne vuoteen 2002. Tästä huolimatta saarella riittää tutkittavaa ja tekemistä yllin kyllin. Puolijumala Vivecin puolivalmis kaupunki toimii eräänlaisena saaren pääkaupunkina. Veden päällä olevien talojen sisällä ja sivuilla navigoiminen on ehkäpä pikkaisen rasittavaa ajoittain. Näissä taloissa kun sijaitsee kaupat ja niissä pitää välillä käydä piipahtamassa. Nämä asiat kuitenkin oppii nopeasti kun joutuu navigoimaan käytävillä jatkuvasti.

Warden – Uusi hahmoluokka

Elder Scrolls Online Morrowind on ensimmäinen pelin lisäosa, joka tarjoaa uuden pelattavan hahmoluokan. Warden on tasapaksu uutuus, joka ei ole erityisen hyvä millään osa-alueella, mutta tarjoaa pelaajalle kuitenkin monipuolista pelaamista. Warden osaa hoitaa peliryhmän muita pelaajia, tehdä vahinkoa ja suojata muita. Tämä kaikki on tavallaan ihan ok, mutta ryhmässä pelatessa tuntuu siltä kuin olisi banaanikärpänen seuraamassa toimintaa sivusta. Kaikki dps (damage per second) mitä warden saa aikaan, häviää jokaiselle hahmoluokalle. Toki pelihahmojen haarniskoilla ja aseilla on merkitystä, mutta silti. Tästä syystä wardenia hyljeksitään, kun tyrmään etsitään porukkaa kasaan. Tämä syö miestä, mikäli haluaa koluta pelin luolastoja läpi. Toki tämä on vain osa joidenkin tiettyjen pelaajien mielikuvaa tästä hahmoluokasta, eikä vastaa todellisuutta. Mutta jos kanssapelaajat eivät tiedä totuutta, niin siihen on vaikea itsekään vaikuttaa. ESO:ssa dps ei koostu pelkästään pelaajan hahmoluokasta vaan myös muista osa-alueista ja tämä onkin vaikea asia huomata ulkoapäin. Kommunikaatio on avain ryhmän selviytymiseen.

Kuten jo todettiin, wardenin huono dps ei välttämättä ole totta. Warden pelaajalla saattaa olla huonot tavarat päällä, kuten aiemmin todettiin, ja muut ovat jo kokeneita konkareita, joilla on mukavan kehittyneet aseet, haarniskat ja satoja pelitunteja takanaan. Uudelle pelaajalle warden on kuitenkin hyvä valinta, sillä hän saa läpileikkauksen jokaisesta roolista. Vahingon tuoja, paranta ja suojantuoja, tai nettiroolipelikielessä sanottuna tankki. Tankin osuus toimii kuitenkin vain off-tank roolina.

Joka tapauksessa, ainakin yksinpelaaminen warden-hahmoluokalla on mielekästä. Dps on kuitenkin sen verran vahvaa, että sillä saa kaadettua vastaan tulevat satunnaiset viholliset ja yksinpeluun luolastojen pomot. Tässä auttaa wardenin kyky parantaa itseään, joten harvemmin tarvii parannus juomia käyttää. Wardenilla on kolme erilaista kykypuuta, joihin pelaaja voi pisteensä kuluttaa; animal companions, green balance, winter’s embrace. Näistä ensimmäisenä mainittu toimii vahingon tuojana, toinen mahdollistaa parantajan roolin ja kolmas antaa suojaus taikoja itselle ja ryhmälle. Jokaisella Elder Scrolls Online pelin hahmoluokalla on oma erikoisuustaika ja niin on myös wardenilla. Eläinpuusta saa karhun itselle suojelemaan, parannuskykypuusta tulee tottakai paras parannustaika, suojataioista saa suojataian, joka myös tekee kevyttä vahinkoa vihollisiin. Nämä wardenin ”ultimate” taiat eivät ole ilman ongelmia. Karhu tuntuu hieman pieneltä rajoitteelta, koska kun sen on kerran kutsunut peliin, ei periaatteessa enää tarvitse tähän ultimate-taikaan koskea. Toki välillä täytyy muistaa painaa tätä ”ultimatea”, jotta karhu raapaisee vihua oikein kunnolla. Vahinko jota karhu tekee on ihan ok. Se ei kuitenkaan tunnu yhtään hyvältä, että karhua ei voi kontrolloida millään tavalla. Toisin kuin esimerkiksi World of Warcraftissa metsästäjä voi komentaa eläintään puolustamaan tai olemaan agressiivisempi, warden ei voi antaa mitään komentoja karhulle. Mesikämmen ei siis toimi tankkina niin hyvin, eli ottaa kaiken viholaisten vahingon vastaan, kun parantajat parantavat. Mikäli vihollisia on vastassa useampia, waredn on pinteessä. Varsinkin jos ne ovat voimakkaita. Hyvänä esimerkkinä ESOn alkuperäisen Vestige-pääjuonen tehtävä-ketju, jossa matkataan Coldharboriin ja siellä kohdataan pahoja vastuksia.

Muutakin ongelmaa wardenilla on ja ne liittyvät grafiikkaan. Suurin osa wardenin kyvyistä on mitättömän näköisiä visuaalisesti. Parannustaioista se paras jakaa ongelmat muillekin pelaajille, kun se työntää maasta kaksi metrisiä puita, jotka peittävät näkyvyyttä. Winter’s embracen grafiikat miellyttävät eniten, kun animal company-puun taiat näyttävät liian hätäisiltä. Karhukin on aika lepsu, puhumattakaan muista eläimistä. Tämä nyt voi olla arvostelijan omaa mieltymyksen läpikäymistä, mutta jotenkin sitä vain odotti wardenilta enemmän näyttävyyttä. Voihan se olla ihan tarkoituskin, ettei warden näy kartalla liian överisti. Paitsi ne hiton puut.

Juoni

Morrowind tarjoaa paljon tarinaa. Tämä on sen suurin vahvuus. Ainoastaan pääjuoni on miinus, puolijumala Vivecin juoksupoikana oleminen on tylsää hommaa. Kaiken lisäksi pääjuoni on sekoitettuna kaikkien sivutehtävien joukkoon, joten pelaaja ei voi millään tietää missä se punainen lanka menee. Ainoastaan internet tarjoaa apua ja sieltä selviää, että millä tavalla pysyy päätarinan kanssa kärryillä.

Sivutarinat ovat kuitenkin paljon enemmän mieleenpainuvia. Ne ovat kohtuullisen hyvin kirjoitettu. ESO on käärö-pelisarjan tapaan hyvin tarinapainotteinen ja tämä tarkoittaa sitä, että on paljon puhuttua dialogia. Puhuvat hahmot ovat ajoittain mielenkiintoisia ja nämä tarinat seuraa mielellään loppuun asti. Elder Scrolls Online on siitä jännä nettiroolipeli, että yksinkin voi olla viihtyisää ja Morrowind lisäosan tehtävät pitävät pelaajan ajoittain hyvin otteessaan ja saaren asukkaiden tarinoita kuuntelee mielellään.

Sen sijaan Morrowindin ryhmäpelaaminen on aika ankeaa. Killan kanssa voi toki pitää hauskaa, mutta Morrowind ei tarjoa paljoakaan uusia luolastoja. Yksi ainoa uusi trial-luolasto ja se on siinä. Tämä ei ole ESOn lisäosalle mitenkään poikkeavaa, mutta olisi se mukavaa, että tässä suhteessa mentäisiin enemmän WoWin suuntaan.

PvP-uudistus

PvE-pelaamisen lisäksi Morrowind tuo uutta jännää PvP-pelaamiseen. Battlegrounds on tuttu muun muassa WoW-pelistä. Ideakin on kutakuinkin sama. Kolme ryhmää taistelevat pisteistä ja se voittaa jolla niitä on eniten. Pelimuotoja on kolme erilaista. Harmi vain, että tämä uusi ominaisuus on täysin rikki, eikä korjausta ole kuulunut. Peliin liittyminen vie aikaa, eikä siellä pieni pärjää millään. Vaikka pelaamista on yritetty pilkkoa niin sanotusti kokeneiden ja hieman kokemattomien kategorioiksi niin tämä ei kuitenkaan toimi, jos pelaajan kokemustaso on alhainen. 15 levelin pelaaja kun joutuu pelaamaan samassa ryhmässä täyden 50 tasoa keränneiden pelaajien kanssa, eikä tässä ole mitään järkeä. Tämä pieni pelaaja toimii jarruna muille, eikä pelaaminen pikkuiselle itsellensäkään mukavaa ole.

Loppusana

Morrowind tuo Elder Scrolls Online peliin mukavasti lisää syvyyttä. Varsinkin uuden, tai vanhan palaavan pelaajan on helppo aloittaa suoraan tästä lisäosasta. Mikäli sitten kiinnostuu muista niin ne saa näppärästi kuukausimaksulla itselleen. Lisäksi kruunupisteitä tulee 1500 joka kuukausi, joilla voi kruunukaupasta ostaa itselleen vaikka kosmetiikkaa. Nykyään MMORPG-pelien taistelukenttä on aika tasaisella mallilla ja on monia hyviä pelejä, jopa kuukausimaksuttomia ja täysin ilmaisia. ESO eroaa suurelta osin edukseen monesta muusta pelistä, sen vahvalla tarinapainotteisella yleisilmeellään. Sivuseikkailuja on erittäin paljon ja tekemistä riittää sadoiksi tunneiksi. Nyt vielä kun Morrowindin bugit korjattaisiin niin kaikki on lähempänä täydellistä.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Tuttuja paikkoja 15 vuoden takaa.
  • + Sivutehtävät ovat syvällisiä.
  • + Warden on uudelle pelaajalle mukavan helppo hahmo omaksua.

Huonoa

  • - Mutta liian tasapaksu pärjäämään erityisen vahvasti juuri missään.
  • - Battlegrounds ja ryhmän etsintä on rikki, tätä kirjoitettaessa.
  • - Pääjuonta ei ole tarpeeksi selkeästi eroteltu sivutehtävistä.