ESPN NHL Hockey 2K4

ESPN NHL Hockey 2K4 - arvostelu

Peliarvostelu

Pelin nimi: ESPN NHL Hockey 2K4
Lajityyppi: Urheilupelit
Alusta: Xbox
Moninpeli Live ja paikallismoninpeli
< >
Avaa pelin lisätiedot
Teksti: Mikko Kosonen, 17.2.2004 Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia
Arvostelun ESPN NHL Hockey 2K4 kansikuva

Electronic Arts hallitsi pitkään käytännössä yksinään jääkiekkopelimarkkinoita, eikä vuosien varrella muiden kuin EA:n lätkäpeleistä ollut mihinkään. Tämän vuoden alussa asianlaitaan tuli muutos, kuten monet varmasti ovat tietoisia, sillä Sega julkaisi jenkkiläisen ESPN urheilukanavan lisenssin turvin jääkiekkopelin nimeltä NHL 2K3. Visual Conseptsin kehittämä NHL 2K3 jyräsi itsensä läpi EA:n silloisen NHL 2003-pelin erittäin varteen otettavaksi kilpailijaksi tasokkaalla grafiikallaan ja realistisilla kiekkofysiikoillaan, sekä hyvillä säätömahdollisuuksillaan.

EA ehti jo julkaista oman lätkäpelinsä tälle vuodelle ja jotta kukaan ei unohtaisi Segan NHL-sarjaa, on jälleen kerran aika tuoda pöytään myös Segan uusi lätkänäkemys, joka on ESPN NHL Hockey 2K4. Vaikka nimi onkin hieman edelliskerrasta muuttunut, on meininki edelleen pysynyt yhtä hyvänä.
Peli sisältää kaikki oikeat NHL-joukkueet, jonka lisäksi pelistä löytyy myös itäisen ja läntisen lohkon AllStar-joukkueet joukkueet, pelin kehittäjien kasaan kyhäämä World-joukkue, sekä 14 maajoukkuetta mukaan lukien rakas Suomi. Tämän lisäksi pelaaja voi pelejä pelatessaan avata käyttöönsä vanhoja joukkuekokoonpanoja vuosien varrelta. Pelin valikosta löytyvistä “palkintokaapeista” voi myös ostaa taitopisteillä käyttöönsä kaikenlaista vanhaa tavaraa, kuten eri joukkueiden vanhoja pelipaitoja tai sitten vaikkapa vaihtoehtoisen naamarin takavuosilta haluamalleen maalivahdille. Taitopisteitä karttuu pelejä pelatessa erilaisista tilanteista, tyyliin “tee maali alivoimalla, tee one-timer maali tai vaikkapa tee kaksi maalia samalla pelaajalla”.

Vaikka ihan hienosti joukkueita löytyykin, niin kyllä ainakin yksi pikkupuute pisti silmään. Nimittäin melkein jokaisesta, poislukien Kanadan ja USAn maajoukkueet puuttuu useamman joukkueen pelaajilta pelaajilta kokonaisuudessaan pelaajakuva tai nimi on kirjoitettu väärin, liekö sitten lisenssisyistä. Suomen joukkueestakin löytyy esimerkiksi pelaajat R. Hilminen(Helminen) ja J. Lond(Lind). Muutamissa joukkueissa pelin aikana kuulee jopa selostuksessakin lausahduksia tyyliin “numero 21 sai kiekon tai pelaaja numero 13 teki maalin”. Tuntemattomampien, eli käytännössä ei NHL:ssä pelaavien pelaajien nimet eli on jätetty kokonaisuudessaan lausumatta äänitysstudiolla.

Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi Latvian joukkueessa melkein jokaiselta pelaajalta puuttuu pelaajakuva sekä ääneen lausuttu nimi. Kokonaisuudessaan Suomen, Ruotsin, Kanadan ja USAn joukkueet ovat kaikista viimeistellympiä, muista puuttuukin sitten enemmän tai vähemmän oikeaa pelaajatietoa. Jos ei oikeasti jakseta tehdä hommaa kunnolla loppuun niin miksi sitten tehdä sitä ollenkaan? Pelillisesti NHL 2K4 kuitenkin ottaa hyvin mittaa Electronic Artsin NHL 2004-pelistä. Aidon oloisia pelifysiikoita on hiottu entisestään ja kiekko käyttäytyy jäällä hyvin aidosti, eikä liimaudu pelaajiin kiinni, kuten EA:n NHL-pelissä mielestäni vieläkin ainakin jonkin verran tapahtuu. Myös maalin tekeminen on fysiikoiden ansiosta hauskempaa ja matsit jännittävämpiä, sillä kiekon voi saada monella eri tapaa maaliin. Paras keino on harhauttaa maalivahti maihin ja sitten nostaa kiekko reppuun. Pelissä on mukana viisi eri vaikeustasoa: amateur, rookie, pro, all-star ja hall of famer, joista rookie on oletusasetuksena päällä. Rookiella on hyvä kokemattomampien aloittaa pelaaminen, mutta pian pelin sisäistämisen jälkeen on hyvä nostaa vaikeustasoa, mikäli mielii saada minkäänlaista haastetta irti tekoälystä, otteluiden usein päätyessä jopa 5-0 pelaajan hyväksi.

Valitettavasti kuitenkin pelin vaikeustasot tuntuvat olevan ikävällä tavalla epätasapainossa. Nimittäin jo Pro-tasolla peli taas muuttuu jo sen verran vaativammaksi, että otteluita tulee hävittyä turhankin paljon ja maalin tekeminen muuttuu kertaheitolla liian vaikeaksi. Muutenkin siinä missä rookie-tasolla maalien tekeminen onnistuu useammalla eri tavalla, on pro-tasolla periaatteessa vain yksi keino saada maali ja se on one-timeri. Onnistunut One-timeri menee yksinkertaisesti liian usein(lue:lähes aina)sisään, mikä tekee maalin tekemisestä hieman hölmöä varsinkin kun oikeastaan mikään muu hieno tilanne ja hyvä paikka ei tuota ikinä tulosta, vaikka kuinka yrittäisit. Tämä onkin yksi NHL 2K4:n ongelmia, eli vaikeustasoja ei ole saatu kunnolla tasapainotettua.

Vaikeutta ja maalin tekemisen helppoutta voi onneksi yrittää säätää vaikeustason valitsemisen lisäksi myös pelin kattavista kustomointimahdollisuuksista, jollaisia löytyi jo NHL 2K3-pelistäkin. Pelaajalla on mahdollisuus säätää niin tietokoneen kuin omankin maalivahdin tasokkuutta, sekä puolustajien ja hyökkääjien vahvuutta ja niin edelleen.

Koska NHL 2K-pelisarja on vain vahvistanut yhteistyötään entisestään ESPN-urheilukanavan kanssa on toki itsestäänselvää, että pelin kentän tapahtumista pelaajalle kertoo tuon kyseisen kanavan oikea parivaljakko Gary Thorne ja Bill Clement. Miehet ovat omasta mielestäni parhaat lätkäpeliselostajat mitä mistään pelistä löytää, EA:n omien ollessa jotenkin vaisun kuuloisia sen jälkeen kun on pelannut ESPN NHL Hockey 2K4-peliä. Gary ja Bill selostavat hyvin ja tarkasti kentän tapahtumat ja pelikatkojen aikana kertovat milloin mistäkin kentällä mukana olevasta pelaajasta jos jonkinlaista nippelitietoa. Yksityiskohtaisuuksiin on tässä panostettu ja esimerkiksi Montreal Canadiensissa pelaavan Saku Koivun kohdalla muistetaan mainita kuinka hän sisukkaasti kamppaili syöpää vastaan. Toki jossain vaiheessa selostajat alkavat toistamaan itseään, mikä tietysti on oletettavaakin ja jokaisen pelin väistämätön ongelma missä vähänkin selostusta löytyy.

Pelivalikotkin on valjastettu näyttämään ESPN-kanavan urheilustudiolta ja taustalla pauhaa ESPN:n tunnusmusiikki(ainakin luullakseni). Pelistä löytyy sen tavallisen pikapelimuodon lisäksi kuusi pelimuotoa aina kokonaisesta kaudesta hauskaan, pienikokoiseen pihakaukaloon jossa voi pelata kaksi vastaan kaksi otteluita. Tämän lisäksi pelissä on mukana myös NHL 2004-pelin Dynasty modea vastaava Franchise-pelimuoto, jossa pelaaja voi valita joukkueensa ja pelaamisen lisäksi manageroida sitä, eli ostaa ja myydä pelaajia ja muuta kivaa.

Kontrollipuolella mitään sen ihmeempiä muutoksia ei ole oikeastaan edelliskertaan nähden tapahtunut, eikä pelin kontrollit nyt muutenkaan eroa mitenkään merkittävästi esimerkiksi EA:n pelistä. Vasemmalla tatilla ohjataan pelaajaa, oikealla hoidetaan harhauttamiset. Ohjaimen eri nappuloilla onnistuu syötteleminen, roikkukiekko, lämääminen, heittäytyminen, nopeasti luisteleminen ja niin edelleen.

Graafisesti pelin ulkonäköä on hiottu jonkin verran edelliskerrasta ja graafisesti peli näyttääkin jo osittain paremmalta kuin esimerkiksi EA:n NHL 2004. Aitoja pelaajakasvoja on saatu entistä enemmän nyt mukaan ja ne näyttävät muutenkin paljolti oikeilta esikuviltaan. Pelikatkojen aikana näytetään hienosti animoituja välipätkiä. Maalivahtien liikkeet ovat niin ikään hienosti animoituja ja maalivahdit liikkuvat varsin aidonoloisesti hääriessään maalin edessä, kuten jo ehdimme siihen jo tottuakin 2K3:ssa. Yleisön osalta Visual Consepts luottaa vielä 2K4:ssä sprite-pohjaisiin, lättäniin katsojiin siinä missä kilpailijat NHL 2004 ja NHL Rivals 2004 luottavat jo kolmiulotteisen yleisön voimaan.
Xbox-version ja PS2-version välillä ei ollut mitään sen suurempia eroja pelillisesti kuin graafisestikaan, mitä nyt PS2:lla peligrafiikan reunaviivat paistoivat hieman näkyvämmin silmään. Äänipuolella sen sijaan voisi ehkä vieläpä parantamisen varaa olla, sillä vaikka yleisö hurraa ja huutaakin todella hienosti ja selostajat ovat sieltä parhaimmasta päästä niin esimerkiksi pelikatkojen aikana soiva vähäinen musiikki alkaa nopeasti toistamaan itseään. Pelin valikoissa voi kyllä soittaa omia musiikkejaankin, mutta peliin asti niitä ei jostain syystä anneta viedä. Olisikohan kyseessä joku ESPN-lisenssirajoitus

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • - Paranneltu grafiikka
  • - Pelattavuus kohdallaan
  • - Äänet

Huonoa

  • - One-timerit menevät turhan usein maaliin
  • - Vaikeustasot epäbalanssissa
  • - Muutamat pikkupuutteet