Arvostelussa F1 2013

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 18.lokakuu 2013

Peliarvostelu

Pelin nimi F1 2013
Alusta XBOX360
Arvostelukappale Namco Bandai Partners
Ikäraja 3
Avaa pelin lisätiedot

Eletään jo hyvin pitkälti formulakautta 2013. Kisoja on enää jäljellä neljä. Vettel on (jälleen kerran) lähes ylivoimaisessa johdossa pistetilastossa ja Räikkönen keikkuu jälleen kolmantena. Kokonaisuudessaan kuluva kausi on ollut paljon, paljon tylsempi kuin viime kausi, sillä varovaisesti ajeleminen jatkuvan renkaiden säästelemisen ohella kisat, joissa Vettel pitää ykköspaikkaa lähdöstä maaliviivalle saakka ovat tulleet jo vähän liiankin tutuiksi. Alkaa muistua vahvasti mieleen Ferrarin ja Michael Schumacherin parhaat vuodet, jolloin kisojen katsominen alkoi todella puuduttaa.

Tätä kirjoittaessani viimeisin ajettu kisa on Japanin Suzuka ja piste-eroa Vettelillä on toisena olevaan Alonsoon huimat 90 pistettä. Onneksi kuluvankin kauden voi yrittää fantasioida päässään toisenlaiseksi ajamalla virallista formulapeliä. Codemastersin F1 2013 on peli, joka ei kanna repussaan suuria yllätyksiä. Itse asiassa se tuntuu vähän samalta kuin EA Sportsin takavuosien FIFA-pelit; vanhoja ongelmia ei ole korjattu, uusia ominaisuuksia on niukalti ja kaikki muu on pysynyt lähes samana.
Suurin hypetetty uusi juttu F1 2013-pelin kohdalla oli mahdollisuus ajaa vanhoilla klassikkoformuloilla ja legendakuskeilla, joten aloitetaanpa puhumaan siitä. Varsin hieno ideahan tämä on ? ainakin teoriassa, mutta se on pelissä kutakuinkin vesitetty. Klassikkokisaamista varten pelistä löytyy kaksi vanhaa rataa, Jerez sekä Brands Hatch ja formuloita kymmenen, kaksi eri aikakauden ajokkia kultakin tallilta. Formuloita on mukana kausilta 1988 sekä 1980.

Mukana olevat tallit klassikkoautoineen ovat Williams, Lotus ja Ferrrari. Lotukselta ja Williamsilta on mukana formula molemmilta kausilta, siinä missä Ferrarilta on vain vuoden 1988 malli. Talleissa valittavina olevat kuskit eivät molemmat ole kyseisten kausien oikeita kuskeja, vaan kuskeista toinen on tiimilegenda. Esimerkiksi Ferrarilta löytyy Gerhard Berger (oikea vuoden 1988 kuski) sekä Michael Schumacher, tiimilegenda. On myös mahdollista päästä ajamaan esimerkiksi Mika Häkkisenä tämän debyyttitallissaan.

Vanhojen autojen ja ratojen kokeileminen ja esimerkiksi varsin erilaiselta kuulostavien formuloiden kuuleminen ja niiden erilaisten ohjaamoiden näkeminen on hauskaa jonkin aikaa, etenkin kun ajotuntumakin on niin erilainen, mutta hupia ei kestä kauaa kun tajuaa kuinka rajoitettu kokemus on lopulta kyseessä. Klassikkoautoilla voi ajaa kokonaisen oikean pituisen kisan aika-ajoineen tai vaikkapa yrittää hyvää aikaa time trial tai time attack-muotoisestikin.

Mukana on myös skenaariotyyppinen pelimuoto, mutta erilaisia skenaarioita on vain kolme kappaletta, vaikka valikossa selkeästi on kolme tyhjää paikkaa muutamalle muullekin skenaariolle. Maksullisia lisäpaketteja tulossa kenties? Huonoa periaatteessa on se, että vaurionmallinnus on todella heikkoa klassikkoautoilla. Rikki niitä ei juurikaan saa vaikka ajaa tuhatta ja sataa seinään ? aina tuntuu puhkeavan se yksi ja sama rengas. Hienoa on kuitenkin käydä varikolla pysähtymässä, jossa ei olekaan vastassa hyvin suojautuneet varikkomiehet, vaan sen sijaan kymmenkunta tavallisissa vaatteissa hääräävää miestä, joka on siis nyökkäys menneiden aikojen tänä päivänä hullunkuriselta vaikuttavalle varikon toteutustavalle.
Yksi (useampi) on joukosta poissa

Mukana olevien klassikkotallien lukumäärän huomioiden formuloita per startti on mukana vain kymmenen ja startissa ovatkin sitten sekaisin molempien kausien formulat ja kaksin kappalein Lotuksia ja Williamseja. Onneksi sentään ratojen osalta voi, jos haluaa, käyttää myös kauden 2013 yhdeksäätoista rataa kisaamiseen. Kymmenellä autolla kisaaminen on pidemmän päälle kuitenkin kamalan tylsää oli rata sitten mikä hyvänsä etenkin kun ajattelee, että kaudella 1988 talleja oli oikeasti mukana 18 kappaletta, mikä tekisi yhteensä 36 kuljettajaa. Lisäksi, kun Codemasters kerran on valinnut pääasiassa kauden 1988 formuloita peliinsä, miksi mukaan ei otettu McLaren-tallia, joka yhdessä kuskiensa kanssa dominoi käytännössä koko kautta?

En ymmärrä sitäkään miksi Codemasters ei mieluummin lähestynyt tätä ideaansa siltä pohjalta, että F1 2013 peli olisi sisältänyt yhdeltä menneeltä kaudelta kaikki tallit, kuskit ja radat sekä mahdollisuuden ajaa vaikkapa kokonaisen kauden näillä. Vastaus siihen ?miksi ei? kuitenkin löytyy jo melkein heti: Codemasters kauppaa pelin virtuaalikaupassa jo nyt yhtä 90-luvun autopakettia sekä muutaman uuden vanhan radan sisältävää pakettia. Mitään ei ilmeisesti kannata antaa liian halvalla.

Klassikkopelimuotoa lukuun ottamatta F1 2013 on melko turvallisen tuttu pelikokemus. Uusia pelimuotoja muita ei ole juuri lainkaan ja pelattava sisältö jakautuukin uratilan, season challengen, pikapelin, moninpelin sekä proving groundsin kesken. Proving groundsin alla champions mode on kokenut nimenmuutoksen ohella muutakin pientä muutosta. Champions modessa oli seitsemän toisistaan eroavaa haastetta, joiden aikana pääsi kisaamaan kutakin F1-sirkuksessa tälläkin hetkellä ajavaa maailmanmestaria vastaan, mukaan lukien Kimi Räikköstä. Kussakin seitsemässä haasteessa oli myös erilainen aloitustilanne kisaa ajatellen.

Scenario modeksi nimetty champions mode pitää sisällään neljä kategoriaa, joista kaikissa on viisi erilaista tilannetta ja sääoloja käsittävää skenaariota, joista lähdetään liikkeelle. Pelaamalla skenaarioita lävitse ansaitaan mitaleja ja viimeisen ?final year? kategorian avaamiseen tarvitaan yhdeksän mitalia. Skenaariot ovat mukavaa vaihtelua ja pelattavaakin niissä hiukan enemmän, mutta sinänsä eivät eroa champions modesta: nyt tarkoituksena on päästä oman tallikaverin edelle ennen maalia, kun aiemmin kyseessä oli nimenoman jonkin maailmanmestarin nokittaminen.

Season challenge on viimevuotinen uutuus, joka on ikään kuin tavallinen uramoodi, mutta jossa kauden pituus on vain puolet oikeasta. Riippuen vaikeustasosta, voi aloitustalliksi valita minkä tahansa, tai sitten vain toisen Marussian ja Caterhamin väliltä. Ratojakaan ei season challengessa ole kuin kymmenen ja ne kisataan sekoitetussa järjestyksessä. Vaurionmallinnusta tässä pelimuodossa ei saa päälle lainkaan, mutta lippusäännöt sen sijaan ovat mukana.

Season challengessa ei ole mukana lainkaan vapaita harjoituksia ja aika-ajotkin ovat vain yhden nopean kierroksen mittaiset, joka ratkaisee pelaajan sijoituksen lähtöruudukossa. Pohjimmiltaan ideana on kaikesta huolimatta ajaa kilpaa, voittaa kisoja ja yrittää nousta maailmanmestariksi lyhennetyn kauden kuluessa. Season challengessa ei tule muilta talleilta sopimustarjouksia kisoissa hyvin pärjäämällä. Sen sijaan pelaaja saa valita itselleen heti uran alussa pahimman vastustajan, jota paremmin yrittää suoriutua joka kisassa. Valittu kuski voi olla kuka tahansa, mistä tallista vain.

Pelaajan ja toisen kuskin paremmuus ratkaistaan paras kolmesta -tyylillä ja mikäli pelaaja voittaa tämän haasteen, sijoittumalla paremmin kahdessa kisassa kolmesta, pääsee hän valitsemaan siirtyykö kuskiksi päihittämänsä vastustajan talliin sen tilalle ajamaan, vai jatkaako omassaan. Tietysti jos pelaaa pelimuotoa helpoimmalla ja on valinnut aloitustallikseen Red Bullin, ei tallia todennäköisesti kannata vaihtaa kertaakaan. Jos taas aloitustalli on huono, voi pelissä tällä tavoin siis edetä nopeastikin hyvään talliin ja vieläpä kesken minikauden, jos vain taidot riittävät.
Välttämättä ei kuitenkaan kannata heikolla autolla alkaa heti haastaa Vetteliä, sillä haasteena se on aivan liian vaikea, kenties mahdoton. Mikäli pelaaja häviää aloittamansa haasteen, voi seuraavaa kisaa varten yksinkertaisesti valita uudelleen saman kuskin tai halutessaan jonkun toisen.
Jokaisesta voitetusta haasteesta saa tallinvaihtomahdollisuuden ohella myös pisteitä, jotka näkyvät Liven huippulistoilla, jossa voi kilpailla muiden pelaajien kanssa listan parhaasta pistesijoituksesta. Uran aikana on mahdollista kerätä melko hyvätkin pisteet, jos vain onnistuu voittamaan kaikki haastamansa kuskit ensimmäisellä kolmesta poikki yrityksellä.

Perinteisen uratilan taipale aloitetaan viime vuoden painoksen tapaan young driver challengen pelaamisella, jossa pelaajan pitää suorittaa erinäisiä testejä ja pakotetusti katsoa muutamia erilaisia havainnollistavia videonpätkiä. Ihan kuin autokoulussa olisi.

Niille, jotka ovat formuloita pelanneet pienen ikänsä ja etenkin aiempia Codemastersin formuloita, tuntuu verkkaisen young driver challenge -pelimoodin pakottaminen kurkusta alas viimeisimpien painosten kohdalla pelaajaa aliarvioivalta. ?Antakaa mun ajaa kisoja!? – ajattelin. Onneksi testeillä tällä kertaa on jotain merkitystäkin: oma aloitustalli paranee mitä pidemmälle young driver challengea pelaa ja mitä enemmän saa kerättyä testeistä kulta- tai vähintään hopeamitaleja. Häntäpään talli on Marussia ja keskivälin Williams, mutta testeissä hyvin pärjätessään pelaajan aloitustalli voi olla jopa Lotus. Vaikka young driver challengea ei olekaan pakko heti pelin alussa suorittaa, on sitä pelattava ainakin Marussian auki saamisen verran, koska muuten ei ole asiaa uratilaan.

Kun omasta mielestä riittävän hyvä aloitustalli on saatu avattua valittavaksi, voi uran aloittaa. Edelleenkään uratilaa ei saa pelata kenelläkään jo tallissa olevalla oikealla kuskilla, vaan ajajalle pitää luoda oma nimi ja kansallisuus, jonka jälkeen tallin kakkoskuski korvautuu pelaajan ajajalla. F1-ura aloitetaankin kakkoskuskina ja ideana olisi päästä tiettyihin uratavoitteisiin. Aika-ajoissa ja ja kisoissa on läsnä tallin asettama tavoite siihen mihin pitäisi päästä. Myös tallikaverin voittaminen näissä kahdessa lasketaan eduksi. Sitten ropisee kokemuspisteitä, jos näissä tavoitteissa onnistuu. Tavoitteiden taso nousee mitä paremmin pelaaja pärjää.

Riittävä määrä kokemuspisteitä ja riittävän monta pelaajatason nousua antavat pelaajalle mahdollisuuden nousta tallin ykköskuskiksi ja lopulta saada herätettyä muiden tallien mielenkiinnon pelaajan virtuaalikuskia kohtaan. Kenties jo toisella F1-kaudellaan pelaaja saa ajaa toisessa, paremmassa tallissa. Uratilan perusidea on edelleenkin melko toimiva, mutta pientä vaihtelua siihenkin alkaa jo kaipaamaan. Tämä on ainakin allekirjoittaneelle neljäs kerta, kun nousen kakkoskuskista ykköseksi ja niin edelleen.
Äly hoi älä jätä

Jos mikään ei ole muuttunut uratilan konseptissa, niin eipä juuri mikään ole muuttunut radallakaan. Paitsi tekoäly. Aiemmin pelissä pärjäsi melko hyvin jo keskivaikealla vaikeustasollakin, mutta nyt jouduin ensimmäistä kertaa pudottamaan helpoimmalle pärjätäkseni, enkä silloinkaan tuntunut pärjäävän heikoimmissa talleissa. Kenties tallien voimasuhteet ovat muuttuneet radikaalimmin vastaamaan oikeita esikuviaan, mutta epäilen. Suurin syy tähän pärjäämättömyyteen on muuttunut tekoäly. Aiemmin tekoälykuskit eivät hirveästi toisiaan ohitelleet ja varoivat osumasta pelaajaan, jos ajoivat tämän takana.

Nyt tekoälystä on kuitenkin tehty paljon aggressiivisempi ja helpoimmallakin vaikeustasolla kuskit ajavat takapuskuriin, tunkevat sivuilta kylkeen ja muutenkin ajavat epäurheilijamaisesti niin kisoissa kuin aika-ajoissakin. Radalle ei todellakaan kannata aika-ajojen aikana mennä, jos se on täynnä muita kuskeja. F1 2013-pelin tekoälystä tulee melkein jo mieleen Ubisoftin vuonna 2000 julkaisema peli F1 Racing Championship, jonka tekoäly oli niin katastrofaalista laatua, että päivittämättömässä myyntiversiossa kaikki kisat olivat yleensä yhtä suurta pelleilyä tekoälyn joukkokolareiden vuoksi. Etenkin Monacon katuradalla tätä oli hauska todistaa ? tiettyyn pisteeseen asti. Aivan tällä tasolla F1 2013 ei vielä kuitenkaan ole, mutta jos tekoälyn ylivirittämistä väärällä tavalla jatketaan, kohta ollaan.

Rasittavinta kolaroivassa ja päälle änkevässä tekoälyssä kuitenkin on lippusäännöt. Jos säännöt asettaa ?realistiseksi? tulee kaikesta mahdollisesta rangaistuksia, mutkien oikomiset, muiden kuskien estely ja töniminen tuottavat usein varikon läpiajorangaistuksen. Kaikki lippusäännöt kuitenkin koskevat vain yksinomaan pelaajaa. Tekoäly saa tuuppia ja ajaa persuksiin ja pilata pelaajan kisan ja kaiken kukkuraksi rangaistus ?kolaroinnista? tulee tällöin pelaajalle itselleen eikä suinkaan sille perään ajaneelle tekoälykuskille. Tuleekin vahvasti mieleen 90-luvun lopun FIFA-pelit, missä ainoastaan pelaajan joukkue sai tuomarilta keltaisia tai punaisia kortteja.
Suosittelenkin, että lippusäännöt laittaa kokonaan pois tai typistää pelkkään mutkien oikomiseen, jolloin ainakaan tekoäly ei voi pilata pelaajaan kisaa. Toisaalta jos miettii, että keneltäkään ei koskaan hajoa formula, tekoälykuskit eivät tee virheitä tai keskeytä niin ovat yliluonnollisen typerät lippusäännöt ainakin samoilla linjoilla muun pelin kanssa. Liputuksenkin osalta peli käyttäytyy oudosti ? edelleen.

2010-painoksesta asti keltaista lippua on näytetty vain muutaman sekunnin ajan ennen kuin kisa jatkuu taas normaalisti. Jos lippua ei näytetä pelaajan toimien vuoksi, on muka jossain toisaalla rataa jotain tapahtunut. Mutta vain muutaman sekunnin ajan. Mikäli haluaa F1 2011-pelissä mukaan tulleen turva-auton nähdä radalla, on GP:stä ajettava vähintään kahdenkymmenenviiden prosentin pituinen versio ? urapelissä tämä on pakotettu minimi. Kyseisen pituisen kisankaan aikana turva-autoa ei radalla helposti nähdä. En ole itse asiassa nähnyt sitä F1 2011, F1 2012 enkä tässä uusimmassakaan pelissä. Vaikka kuinka kolaroisi turva-auto ei radalle tule. Etusiipien irtokappaleet ja muut rojut saavat lojua keskellä ajorataa kierroksesta toiseen, eikä kukaan tule paloja siivoamaan turva-auton radalla käymisestä puhumattakaan. Ehkä turva-auton kuskikin tietää, että virtuaalisista siiven paloista ei ole virtuaaliformuloille haittaa, eikä jaksa käynnistää autoaan.

F1 2013 on se ainoa virallinen ja ?oikea? formulapeli, jos haluaa pelata kaikkein tuoreimmilla kuskilla, talleilla ja radoilla, mutta kaukana täydellisestä ollaan edelleenkin ja sekös ketuttaa. Urapelistä katoaa tietyssä vaiheessa into juuri näiden seikkojen vuoksi. Ainoa jännittävyys kisoissa nähdään ? kuten aika pitkälti oikeastikin ? varikkopysähdysten aikana, joiden suhteen pelaaja voi yrittää taktikoida ja sitä kautta nousta sijoituksissa, mutta sentään oikean elämän formuloissa sattuu kolareita ja teknisistä vioista johtuvia keskeytyksiä.

Näitä viimeksi mainittujakaan ei F1 2013-pelissä kuitenkaan koskaan nähdä, ei kenenkään osalta ? ellei sitten aseta oman formulansa vaihteistoa manuaaliseksi ja revittele tahallaan ykkösellä niin kauan, että moottori poksahtaa. Renkaat sentään kuluvat samaan tapaan kuin tämän vuoden oikeissa kisoissa ? eli renkaista pitää huolta ja turhat lukkojarrutukset tekevät renkaille pahaa. Tosin, renkaiden kuluminenkin koskee vain pelaajaa. Yritä siinä sitten repiä mielenkiintoa epätodellisesta formulasirkuksesta, kun ei ole mitään jännitettävää. Kisat ratkaistaan varikkokäynneillä ja jos on vähänkään kauempana kärjestä, ei sijoituksissa tule nousemaan onnenkantamoisen kautta, vaan nousta voi vain ajamalla, joka on usein mahdoton tehtävä.

Klassikkoformuloiden ohella uutta on ?parc ferme?, eli kisan päätyttyä nähdään pelaajan tuuletukset formulan päällä ja tunnelmaiset halailut tiimin kanssa ? jos siis pääsi palkintopallille. Huomaa hyvin mitä seikkoja Codemasters on pitänyt tärkeänä. Onkin sinänsä sääli, että F1 2013 ei ole sen kummoisempi tai realistisempi kuin edeltäjänsäkään, sillä ajotuntuma on edelleen hyvä (suosittelen ehdottomasti rattiohjainta!), grafiikka upeaa etenkin sadekelillä, ruudunpäivitys lentävän vauhdikasta ja formuloiden äänistä löytyy runsaasti autenttisuutta ? jopa klassikkoautojen puolelta. Realistisen näköisiä varikkopysähdyksiäkin, joissa miehet häsläävät auton ympärillä on aina ilo katsoa.
Vaikka split screen-tuki moninpelivalikon alta löytyykin, ei kokonaista kautta edelleenkään voi pelata kaverin kanssa jaetulla ruudulla, vaan homma on vietävä Liveen ja pelattava co-op championshipiä mikäli haluaa ihmispelaajan kanssa kautta tahkota. Sääli. Jotain hyvää F1 2013-muuttumattomana pysyneessä moninpelissä on se, että Codemasters on vihdoin ja viimein tajunnut unohtaa faneja kaltoin kohtelevan online passin! Tästä kertakäyttöisestä naputeltavasta koodista on luovuttu vähin äänin. ?Tempauksesta? ei kuitenkaan heru erikseen mitään lisäpisteitä tai plussaa pelille, sillä näin asian olisi pitänyt aina ollakin.

Kokonaisuutena F1 2013 on hehkutetuista klassikkoautoistaan huolimatta yllätyksetön vuosipäivitys. Juuri mitään peruspelattavuuden vikoja ja puutteita ei ole korjattu ja tekoälyäkin on viety kenties huonompaan suuntaan. Ehdottaisinkin Codemastersille ? jos lippusääntöjä ei korjata ja mekaanisia vikoja lisätä vielä ensi vuonnakaan ? että laittaisivat mukaan kokonaisen kaudellisen klassikkoautoja ja kuskeja ja lisäisivät mukaan mahdollisuuden pelata näillä kausitilassa (vaurionmallinnusten kanssa!), intoa kerran klassikkosisällön luomiseen maksullisten pakettien perusteella kun näyttää studiolta löytyvän. Niillä, joilla on F1 2012-pelin PC-versio voivat kenties modata peliinsä netin kautta tuoreimmat 2013-autopäivitykset ja johan on kasassa lähes sama peli, joka nyt on arvostelussa.

Lue loput arvostelusta

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Klassikkoformulat ja radat..
  • + Uramoodi ja co-op ovat edelleen parhaat pelimuodot
  • + Tilanteen voi nyt tallentaa kesken kisan tai aika-ajonkin
  • + Ajotuntuma, grafiikka ja äänet edelleen varsin kohdallaan

Huonoa

  • - Turva-autoa ei radalla helpolla nähdä
  • - Formuloihin ei tule teknisiä vikoja ja kolarointi antaa liikaa anteeksi
  • - Tekoälystä on tullut liian aggressiivinen, eikä se tee ajovirheitä
  • - Lippusäännöt koskevat edelleen vain pelaajaa
  • - ..Joita on aivan liian vähän..
  • - ..Mutta Codemasters myy jo nyt maksullisia lisäpaketteja