Arvostelussa FIFA Street 3

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 17.huhtikuu 2008

Peliarvostelu

Pelin nimi FIFA Street 3
Alusta XBOX360
Content Download On
System link Ei
< >
Avaa pelin lisätiedot

FIFA Street 3 jatkaa EA:n katufutissarjaa ja tuo NBA Street: Homecourt pelin tapaan tämänkin sarjan nyt ensikertaa uusille konsoleille. Siinä missä NBA Street -pelit(uusin mukaan lukien)ovat olleet erittäin pelattavia ja hyviä, on FIFA Street kahden ensimmäisen osansa aikana hakenut sitä samaa tasoa katufutispelin saralla, mutta jota ei ole onnistunut aivan kuitenkaan saavuttamaan. FIFA Street 3 ei oikeastaan ole mikään poikkeus edeltäjiinsä nähden, sillä uusillakin konsoleilla NBA Street-sarja peittoaa FIFA Streetin mennen tullen.

FIFA Street pitää sisällään 19 kappaletta maajoukkueita(ei Suomea), keksittyjä katujengejä, sekä EA:n itsekasaamia joukkueita aidoilla pelaajilla vuosien varrelta, kuten esimerkiksi ”legendat”. Pelimuototarjontansa osalta uusin FIFA Street sisältää nopeasti alkuun päästävän pikapelin lisäksi FIFA Street challenge, head to head, playground picks, sekä harjoittelupelimuodot. Kuten näkyy, ei uusin FIFA Street tarjoa lainkaan minkäänlaista sen syvällisempää urapelimuotoa, jossa päästäisiin kasaamaan oma futisjoukkue ja kehittämään sitä sitten pikkuhiljaa paremmaksi. Vaikka pelimuotoja näin yleisesti ottaen onkin FIFA Street 3:ssa enemmän kuin esimerkiksi kakkosessa, on tämä ratkaisu silti ollut aivan uskomattoman typerä ja latistaakin yksinpelin kiinnostusta huomattavasti, etenkään kun kaikkia pelimuotoja ei näistäkään voi edes yksinään tietokonetta vastaan pelailla, vaan vierelle tarvitaan toinen ihmispelaaja.
Yksin pelaillen viihtyvä saakin tällä kertaa tyytyä pelkkään pikapelin ja FIFA Street challengen tuomaan huviin. FIFA Street Challenge on nimensäkin mukaisesti käytännössä sarja erilaisia haasteita, joissa joko täytyy yksinkertaisesti saada eniten tavallisia maaleja aikarajan puitteissa, tai sitten vaihtoehtoisesti saada aikaiseksi eniten gamebreaker-maaleja.

Gamebreakerin liiallisessa jalustalle nostamisessa on sen epärealistisen tehokkuuden ohella olemassa toinenkin ongelma, nimittäin se, että gamebreaker-energian kasvattamiseen tarkoitettu pallon kanssa temppuilu on yksinkertaisesti sanottuna umpitylsää. Etenkin sarjan uusimmassa osassa, jossa se on tehty erittäin simppeliksi. Aiemmin sentään tarvitsi vatkata ohjaimen oikeaa tattia ja mikäli halusi saada aikaiseksi enemmän energiaa nopeammin, tarvitsi käyttää myös ohjaimen liipaisimia, joka tosin teki temppuilusta paljon haastavampaa ja mahdollisuus epäonnistumiseen kasvoi. FIFA Street 3:ssa pelaajan ei tarvitse enää kuin vatkata oikeaa tattia sinne tänne ja johan gamebreaker-energiaa kertyy mittariin mukavan nopeaa tahtia. Tekoälypelaajatkaan kun eivät enää mitenkään kovin tehokkaasti osaa palloa ottaa temppuilevalta pelaajalta pois, on gamebreakerin kerääminen varsin helppoa. Ei tarvitse kuin napata pallo ja viedä se omalle maalille, pallotella maalin edustalla niin kauan, että mittari täytyy, sen jälkeen sprintata vastapuolen maalille ja potkaista pallo sisään.

Pallottelu ja maalin yrittäminen ilman gamebreakeria vain saa aikaan harmaita hiuksia, eikä tämä johdu läheskään aina edes pelaajan osaamattomuudesta, tai edes tekoälymaalivahdin liiallisesta yli-inhimillisyydestä, vaan siitä faktasta, että omassa joukkueessa palloa potkivat tekoälypelaajat ovat jälleen kerran tekoälyltään varsin kehnoja. Juoksentelevat kentällä kyllä sinne minne pallokin, mutta eivät sitten millään osaa hakea sitä kunnon paikkaa. Käytännössä vähänkään yli puolen kentän mentäessä syöttely kavereiden kanssa ei enää kannata, sillä pallo päätyy lähes aina vastapuolen jalkoihin. Oli gamebreaker sitten valjastettuna tai ei, on pelaajan lähes aina kannattavinta yrittää saada pallo maaliin aivan yksinään kunnon potkulla läheltä maalia ja tämäkös jos mikä syö jopa katufutispelin nautintoa.

Kun yksinpelailuun kyllästyy(ja siihen todella kyllästyy), on aika kutsua paikalle kaveri tai lähteä Liveen etsimään peliseuraa. Ihmispelaajan kanssa pelailevalle löytyy samalla konsolilla pelattavaksi pikapelin lisäksi head to head, sekä playground picks. Head to headissa voidaan valita useammasta erilaisesta pelityypistä, kuten matseista, joissa peli pelataan kokonaan ilman gamebreaker-ominaisuutta tai esimerkiksi sitten vaihtoehtoisesti matseista, joissa maalit täytyy tehdä gamebreakerilla tai vaikkapa pelkällä pukkauksella. Playground picks taasen on kuin tavallinen pikapeli(gamebreakerin kanssa), mutta jossa ennen matsia pelaajat valitsevat yhden ja saman joukkueen, jonka jälkeen pelaajat valitsevat vuorotellen joukkueen kymmenestä pelaajasta vuorotellen yhden omiin riveihinsä. Liven puolella pelimuototarjonta rajoittuu pikapeliin, playground picksiin ja world challengeen, joista jälkimmäisessä pelaaja valitsee haluamansa maajoukkueen pelin valikoimasta ja matseja voittamalla nostaa kyseisen maan maailmansijoitusta Liven listoilla. Kaikki pelaajat jotka pelaavat käyttäen maata X, vaikuttavat myös maan X sijoitukseen negatiivisesti/positiivisesti, riippuen tietysti sitä miten pelatussa pelissä pärjäsi. Harmillisesti FIFA Street 3:n Live-pelaaminen tuntuu kärsivän samasta ongelmasta kuin moni muukin hieman keskinkertaisempi peli, eli toisin sanoen pelaajia ei juurikaan linjoilta tunnu löytyvän.
Visuaalisesti FIFA Street 3 on toki nousua parempaan FIFA Street 2:n ajoilta, mutta näin yleisesti ottaen FIFA Street 3 ei grafiikaltaan ole juurikaan mitään ilotulitusta. Graafinen puoli ajaa kyllä asiansa ja esimerkiksi sarjan uusimman pelin hieno uusi kikka juosta pitkin seinää muutaman sekunnin näyttää liikkeessä ihan kivalta, mutta muutoin peli on varsin tasapaksu esitys, eikä tarjoa ihmeitä. EA on yrittänyt erottaa katufutissarjaansa uusimman osan myötä edes jonkin verran FIFA-sarjasta viemällä grafiikkaa ja etenkin pelaajien ulkonäköä ja ruuminrakennetta hieman sarjakuvamaisempaan suuntaan, mutta pelin aikana tätä ei juurikaan tule huomanneeksi pahassa eikä hyvässäkään mielessä. Pelin gamebreaker-efektin aikana bassoraidan tahtiin pomppiva maisema Def Jam: ICON -pelin tyyliin sen sijaan on varsin mauton ja turha keksintö. Pelin musiikkivalikoima koostuu jälleen kerran hieman eksoottisemmasta ja tuntemattomammasta musiikista ja vaikka mikään kappaletarjonnasta ei niinkään ota pattiin, ei mikään myöskään jää mieleenkään. Musiikki jumputtaa taustalla, mutta ei onneksi häiritse itse pelaamista.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • + Hauskaa kaverin kanssa
  • + Graafisesti menettelee

Huonoa

  • - Kehno tekoäly
  • - Ei lainkaan syvällisempää yksinpelimuotoa
  • - Pallon kanssa temppuilu on tylsää