Final Fantasy XV

Final Fantasy XV - arvostelu

Peliarvostelu

Pelin nimi: Final Fantasy XV
Lajityyppi: Roolipelit
Alusta: PlayStation 4
Kehittäjä/Julkaisija: Square Enix
< >
Avaa pelin lisätiedot
Teksti: Teemu Laitinen, 23.1.2017 Arvioitu lukuaika: 8 minuuttia
Arvostelun Final Fantasy XV kansikuva

Harvemmin pelit, joita suunnitellaan kymmenen vuoden ajan, näkee koskaan päivänvaloa. Final Fantasy XV kuitenkin pääsi vihdoinkin tuutista ulos ja ihmisten ilmoille. Sen suunnitteluprosessi on jo itsessään hyvin mielenkiintoinen, sillä jopa tuottaja päätettiin vaihtaa kesken prosessin. Pääjehuksi valikoitui Hajime Tabata, joka on tutumpi mobiilipelien puolelta. Tämä sai vannoutuneen Final Fantasy fanin halkomaan hiuksia. Kaikkea muutakin kummallista oli ilmassa, eikä odotukset tästä syystä olleet aluksi kovinkaan korkeat. Fantasiasta julkaistu demo vaikutti kuitenkin erittäin mielenkiintoiselta ja se toi intoa varsinaista peliä odotellessa.

Parin vuoden odottelun jälkeen ilmoitettiin julkaisupäivä. Tämä sitten venähti eteenpäin parikin kertaa, mikäli oikein muistan, mutta kun oli jo muutama vuosi pyöritelty peukaloita ja jalkaa tampattu odotellessa niin tämä ei tuntunut missään. Tuli huojentunut olo kun sai vihdoinkin työntää uutta Final Fantasya mustaan laatikkoon.

”For fans and first-timers”

Heti ensimmäinen tekstinpätkä saa olon hieman vaikeaksi ja mietteliääksi; ”A Final Fantasy for fans and first-timers”. Mitä tällä oikein tarkoitetaan? No, muutaman tunnin pelailun jälkeen selviää mitä faneille on tarjolla. Faneille tarjotaan muutamia tuttuja vihollisia ja chocobotkin ovat mukana. Muitakin tuttuja on, kuten Biggs ja Wedge, sekä moogle. Erityisesti miellyttää se, että sarjan vanhempien osien musiikkeja on mahdollista ostaa gil-rahalla ja kuunnella seikkaillessa laajassa maailmassa. Fanit varmasti myös huomaavat, että yleisilmeeltään Final Fantasy XV muistuttaa kuudetta ja seitsemää, sekoitettuna vielä aikaisempiin FF-peleihin. Tämä tarkoittanee sitä, että maailma sekoittaa teknologiaa ja klassisia rpg-ominaisuuksia, kuten taikaa.

Final Fantasy XV rikkoo sarjan kaavoja rankalla kädellä. Viimeisimmissä seikkailuissa ollaan nähty ”mukamas vapaasti avoin” maailma, mutta nyt se varsinkin on sitä. Ehkäpä viimeksi FF IX tarjosi samaa tuntua maailman tutkimisen osalta.

Juoni

Tarina on hieman vaikea pala, sillä siihen ei oikein saa otetta ja homma menee jokseenkin sekavaksi. Se punainen lanka jättää pelaajan odottamaan ja lopulta jää aikalailla solmuun. Tässä kannattaa vain ajatella, että itse matka on tärkeä, eikä päämäärä. Mene ja tiedä, jospa herra Tabata on halunnut pelaajan juuri näin ajattelevan.

Tarina seuraa prinssi Noctista, joka lähtee kolmen kaveruksen kanssa pois sodan jaloista, isänsä toiveesta. Hän lähtee matkalle tarkoituksenaan mennä naimisiin lapsuuden ystävänsä ja luvatun kanssa, oraakkeli Lunafreyan. Tämän oletetaan päättävän sota Imperiumin kanssa. Mikään ei tietenkään mene niin kuin pitää ja pian onkin koko maailman kohtalo vaakalaudalla. Kuten jo aiemmin tuli todettua, jättää tarinan ydin hieman kylmäksi. Kaverusten välinen suhde jaksaa kuitenkin pitää pelaajan kiinnostuneena edes hieman, näin niin kuin juonen kannalta ajateltuna. Mitään mahtavaa koukkua ei kuitenkaan valitettavasti löydy ja pelin päähahmo vaikuttaa aivan liian persoonattomalta. Juonen hutilointi ei kuitenkaan pilaa koko pelikokemusta, yhden tärkeän osan nautinnosta kuitenkin.

”Active Cross Battle”

Eli AXB on Final Fantasy XV:n taistelusysteemistä käytetty nimitys. Kaikki taistelut käydään reaaliaikaisesti ja paussia on ainoastaan silloin, kun pelaaja valitsee hp-juomia ja phoenix downeja tai muita tavaroita taisteluissa käytettäväksi. Systeemi on hyvin yksinkertainen ja toimii sulavasti. Siinä on silti hienoinen ote taktikointia ja monimuotoisuutta mukana, jotka selventyvät ajanmittaan. Vaikka suurin osa ajasta näpytellään vain ympyrää, joutuu pelaaja kikkailla kaikkea muuta siinä sivussa. Pelaajan on myös mahdollista tehdä nopea syöksy, joka onkin Noctin tavaramerkki . Tämä hyökkäys käyttää mana pisteitä, eli aivan loputtomasti ei voi syöksyillä kohti vihollista. Kun manat on loppu, niin on mahdollista joko käyttää manajuomaa tai mennä kauemmas taistelusta, roikkumaan kallion kielekkeelle tai vastaavalle. Joissain taisteluissa on myös mahdollista piilottautua varjoihin. Noct – kuten Gladiolus tuttavallisemmin kutsuu päähahmoa – tarvitsee myös kaverustensa tukea taistelussa. Gladiolus iskee voimalla, Ignis on taktikko ja Promptolla on pyssy, joka toimii muun moassa Vihollisten yhteen niputtajana. Kaverit kutsutaan painamalla L1 pohjaan ja valitaan mieluinen kaveri, kun energiamittari on täyttynyt. Myös mooglesta ja chocobosta on apua. Eli yksinkertaisuutta on, mutta kikkailua joutuu myös alkaa oppimaan.

Myöhemmässä vaiheessa Noct saattaa saada apua muutamalta summonilta, jotka ovat tuttuja useammasta Final Fantasy pelistä. Nämä tulevat sattumanvaraisesti, kun tietty taistelun kriteeri on täyttynyt. Esimerkiksi Ramuh ilmestyy kun taistelua on kestänyt pidemmän aikaa jo. Summonit on vedetty äärimmäisyyksiin näyttävyydessään ja hieman harmittaa, ettei näitä voi millään tavalla pelaaja kontrolloida. Näitä kun mielellään katselisi enemmänkin ja useampia olisi toivonut.

Aseet ja härpäkkeet

Muutamia erilaisia vaihtoehtoja on. Noctis pääasiassa tykkää käyttää perusvarmaa miekkaa, mutta kyllä käteen sopii myös tikarit, iso miekka, seiväs ja pistoolit. Nämä toimivat juuri niin kuin voi olettaa eli tikarit on nopeita, pistooleilla ammutaan kaukaa ja niin päin pois. Jokaiselle hahmolle on ominaista käyttää jotain tiettyä aseluokkaa, esimerkiksi Prompto, joka on porukan rääpäle, on erikoistunut aseisiin. Gladio mielellään kantaa pitkää raskasta miekkaa ja siihen kylkeen voi heittää kilven tuomaan suojaa. Kaverusten ”lempiaseet” näkee aika nopeasti muutoksista, joita ne tuovat hahmojen hp:n, mp:n ja resistanssien suhteen. Noctis voi kantaa neljää eri asetta, muille säädetään pääase ja vaihtoehtoinen. Noctiksen neljän aseen välillä voi vaihdella taistelun aikana lennossa ja niitä voi mennä valikoihin säätämään lisää.

Aseiden lisäksi käytössä on rannekkeet ja muut helistimet tuomassa suojaa, voimaa tai muuta muutosta. Näissäkin on tuttuja FF-tavaramerkkejä, kuten moogle charm ja iron bangle. Jännempää on vaatetuksella kikkailu, joka järkyttää hieman hahmon tasapainoa hp:n ja muiden statsien suhteen. Esimerkiksi kun rotsin ottaa pois päältä niin Noct saa hieman enemmän voimaa käsivarsiin, mutta maksimi hp tippuu. Takin ottaminen pois muuttaa myös fyysisesti ulkonäköä, mikä on tietenkin kiva. Samalla saattaa päähahmo valittaa kylmää tai vaihtoehtoisesti kuumaa, johonka Gladio napakasti vastaa: ”Then loose the jacket.”

Royal Arms ja sormus

Tarinan edetessä Noctis tutkii luolastoja, joista hän saa käyttöönsä aikaisempien kuninkaiden mahtavia aseita. Osa näistä aseista tulee pakostakin eteen, mutta jotkin joutuu karttaa tutkimalla löytää itse. Nämä tuovat Noctikselle paljon voimaa, mutta niiden käyttäminen uhraa hp:ta. Jossain vaiheessa siis on vaihdettava kuninkaallinen ase pois ja mäiskittävä perusmiekalla.

Toinen erikoisuus on sormus, jonka Noctis saa käyttöönsä vasta loppumetreillä. Tällä on mahdollista tuhota demoneita, jopa völittömästi, tai imemällä niiden hp:ta itselle. Väistöliike toimii holy-vahinkona, joka tehoaa erityisesti demoneihin. Sormus kuitenkin käyttää manaa, joten loputtomat ei tälläkään yliluonnollisen voimakkaalla lisukkeella ole.

Regalia & Chocobo

Maailman kartta on laaja. Itseasiassa se saattaa olla jopa pelihistorian laajin. Eiköhän tämänkin kartan läpi joku vedä kävellen päästä päähän. Se olisi kuitenkin masokismin huippu. Onneksi Noctis ja kumppanit käyttävät autoa nimeltä Regalia. Auto on mukavan vauhdikas ja kymmentä giliä vastaan on mahdollsita matkustaa aikasemmin vierailtuun paikkaan pienessä tuokiossa. Kauniita maisemia on silloin tällöin kuitenkin kiva ihailla, kuunnellen autoradiosta vanhojen FF-pelien musiikkia.

Autoa voi tuunata, kartalta ja tehtävistä löytyvillä esineillä. Etulamput, bensatankin ja moottorin saa paremmaksi. Samoin voi väriä vaihtaa, sisustaa muokata ja laittaa vähän ralliraitaa. Myöhemmin sillä pääsee jopa lentoon. Taivaalla liihotellessa täytyy kuitenkin muistaa se, että peli on game over, jos laskeutuminen epäonnistuu.

Chocobot ovat isommassa roolissa jälleen. Kuten Regaliaa, näitä saa myös muokattua mieleisen väriseksi. Kaverita vastaan voi kisata ja saada mitaleita. Chocobo myös saa kokemusta kun sillä ratsastelee maailmalla. Jos tarpeeksi monta kilometriä on takana niin chocobo tulee taisteluihin avuksi ja sillä on mahdollista tehdä korkeampia hyppyjä, jonka avulla voi löytää kartalta aarteita, joihin ei aikaisemmin ole päässyt käsiksi. Chocobo osaa myös uida vedessä, kun päähahmolta tämä uintitaito uupuu.

Luolat

Näitä on muutamia, mutta lähes poikkeuksetta kaikki ovat tylsiä putkimaisia sokkeloita ja ihmeellisiä onkaloita. Jossain vaiheessa iski jopa ahdistus ja tuli vain sinkoiltua nopeasti eteenpäin, jotta pääsisi pelissä eteenpäin. Tämä ei johtunut mistään klaustrofobiasta vaan luolasto oli ahdistava geneerisyydessään. Sekin pistää ahdistamaan, jos jokaista nurkkaa ei saa tutkittua. Kaikkia paikkoja ei edes pääse tutkimaan uudestaan. Monessa paikassa kuitenkin olisi tarkoitus käydä uudemman kerran, sillä ne sisältävät suljetun osion jonne pääsee vain avaimella. Tämän avaimen saa vasta myöhäisessä vaiheessa peliä. Luolien suunnittelu on kyllä aika iso miinus tälle Final Fantasylle.

XP, AP ja gil

Kokemuspisteiden ja ap:n tallentuminen toimii erilailla kuin ennen ja muutenkin muista genren peleistä poiketen. Taisteluiden jälkeen ja tehtävien päätteeksi kyllä lasketaan xp:t, mutta vasta nukkumaan mentäessä ne tallentuvat hahmoille. Nukkuminen onnistuu kylien tarjoamissa yöpaikoissa tai sitten leiripaikoissa. Leirit mahdollistavat myös harjoittelun kavereiden kanssa, josta saa lisää ap:tä, mutta kallis hotelli saattaa tarjota paremman kertoimen xp:n laskentaan. Leireillä myös tarjoillaan iltapalaa ja aamulla Ignis kokkailee pöperöä, joka auttaa päivän taisteluissa. Aamuksi saattaa olla myös tarjolla hölkkää, kalastusta tai muuta hupia, joista tulee hyvin lisää tätä ability pointsia.

Ap:t käytetään ascencion-valikkoon, joka on jaettu useaan eri ryhmään. Nämä segmentit sisältävät erilaisia kykyjä Noctikselle ja hänen kavereilleen. Myös kuninkaallisille aseille on oma kykyryhmä. Kaikista ryhmistä ensimmäiset kykypallukat vievät vähiten ap:tä, mutta mitä pidemmälle ympyrää lähtee haarautumaan, sitä enemmän joutuu pulittaa pisteitä. Kaikkein kovimmat kyvyt maksavat jopa 333 ap:tä, eli grindailua on mahdollista harrastaa. Grindailu, eli jonkin asian jatkuva toistaminen, on sinänsä aika helppoa, mutta aikaa vievää. Noct saa ap:ta aika helposti kun warp-hyökkäyksellä saa tapettua vihollisen.

Gil on tuttu rahayksikkö ja tämän kerääminen toimii tässä uusimmassa Final Fantasyssa hieman erilailla. Tällä kertaa sitä ei tipu vihollisten taskuista vaan sitä keräillään suorittamalla metsästyksiä. Kylien kauppiaat tykkäävät rupatella, tarjota ruokaa ja metsästyksiä. Näitä on päiväsajalle ja yölle. Tasot saattavat olla joko helppoja tai vaikeita, mutta palkkiotkin ovat sen mukaisia. Tappolistat ovat aluksi aika peruskauraa, mutta jossain vaiheessa tulee stoppi, kun ei enää hahmojen taso riitä. Muun moassa tämä antaa pelille lisäaikaa, koska tottakai kaikki mahdollinen erikoinen monsteri pitää saada tapettua pois kartalta.

Taika (elemancy)

Taikojen luominen on hupaisaa puuhaa. Taikaa on kolme eri elementtiä. Tuli, jää ja salama. Elementtejä keräillään lähteitä imemällä. Elementtejä voi yhdistellä mielen mukaan. Soppaan voi heittää jonkin esineen tuomaan lisäpotkua. Pippuri, iron bangle, värikäs kivi tai vaikka phoenix down. Yhdistelmiä on aika rajaton määrä. Täytyy kuitenkin olla tarkkana lopputuloksen suhteen. Yhdistelmällä voi saada joko hyvän tai huonon lopputuloksen, tämän kuitenkin näkee jo ennen kuin litkun sekoittaa. Keitot varastoidaan pulloihin, joita löytyy lojumasta maasta ja puskista.

Back to the … past

Tietyn pisteen jälkeen on mahdollista matkustaa ajassa taaksepäin. Ei siis tarvitse oikein missään kohtaa jäädä miettimään, että jokin kala jäi kalastamatta, sivutehtävä tekemättä tai valokuva ottamatta. Vaikka ajassa matkustaa taaksepäin ja takaisin nykyaikaan niin xp, ap ja gil ynnä muut säilyvät kerättyinä. Perverssiähän se olisikin, jos tässä vaiheessa peli jakautuisi kahtia, vaikka aikamatkustuksen suhteen se olisikin realistisempaa. Aikamatkustuksen lisäksi on mahdollista aloittaa uusi peli, eli päivityksen mukana tuli ”game+” Tämä on tuttu FF XIII – Lightning Returns -pelistä.

Grafiikka ja äänet

Ei pahemmin valittamista löydy kummankaan osalta. Joitain virheitä on päässyt läpi grafiikkaan. Luolastot ovat niin sokkeloisia ja ahtaita, että kaverit saattavat jäädä seinien sisään jumiin tai jäävät pahasti jälkeen. Ääninäyttely on ammattitaitoista. Ainoa häiritsevä tekijä on pelituntien karttuessa jatkuvasti samat kuluneet lausahdukset, joista rasittavin on Igniksen uusien reseptien oppiminen. Kaiken kaikkiaan kuitenkin vankkaa jälkeä. Maailma on kaunis jokaisesta kulmasta katsottuna, eikä mitään rasittavaa sivuhahmoakaan löydy. Ehkä eräs sammakon keräiljä…

Loppusana

Final Fantasy XV:n odotukset olivat kovat. Ainakin siitä asti, kun varmistui, että se edes julkaistaan. Se luo jotain uutta ja samalla tarjoaa faneille tuttuja elementtejä hyvin paljon, jopa hahmoista löytyy joitain tuttuja piirteitä menneisyydestä. Aivan täysin se ei kuitenkaan lunasta lupauksiaan. Vaikea sanoa, että oliko pelikansan odotukset liian kovat vai eikö Square-Enixin paukut vain riittäneet. Olisiko pitänyt vielä antaa lisäaikaa? Vaikka tarina jättää toivomisen varaa ja pelistä löytyy muutamia ärsyttäviä ominaisuuksia, on se paikkansa ansainnut hyvien pelien joukosta. Jo pelkästään realistinen asetelma saattaa vihastuttaa tai ihastuttaa pelaajaa. Fanille alku saattaa lähteä käyntiin naamaa nyrpistellen, mutta kyllä se iloksi muuttuu. Hupia on luvassa helposti jopa 100 tunnin verran, joka näissä tämäntyylisissä roolipelipiireissä on suhteellisen harvinaista nykypäivänä.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • - Erittäin nätti
  • - Uudistunut taistelusysteemi toimii
  • - Fanille vanhoja tuttuja
  • - Isoja vihollisia
  • - ehkä jopa sadaksi tunniksi pelattavaa

Huonoa

  • - Luolastot ovat tylsiä ja ahdistavia
  • - Juoni jää sekavaksi
  • - Hahmo tyhmänä hyppii, kun pitäisi poimia maasta tavaraa