Arvostelussa From Russia With Love

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 30.marraskuu 2005

Peliarvostelu

Pelin nimi From Russia With Love
Alusta Xbox
System link Ei
Ikäraja 16
< >
Avaa pelin lisätiedot

Mahtanee olleet kovat paineet jokaisella uudella 007-agentilla aikanaan astua legendaarisen ensimmäisen James Bondin, näyttelijä Sean Conneryn saappaisiin, kun kaikki aina vain toitottivat ja toitottavat edelleen sitä kuinka Sean Connery on ja tulee aina olemaan SE Bond, jota kukaan ei koskaan tule päihittämään. Ja onhan tämä osittain tietysti tottakin, Connery on näytellyt useammassa Bond-elokuvassa kuin kukaan muu kollegoistaan tähän asti ja mies oli myös ensimmäinen joka sitä näytteli. Ilmeisesti Connery-faneja ollaan myös Electronic Artsilla, sillä EA:n ostaman Bond-lisenssin uusin hedelmä kantaa nimeä From Russia With Love. Kuten arvata saattaa, perustuu EA:n uusin Bond-peli samannimiseen, vuonna 1963 julkaistuun Bond-elokuvaan, jonka päätähtenä nähtiin siis Connery.

EA on jo aiemmin osoittanut meille osaavansa luoda viihdyttäviä Bond-pelejä, ensin NighfFire -pelin myötä ja myöhemmin pelillään Everything Or Nothing. EA:n GoldenEye: Rogue Agent -peliä ei sen sijaan tähän kastiin vahingossakaan lasketa. From Russia With Love on EA:n aiempia Bond-pelejä astetta ”lisenssimpi” siinä mielessä, että tällä kertaa ei ole kyse pelkän Bond-hahmon(ja sen tunnarin)lisensoimisesta, vaan kokonaisen elokuvan. Tämä tarkoittaa sitä, että peli etenee pääpiirteittäin esikuvansa jalanjäljissä. Tämä on teoriassa hyvä, koska käytössä on valmis käsikirjoitus, juoni ja toiminta.. Eikö niin? Niin kovin usein olemme nähneet kuinka elokuva kuin elokuva muuntuu pelinä juoneltaan typistetyksi hötöksi, jonka tarinasta on vaikea enää ottaa selvää jos ei ole nähnyt elokuvaa, jolloin käteen jää vain se raakaversioksi riisuttu peli.
Näin on asianlaita jotakuinkin myös From Russia With Loven kohdalla. Toki pelissä on elokuvastakin tuttuja kohtauksia ja tapahtumapaikkoja ja juonta siivitetään eteenpäin näyttävien välianimaatioiden välityksellä, joissa aikakautensa näköinen, nuori Connery häärii pääosassa, kuten itse pelissäkin tietysti. Elokuvan juonta(jos kunnollisia sellaisia nyt ikinä Bond-elokuvissa yleensä on edes ollut)on saksittu EA:n toimesta rankalla kädellä. Koska en itse elokuvasta muista paljoakaan etsin käsiini elokuvan käsikirjoituksen ja tutkittuani sitä hetken totesin, että pelin välianimaatioiden kautta kerrotaan ainoastaan pieni murto-osa itse elokuvan juonesta. Tehtävästä tehtävään pompittaessa onkin vaikea ottaa selkoa mikä oikein on homman nimi ja miksi Bond tekee mitäkin. Juonta, tai siis peliä on vastavuoroisesti paksunnettu EA:n omilla pelikohtauksilla.

Pelaamaanhan tänne tosin ollaan tultu, joten eikös sen pitäisi olla etusijalla, eikä tarinan? Näin voisi toki joku sanoa, mutta itse olen eri mieltä. Nykyään tarina on tuikitärkeä lähes pelissä kuin pelissä. Kaikesta huolimatta pureutukaamme nyt pelattavuuteen. From Russia With Love on pelityyliltään erittäin samankaltainen edellisen Everything Or Nothing -pelin kanssa. Bondin selän takaa kuvattua toimintaa, jonka välissä huristellaan muun muassa autolla ja veneellä. Pelissä ammutaan läjäpäin keskinkertaisen tekoälyn omaavia pahiksia ja 3rd person osuuksissa tämä onkin kaikkein helpointa vasemmalla liipaisimella ruudulle ilmestyvän automaattikohdistimen ansiosta. Pahiksien ammuskelun ohella väännellään vipuja, painellaan nappeja ja löydetään avainkortteja, jotta ne elintärkeät ovet ja luukut aukeaisivat ja poistuisivat pelaajan etenemisen tieltä.

Vaikka selkeitä yhtäläisyyksiä tämän uusimman ja edellisen Bond-pelin välillä pelattavuudessa, kuten esimerkiksi kontrolleissa onkin, oli silti aivan pakko kaivaa Everything Or Nothing hyllystä ja muistuttaa itseä tämän arvostelun yhteydessä siitä, mikä teki EoNista niin hyvän. Ne olivat pelin toiminnantäytteiset tehtävät, rikas audiovisuaalinen ympäristö ja pelin elokuvamaisuus, tai tässä tapauksessa ”bondimaisuus”.

From Russia With Lovea pelatessa kaikki tuntuu valitettavasti niin kovin keskinkertaiselta. Toki ”Bond-henki”(tällä kertaa 60-lukulainen sellainen)on edelleen yleisesti ottaen vakuuttavasti läsnä välianimaatioiden ja itse pelinkin aikana, kiitos bondimaisen taustamusiikin, mutta muutoin fiilis on hieman kadoksissa. Tehtävissä ei nimittäin yksinkertaisesti ole sitä ”toiminnantäytteisyyttä” mitä Everything Or Nothing piti sisällään. Ehkä tämä johtuu siitä, että From Russia With Love on juuri valmiista tarinasta veistetty lisenssipeli, siinä missä Everything Or Nothing oli EA:n oma kynäilemä tarina. 3rd person tehtävät ovat lähinnä yksinkertaista pahisten räiskimistä ja huoneesta huoneeseen etenemistä, kunnes tehtävä on läpäisty. Veneily ja autoilukohtauksissa kaava on periaatteessa sama. Ammutaan vihollisia ja edetään vailla kunnon motiiveja. Etenkään From Russia With Loven autoilutehtävät eivät tunnu oikein miltään verrattuna NightFire ja Everything Or Nothing -pelien vastaaviin.

Paras esimerkki tästä on varmasti tehtävä, jossa Bondin täytyi kaahaamisen lomassa tuhota tasan tarkkaan 30 vihollisautoa tietyssä ajassa. Miksi niin monta? Miksi aikarajoituksen puitteissa? Näitä asioita ei millään lailla selitetty ennen tehtävää esimerkiksi välianimaation kautta ja saikin tehtävän tuntumaan niin kovin tarpeettomalta, teennäiseltä ja sitä myöten todella tylsältä. Pelin tehtävät eivät yleisesti ottaen ole mitään kovin pitkiä, eivätkä myöskään normaalivaikeustasolla pelattuna mitään järin vaikeita.

Pääasiallinen ”tekovaikeus” jalan räiskimistehtävissä tulee käytännössä siitä, että Bondilla on jatkuvasti ammukset lopussa, vaikka taskussa kannetaankin pistoolia, rynnäkkökivääriä ja jopa sinkoakin. Ammuksia on ripoteltu kasapäin ympäri jokaista kenttää ja niitä onkin syytä kerätä mikäli mielii selvitä tehtävistä hengissä. Ammusvarastot hupenevat kuitenkin suhteellisen nopeasti, kun pelaaja joutuu ampumaan kasoittain niitä vihollisia. Turhauttavaa pelissä kuitenkin on se, että ammuksia on kahta erilaista, on tavallista ja ”erikoisammusta”. Erikoisammuksia on tarjolla vähemmän, mutta ne ovat tehokkaampia. Kaksi ammustyyppiä tarkoittaa sitä, että pelaaja joutuu tuon tuosta menemään tavaravalikkoon kun ammukset ehtyvät ja vaihdella ammustyyppejä aseistansa vain siksi, että voisi ylipäätänsä jatkaa ammuskelua. Eikä mitään pikanäppäintä tälle ammusrallille ole viitsitty tehdä. Kenttien välillä pelaaja pääsee päivittelemään asearsenaaliaan hieman paremmaksi kertyneiden ”taitopisteiden” avulla, joka tuo entisestään pientä helpotusta ammuskeluun.

Audiovisuaalisesti uusin Bond on erittäin uskollinen esikuvalleen(tai ainakin siltä se tuntuu)ja etenkin pelin useat hahmot aina Connerysta muihin sivuroolien näyttelijöihin on erittäin aidosti ja etten sanoisi fotorealistisesti mallinnettu peliä varten. Tottahan toki nuoren Conneryn toikkarointi ruudulla näyttää erittäin kivalta ja antaa lisäripauksen tunnelmaa pelille, siinä missä Everything Or Nothing -peliin mallinnettu Pierce Brosnankin. Taustalla soiva musikki on sekin riittävän Bond-henkistä, siinä missä aseiden äänet, sekä vihollisten huudot ajavat hyvin asiansa pieninä, mutta oleellisina yksityiskohtina.

Kaikkien Connery-fanien iloksi oikean elämän Connery on antanut äänensä pelille, mutta ei alkuperäisestä elokuvasta kopioituna, vaan sen sijaan nykyisin jo harmahtava Connery istahti EA:n äänitysstudioon ja höpisi repliikkinsä uudelleen nauhalle. Vaikka tämä onkin hieno yksityiskohta ja varsin kiva ele herra Connerylta, on asiassa oma varjopuolensakin. Conneryn ääninäyttelysuoritus on nimittäin hieman epätasainen. Välillä se toimii riittävän hyvin, kun taas välillä tuntuu kuin osa repliikeistä olisi luettu suoraan paperista eläytymättä niihin lainkaan. Huvittavaa on se, että kun pelaaja kuulee Conneryn äänen välianimaation aikana, ei ainakaan allekirjoittaneen päähän pulpahtanut ajatusta samannäköisestä kaverista, joka ruudulla suutaan aukoo, vaan sen sijaan mielikuva harmaapartaisesta Connerysta. Eli toisin sanoen pääosan ajasta Conneryn vanhahtava ääni ei oikein täysin istu ruudulla seikkailevalle, nuorekkaalle pelihahmolle.
Kun yksinpelit on nautittu on jäljellä vielä moninpeli. Everything Or Nothing -pelissä moninpeli oli enemmän tai vähemmän epäonnistunut, etenkin neljän pelaajan moninpeli, joten miten on moninpelin laita From Russia With Lovessa? Yksinpelin aikana läpäistyjen tehtävien myötä aukeaa useimmiten pelattu kenttä käytettäväksi moninpelissä. Useita erilaisia moninpelihahmoja taasen voi avata käyttöön yksinpelitehtävistä kertyneillä pisteillä. Moninpelissä ainakin yksi vastaan yksi pelattuna pelin erilaisilla moninpelikartoilla voisi olla kiva ottaa mittaa kaverista, mutta koko touhua valitettavasti särkee yksinpelistä mukaan kantautunut automaattilukitus. Tämä tietää sitä, että kun kaveri osuu näkökenttään voi tähtäimen surutta lukita häneen ja räiskytellä menemään. Jos kummatkin saavat lukituksen samaan aikaan, on sen jälkeen enää kyse vain siitä kumpi on nopeampi rämpyttämään ohjaimen liipaisinta. Näin ollen taidon merkitys From Russia With Loven moninpelissä hupenee erittäin pieneen rooliin, etenkin kun moninpelikartat ovat vieläpä melko pienikokoisia, jolloin pelaajien joutumista toistensa näkökenttään on lähes mahdoton välttää.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Connery..
  • + Toimivat äänet
  • + Nätti grafiikka
  • + Bond-henki

Huonoa

  • - Moninpeli
  • - Ammusten jatkuva vaihtaminen
  • - Normaalivaikeustasolla melko helppo
  • - ..Joka ei täysin onnistu tehtävässään
  • - Kovin yksinkertaiset tehtävät