Arvostelussa Grand Theft Auto IV – The Lost And Damned

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 5.maaliskuu 2009

Peliarvostelu

Pelin nimi Grand Theft Auto IV - The Lost And Damned
Alusta XBOX360
Content Download Ei
HDTV-tuki 720p/1080i/1080p
Avaa pelin lisätiedot

Microsoftin tempaisu maksaa Rockstar Gamesille rekkalasteittain rahaa GTA IV:n lisäepisodien yksinoikeuden takaamiseksi Xbox 360:lla oli onnistunut veto. Ilmestyessään Grand Theft Auto IV myi niin Xboxilla kuin PS3:llakin huikeita määriä ja peli sai Game Realitynkin arvostelussa huimat viisi tähteä, sekä editor’s choice merkinnän. Itse en ollut aivan samoilla linjoilla arvosanan kanssa ja olisinkin tyytynyt neljään tähteen, GTA: San Andreaksen pitäessä edelleen hallussaan GTA-valtikkaa allekirjoittaneen mielessä. Toki GTA IV varsinkin teknologisesti oli iso edistysaskel PS2-aikaisesta pelimoottorista, mutta silti uusien konsoleiden ensimmäinen GTA olisi voinut mielestäni olla paljon monipuolisempi ja säväyttävämpikin, varsinkin tehtäväsuunnittelunsa osalta.

Kaikesta huolimatta, etenemme nyt asiassa eteenpäin. Xboxille julkaistu ensimmäinen, The Lost And Damned -lisäseikkailu on alkuperäisen GTA IV:n tapaan sekin ollut varsin kuumaa tavaraa Xboxin markkinapaikalla. Eikä mikään ihme.
The Lost And Damned heittää pelaajan uuden hahmon, Johnny Klebitzin saappaisiin, joka sattuu olemaan pahamaineisen The Lost moottoripyöräjengin yksi jäsen. Peli alkaa siitä, kun The Lostin ehdonalaiseen tuomittu nokkamies Billy pääsee pois tälle määrätystä kahden viikon vieroitushoidosta. Billyn poissa ollessa Johnny on ottanut hoitaakseen johtajan tehtävät, mutta ei aikaakaan kun Johnny toimii jälleen jengin juoksupoikana, asetelma joka on GTA-sarjan peleille jo hieman turhankin tuttu. Mutta eipä siinä mitään, sillä uusi GTA-seikkailu on varsin mielenkiintoinen. Pelkästään jo pelin ohjastettavana antisankarina nähtävä Johnny on hahmona paljon mielenkiintoisempi kuin alkuperäisen GTA IV:n eurooppalainen Nico Bellic, joskaan makuasioista ei tietenkään voi kiistellä ja joku saattaa pitää Nicon hahmosta enemmän kuin Johnnyn.

Omasta mielestäni kuitenkin Johnny, tai oikeastaan kaikki tarinan päähahmot ovat mielenkiintoisempia kuin alkuperäispelissä ja sitä myöten tarinankin seuraaminen on jollain tapaa koukuttavampaa. Ajallisesti tämä kyseinen uusi episodi ei sijoitu ennen eikä jälkeen alkuperäisen pelin tapahtumien, vaan Johnny kommeltaa pelissä samaan aikaan kuin Nico alkuperäisessä. Tästä on nähtävissä viitteitä ja Nicoon törmätään pelissä pariinkin otteeseen. Alkuperäisen pelin tahkonneet saattavat muistaa pelistä tehtävän, jossa Nico ja Playboy X suorittavat huumekaupan, joka menee mönkään. Tällä kyseisellä keikalla mukana on Johnny. Alkuperäisessä pelissä hänet nähtiin pikaisesti vain välianimaation aikana, mutta The Lost And Damnedissa päästään nyt sitten pelaamaan hänen osuutensa tämän pieleen menneen kaupan jälkimainingeissa. Tarinan edetessä Johnny tapaa uusia hahmoja, joista osa on myös alkuperäisestä pelistäkin tuttuja.

Pelillisesti The Lost And Damned tarjoaa lisää hyvää alkuperäistä peliä tahkonneille. Billy, Johnny ja kumppanit pitävät kuria Liberty Cityn kaduilla, joka tarkoittaa sitä, että tuon tuosta otetaan yhteen kilpailevan jengin, The Angels Of Deathin kanssa. Ammuskeluita kerhotiloissa, toisen jengin prätkien varastamista, sekä kahnauksia soluttautuneiden poliisien kanssa Toisin sanoen siis sitä varsin tuttua huttua, jota jopa Suomenkin kamaralla ajoittain tapahtuu. Hieman harmillisesti edelleenkään alkuperäisen GTA IV:n tapaan tehtävätavoitteissa on varsin vähän vaihtelua. Tapa se ja se, aja karkuun takaa-ajajia, ole itse takaa-ajajana, kuljeta ajoneuvo paikasta A paikkaan B ja niin edelleen. Tälläkään kertaa on siis turha odottaa sarjan aiempien pelien vaihtelevampia ja hauskoja tehtävätavoitteita. Ei The Lost And Damned kuitenkaan missään nimessä huono pelikokemus ole.

Pientä vaihtelua ja uutuuden tunnetta toimintaan tuo se, että useimmissa tehtävissä pelaaja ei joudu taistelemaan yksin. Toimintapaikalle lähdetään useimmiten kimpassa kerhotalolta ja myös pistetään haisemaan kimpassa. Mielenkiintoisena uudistuksena mukana taistelevat jengiläiset myös kartuttavat omaa kokemustaan ja kovenevat entistä paremmiksi ammuskelu toisensa jälkeen. Jos joku jengin jäsenistä sattuu kuolemaan, korvaa peli tämän uudella märkäkorvajäsenellä. Osana moottoripyöräjengiä olemista on korostettu erikseen. Jotkin tehtävät vaativat eritoten alleen prätkän, kun taas pelin tekoälyliikenteen määrää on selkeästi karsittu, jonka lisäksi usein tehtävien ottaessa uuden kimurantin ja räjähdysalttiin juonenkäänteen, on parin metrin päässä tarjolla aina prätkä, jolla pääsee kaasuttelemaan mukavasti karkuun.

Tehtävien välissä on tarjolla alkuperäisen GTA IV:n kaltaista pientä tekemistä. Voi pelata biljardia, Tetriksen tyylistä QUB3D -peliä, tai käydä paikallisessa nettikahvilassa surffailemassa, josta löytyy niin ikään jotain pieniä uusia juttuja pelaajan ihmeteltäväksi. Kaiken kaikkiaan tekemistä on kuitenkin todella paljon vähemmän ja vaikka samassa kaupungissa pyöritäänkin, ei pelaaja tällä kertaa pääse esimerkiksi komediaklubille, strippibaariin, eikä edes baariin kumoamaan kuppiakaan. Sen sijaan tarjolla on jengisotaa sekä prätkäkisoja. Uusina minipeleinä nähdään kädenvääntö, sekä korttipeli, joista jälkimmäisessä tulee arvata onko seuraava kortti suurempi vai pienempi. Molemmista on mahdollista tienata taskurahaa ja ovat ihan hauskoja ajanvietteitä, silloin kun ei jaksa hetkellisesti keskittyä itse tehtäviin. Yksi varsin tervetullut pieni uudistus pelissä on se, että pelaajan kännykän nimiluettelosta löytyvät kaverit eivät enää soittele jatkuvaan tahtiin ja pyydä pelaajaa joka välissä juopottelemaan tai pelaamaan tikkaa, josta mahdollisesti kieltäytyessään pelaaja sitten hommaisi itselleen negatiivisia pisteitä.
Audiovisuaalisesti juuri mikään on muuttunut suuntaan tai toiseen, eikä sillä niin väliä, sillä GTA IV:n grafiikkamoottori on edelleen varsin passelin näköinen. Motoristit ovat karun ja koviksen oloisia niin kuin pitääkin. Karua meininkiä ei kuitenkaan saada aikaan pelkällä visuaalisella ilmeellä, vaan se vaatii myös persoonallisuuden puhaltamista itse hahmoihin. Pelin ääninäyttelijät ovat GTA -sarjalle ominaiseen tapaan onneksi varsin ammattimaista tasoa ja kukin tahollaan herättää oman hahmonsa hienosti eloon. Uutta radiohöpinää ja uutta musiikkiakin on peliin eksynyt jonkin verran, joka piristää meininkiä ja auttaa tuomaan sitä uutuuden tuntua, vaikka pelin miljöönä toimiva Liberty City onkin pelaajille alkuperäisestä pelistä tuttu paikka. Tutut korttelit ja maisemat eivät kuitenkaan haittaa sitä faktaa, että The Lost And Damned on varsin nautittava sekä riittävän paljon pelattavaa hintalappuunsa nähden mukanaan tuova lisäepisodi GTA IV -peliin, kun ottaa vielä huomioon, että uuden yksinpelitarinan lisäksi on myös luvassa uutta kivaa moninpelipuolellekin. Uusina pelimuotoina nähdään Lone Wolf Biker, Own the City, sekä Chopper vs. Chopper. Yksi vastaan kaikki ja team deathmatch -pelimuotojen ohella viimeksi mainittu Chopper vs. Chopper on ehkäpä joukon mielenkiintoisin tapaus, jossa napit vastakkain ovat helikopteri sekä prätkä. Kun ajattelee kuinka moneksi tunniksi The Lost And Damnedista riittää iloa, ei episodin 1600:n Microsoft-pisteen(19.20euroa) hinnoittelu ole liian tyyris, sillä käytännössä kyseessä on täysverinen lisälevy, eikä mikään tunnin kestävä pelisessio.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Lisää moninpeliherkkuja
  • + Riittävästi pelattavaa
  • + Tarina ja mielenkiintoiset hahmot
  • + Hinta-laatusuhde

Huonoa

  • - Tehtävätavoitteissa voisi olla enemmän vaihtelua
  • - Lisäpuuhastelu hieman alkuperäistä peliä rajoitetumpaa