Arvostelussa Grand Theft Auto V

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 19.toukokuu 2015

Peliarvostelu

Pelin nimi Grand Theft Auto V
Alusta PC
Muuta: Peli vaatii Rockstar Social Club -tilin luomisen
Arvostelukappale: 3HD
< >
Avaa pelin lisätiedot

Rockstar Gamesin tuorein hittipeli, Grand Theft Auto V julkaistiin alun perin edellisen sukupolven konsoleille vuoden 2013 lopulla. Me pidimme pelistä tuolloin ja pidimme pelistä myös myöhemmin uuden sukupolven konsoleille tehdystä julkaisusta.

Nyt peli on viimein GTA IV:n tapaan julkaistu jälkijunassa myös PC-pelaajien iloksi.
Pelillisesti suuria muutoksia ei konsoliversioihin ole tapahtunut ? sisältö on sama ja peli perustuu uuden sukupolven konsoliversioihin ja tarkoittaa etunenässä sitä, että mukana on Xbox One ja PS4-versioissa yksinoikeudella debyyttinsä tehnyt räiskintäpeleistä parhaiten tunnettu FPS-kuvakulma.
Uusimman GTA:n tarinan osalta seurataan tällä kertaa ei yhden, vaan peräti kolmen antisankarin edesottamuksia. Peli potkaistaan käyntiin vauhdikkaalla, talvimaisemiin sijoittuvalla pankkiryöstökohtauksella, jonka jälkeen aikaa kelataan heittämällä yhdeksän vuotta eteenpäin.

Pankkikeikalla mukana olleiden Michaelin ja sekopäisen ja paikoin arvaamattomankin Trevorin tiet erkanevat, kunnes kohtalo tuo heidät jälleen yhteen yhdeksän vuoden jälkeen. Kolmanneksi pyöräksi mukaan tempautuu puolivahingossa nuori gangsta Franklin, joka ystävystyy eläkepäiviään viettämään siirtyneen Michaelin kanssa.

Lopulta pelin tarina muovautuu keskittymään kaikkien näiden kolmen hahmon ympärille, joiden väliltä pelaaja voi vapaasti valita. Yksinpelitarinassa on myös tehtäviä, joissa kaikki kolme hahmoa ovat mukana samaan aikaan ja pelaaja voi kulloinkin vaihtaa halutessaan hahmoa. Jokaisella hahmolla on oma erikoiskykynsä, mikä on yksi asia lisää erottamaan näitä kolmea veijaria ulkonäön ja äänen sekä taustojen osalta.

Franklin osaa ajaessaan ?hidastaa? aikaa, jolloin vilkkaan liikenteen seassa puikkelehtiminen on helpompaa, Trevorilla voidaan ase kädessä riehuttaessa aktivoida raivotila, joka parantaa ammuttujen kutien jämäkkyyttä ja vastaavasti vähentää saadun vahingon määrää. Michael sen sijaan osaa hidastaa aikaa ampuessaan ? Max Payne -tyylilä. Lisäsyvyyttä pelaamiseen tuo hahmojen taidot, joita on useampi. Perustaidoista mukana on fyysisen kunnon lisäksi ampumataito, ajotaito, lentotaito, lähitaistelutaito, sukellustaito ja niin edelleen. Näitä kaikkia voi parantaa vain treenaamalla kyseistä taitoa itse teossa, mutta esimerkiksi kuntoa voi kohottaa juoksemisen lisäksi tenniksen tai triathlonin parissakin.

Hahmoissa on riittävästi persoonallisuutta ja eroavaisuutta ja niiden kaikkien peluuttaminen tuntuukin aina hieman erilaiselta kokemukselta. Trevorina esimerkiksi tulee helpommin tehtyä kaikenlaista sekopäistä, koska hahmon ulosantikin on sellaista. Hauskana yksityiskohtana muut kaksi hahmoa ?elävät? omaa elämäänsä silloin kun pelaaja käyttää kolmatta hahmoa ja esimerkiksi kun palataan viimein Trevorin kenkiin saattaa pelaaja löytää kyseisen hahmon vaikkapa kukkulan huipulta kukkamekko yllään kamalassa kohmelossa ja mikäs muu kuin viinapullo vierellään.

Sisällöltään peli tuo ruudulle tuttua GTA-meininkiä tehtävineen kaikkineen. Totta kai autoja, moottoripyöriä kuin veneitäkin voi edelleen varastella ja kokeilla mielensä kyllyydestä. Lisäksi löytyy vesiskoottereita, polkupyöriä sekä jopa minisukellusvene uponneiden aarteiden metsästykseen meren pohjasta, joka on oikeasti aika mielenkiintoista puuhaa sekin. Tekemistä ja puuhasteltavaa on todella, todella paljon.

Juonta edistävien päätehtävien ohella tarjolla on sivukeikkaa sekä random-tapahtumia, joissa esimerkiksi joku tavallinen tallaaja haluaa varastetun laukkunsa takaisin. Sitten ? jos halutaan ? otetaan laukkuvaras kiinni ja viedään se takaisin omistajalleen. Välillä tämäntapaiset tehtävät saattavat olla myös ansojakin ja sivukujalle mukaansa pyytävä ?neito pulassa? houkutteleekin pelaajan suoraan aseistettujen rosvojen väijytykseen, jolloin seuraa tulitaistelu.

Kaiken puuhastelun temmellyskenttänä toimii pääasiassa Los Santoksen kaupunki, eli oikeammin Los Angeles, vaikka pelissä sivutaankin hieman koko Californian osavaltiota San Andreaksen nimisenä. Pelimaailma on kooltaan moninkertaisesti suurempi kuin GTA IV:n Liberty City (New York) ja yksityiskohtaisuuksiltaan vieläpä erittäin tarkka.

Jos olet esimerkiksi koskaan katsonut TV-sarjaa Californication (tai ihan vaikka käynyt paikan päällä itse) tunnistat helposti monia LA:n maamerkkejä sekä tuttuja paikkoja, kuten Venice Beachin, Hollywood Hillsin ja Santa Monican ? erinimisinä totta kai. Esimerkiksi Hollywood on Vinewood ja Venice Canals on Vespucci Canals.

Parodiointi ja hassuttelu ei jää muunneltujen paikkojen nimien tai auton merkkien ja mallien asteelle, sillä tuttuun tapaan GTA V:kin on täynnä satiiria amerikkalaisesta kulttuurista. Osansa tällä kertaa saa myös miljoonien ihmisten elämässä yhä tänä päivänäkin erittäin kiinteää osaa näyttelevä Facebook, joka pelissä kulkee Life Invader -nimisen sosiaalisen median muodossa.

Eräässä tehtävässä jopa ?soluttaudutaan? nörttimäisissä vaatteissa Life Invaderin toimistolle ja hakkeroidaan firman uutuuspuhelimen prototyyppi, joka sitten räjähtää ?Zuckerbergin? kasvoille lehdistön esittelytilaisuudessa suorassa lähetyksessä. Myös radiosta pulppuavat roskamainokset sekä juonnot ja kaduilla kulkevat ylilihavat ihmiset, kaikenlaiset diivat sekä kännyköitään tuijottelevat ja niihin turhanpäiväistä diipadaapaa puhuvat oman elämänsä sankarit ovat yksittäistapauksina varsin huvittavia.

Tuttuun tapaan hupaisia hetkiä sattuu paljon liikenteessä, kun tekoälyn ohjaamat ihmismassat käyttäytyvät hyvinkin eri lailla erilaisissa tilanteissa. Jotkut näyttävät keskisormea, jotkut pakenevat, jotkut kaivavat aseen tai nyrkit esiin. Nyrkkisankarille kun nopeasti vilauttaa asetta pötkii tämä tosin nopeasti pakoon, jolloin käsirysyä ei välttämättä aina tarvita. Ainoa mihin tekoälykansalaiset eivät tunnu reagoivan millään tavalla on pelaajan kännykkä.

Pelaaja voi räpsiä kännykkäkamerallaan huoletta kuvia vaikkapa rannalla seisoskelevan bikinitytön rintavarustuksista ihan vierestäkin, eikä asianomainen reagoi tähän mitenkään. Ajan henkeen on totta kai mahdollista myös ottaa itsestään selfieitä. Ehkäpä GTA VI:stä löytyy sitten jo se kuuluisa selfie-tikkukin.

GTA IV:stä tuttu älypuhelin on entistä suuremmassa roolissa nyt ja sen käyttö aavistuksen kätevämpääkin myös. Kännykällä voi soittaa itselleen taksin, mutta halutessaan myös paikalle ambulanssin tai poliisin ja sitten karata piipaa-auton kanssa itse paikalta. Toki puhelimella voi soitella myös ihan tutuilleenkin ? esimerkiksi Michael voi soitella lapsilleen tai tennisopettajastaan kiinnostuneelle vaimolleen. Kunnon älypuhelimesta löytyy myös internet, jonne pääsee hahmojen asuntonoista löytyvien pöytäkoneiden ohella. Netissä on niin ikään kaikkea hauskaa, mutta lisäksi sieltä voi ostaa autoja sekä muun muassa osakkeitakin, joista viimeksi mainitut parhaassa tapauksessa kartuttavat pelaajan tilipussia.

Kaikki tämä yhdistettynä valtavankokoiseen ja erittäin autenttisesti mallinnettuun pelimaailmaan on upea kokemus, joka jaksaa yhäkin hämmästyttää vaikka peli on jo kohta kaksi vuotta vanha. Tämä häkellyttävä määrä yksityiskohtaisuutta ja eläväisyyttä pääsee parhaiten oikeuksiinsa vasta nyt, PC-version myötä. Detailit täysillä ja resoluutio 1080p:ksi tai jopa korkeammaksi asetettuna tuottaa huikeannäköistä jälkeä ? tietysti siis jos oma kokoonpano sen sallii. Laitevaatimukset ovatkin kovat, mutta testilaitteistolla peli pyöri sulavasti 1920×1080-resoluutiolla sekä lähes kaikki yksityiskohtaisuudet täysillä asetuksilla DX11-tuen kera.

GTA V:n PC-version etuna on mahdollista päästä kokemaan Los Santoksen kaupunki konsoliversioista poiketen nyt myös kuudenkymmenen kuvan päivitystahdilla, mutta vain jos puhtia riittää. V-sync tulee kannattaa ottaa pois päältä jos haluaa nopeampaa ruudunpäivitystä, mutta tällöin on mahdollista, että kuva ?repeilee? aika ajoin, jos ruudunpäivityksen taso heittelehtii liikaa. Testikoneella peli pyöri ilman V-synciä 45-60 kuvaa sekunnissa ja kuudessakymmenessä meno tuntuikin paljon mukavammalta kuin siinä totutussa 30 kuvan päivitystahdissa. V-sync oli kuitenkin pakko peliä arvostellessa laittaa takaisin vakaamman kokemuksen takaamiseksi.

Vaikka GTA on pelisarjana ollut totutusti 3rd person toimintaa selän takaa kuvattuna, tuo uusi FPS-kuvakulma peliin aivan uudenlaisen ulottuvuuden, jonka todisti jo fanien tekemä modi GTA IV -peliin, joka mahdollisti saman ? joskaan ei aivan yhtä ammattimaisen hiottuna kokemuksena. Arvosteltuani ja pelattuani pelin ensimmäisen kerran lävitse PS3:lla, päätin pelata pelin lävitse PC:llä kyseistä pääasiassa uutta kuvakulmaa suosien. Aivan kaikessa uutta kuvakulmaa ei kuitenkaan voi käyttää, sillä esimerkiksi, kun pelataan tennistä vaihtuu kuvakulma perinteiseen tennispelikuvakulmaan selän taakse.

Silloin kun FPS-kuvakulmalla kuitenkin pelataan ei tule missään vaiheessa tunnetta, että olisi tarve vaihtaa kamerakulmaa oli kyse sitten ajamisesta tai jalan seikkailemisesta. Korkeintaan ajoneuvoilla ajettaessa peruutustilanteet ovat hieman hankalampia FPS-kuvakulmaa käytettäessä. Ammuskelukohtauksissa hetket kun tarvitsee suojautua objektien taakse paukuttelemaan on mahdollista asettaa siten, että kuvakulma vaihtuu automaattisesti 3rd personiin, mikäli se ei omasta mielestä FPS-kuvakulmasta onnistu. Itse en nähnyt tätä vaihdosta aivan pakolliseksi, sillä suojautuminen toimi aivan mallikkaasti uudesta kuvakulmastakin. Rockstar Games onkin ajatellut aika pitkälti kaikkea sisällyttäessään uuden kuvakulman ensimmäistä kertaa lippulaivatuotteeseensa.

Pelimaailmasta löytyy kuitenkin ihan uudenlaista yksityiskohtaa, kun GTA V:tä pelataan FPS-kuvakulmassa. Autojen kojelaudat näyttävät hienoilta ja yksityiskohtaisilta (radiokanavien nimet vaihtuvat sitä mukaa kun pelaaja vaihtaa kanavaa), kun taas kännykän käyttö ja esimerkiksi aseilla räiskiminenkin ovat kaikki paljon tarkempaa ja helpompaa. Aseiden kohdalla tietysti hiiri+näppäimistö on se kaikkein paras yhdistelmä, mutta toki peliä voi pelata myös vaikka Xbox Onen ohjainta hyödyntäen ja homma toimii hienosti ja sulavasti. Melko erilaisen tunnelman saavat myös oikean elämän lööppilehdissä palstatilaa tienannut prostituoitujen palveluiden hyödyntäminen, jota etenkin amerikkalaismedioissa kauhisteltiin. Huorissa käyminen kun ei enää siinä vaiheessa ole pelkkää auton ulkopuolelta tiirailua vaan silloin ollaan jo ihan kaiken keskipisteessä ja kaikki onkin yhtäkkiä todellista. Kamalaa!

Fanit ovat myös jo tehneet pelin PC-versiota varten POV:tä eli point of viewiä laajentavan modin, joka ei välttämättä ole tarpeellinen, mutta aina välillä kieltämättä autoillessa etenkin kaipaisi hieman laajempaa näkyvyyttä. Pelikuvakulmaa voi kuitenkin helposti vaihdella kuvakulmanappulasta, joten jos FPS-kuvakulma alkaa ahdistaa, voi palata vanhaan ja tuttuun.

Musiikin osalta on jälleen radiokanavakaupalla paljon erilaista huudatettavaa, joka täydentää muutoinkin rikasta äänimaailmaa. Hauskana yksityiskohtana aina kun palataan Michaelin peluuttamisen pariin ja jos mies sattuu olemaan liikenteessä auton ratissa, on radiokanavana usein aina jokin vanhaa ja nostalgista musiikkia soittava kanava. Perheellinen mies kun alati haikailee menneitä aikoja.

Pelimaailman tunnelmaa voi imeä itseensä kävelemällä pelkästään kaduillakin, ohikulkijoita seuraten. Ihmiset puhuvat kännyköihin, riitelevät keskenään ja sen sellaista. Pelaajan väliintulo aiheuttaa usein hupaisia hetkiä, kuten tulikin aiemmin mainittua. Toinen tapa on parkata auto tien sivuun ja antaa päivän vaihtua yöksi ja katsoa sitä kaikkea vilskettä ja vilinää hyvän musiikin kyydittämänä. Tietysti lentokoneet ja niistä laskuvarjon kanssa hyppääminen ovat se kaikkein paras tapa tutkailla valtavankokoista San Andreaksen osavaltiota. Hollywood-kyltin ? tai siis Vinewood-kyltin ? juurelle kiipeäminen ja selfien ottaminen on sekin elämys sinänsä. Vielä hauskempaa jos kaappaa itselleen vaikkapa bussin tai jonkun muun raskaan ja hitaasti kiihtyvän ajoneuvon ja yrittää päästä koko mäen ylös.

Jos GTA V on jäänyt konsoliversiona kokematta on PC-versio ehdottomasti se paras versio pelistä mikä tarjolla on. Yksinpeli on hahmojensa ja tarinan osalta edelleen rautaa ja peliä varten mallinnettu Los Angeles on todella upea kokemuksena ? etenkin FPS-kuvakulmasta pelattuna.

Luonnollisestikaan ei pidä unohtaa niitä kaikkia takaa-ajoja poliisien kanssa joihin pelaaja joutuu välillä tahtomattaankin; tuttu viiden tähden virkavaltasysteemi on edelleen tallella. Poliisit ovat aiempaa sinnikkäämpiä ja tappavampia, eikä pelaaja verilöylystä kovin helpolla selviäkään hengissä, kun poliisit tulevat helikoptereillaan perään ja SWAT-joukot laskeutuvat niistä köysillä alas. Tai niitä kertoja kun jahdataan itse jotain. Pelissä on lukuisia hyviä tällaisia esimerkkitehtäviä, kuten eräs kerta, kun Michaelin pitää yhdessä Franklinin kanssa lähteä pelastamaan lähinnä Call Of Duty -tyyppisiä videopelejä päivät pitkät sängyllään pelaava ylipainoinen poikansa liikkuvan täysperävaunurekan kyydistä, jonka kuski ja kaverit ovat varastaneet matkaansa Michaelin pojan lisäksi miehen rakkaan pikaveneen. Seuraa vauhdikas takaa-ajo moottoritiellä eikä ammuskelultakaan säästytä.

Kokonaisuutena GTA V on juuri nyt sitä parasta avoimen maailman pelattavuutta mitä PC:lle on tarjota. Yleisestikin ottaen GTA V näytti ja näyttää jälleen muille matkijoille, kuinka se homma tehdään oikein. Niin monet ovat yrittäneet vuosien varrella kilpailla GTA:n kruunusta, mutta kaikki yrittäjät tuntuvat aina unohtavan yhden seikan: onnistuakseen on pelimaailman oltava riittävän elävän ja aidon tuntuinen. Pelkkä suuri koko ja liuta ajoneuvoja ei yksinomaan riitä kukistamaan kuningasta.

Nautinnollisen ja GTA IV:stä hieman poikkeavan yksinpelikokemuksen tarjoamisen ohella GTA V pitää sisällään moninpelin edeltäjänsä tapaan. GTA Onlineksi ristitty moninpeli päästää pelaajat jälleen kerran riehumaan internetin ihmeelliseen maailmaan. Pelin ainoita miinuksia onkin ainostaan moninpeliin liittyvä seikka eli se, että peliä ei pääse lainkaan pelaamaan tai käynnistämäänkään ellei heti alussa luo itselleen Rockstar Club -tiliä. Vaikka et aikoisi koskea pitkällä tikullakaan moninpeliin, on pelaajatili rekisteröitävä ennen pelin aloittamista. Pakkopulla on aina pakkopullaa, eikä koskaan hyvä asia.

Hienona juttuna pidettäköön sitä, että jos tämä on toinen kertasi GTA V:n parissa ja olet jo aloittanut moninpelinkin, voi oman valmiin hahmonsa ja edistymisensä siirtää PS3, PS4, Xbox 360- ja Xbox One -versioista PC:lle.

Niille jotka eivät moninpeliä aiemmin ole kokeneet on tiedossa paljon hauskaa ajanvietettä. GTA Online on moninpelitilana paljon monipuolisempi kuin GTA IV:n vastaava aikoinaan. Peliympäristönä toimii yksinpelistäkin tuttu sama Los Santos ja sitä ympäröivät alueet. Moninpelin alkuvaiheessa luodaan oma mies- tai naispuolinen hahmo erittäin monipuolisella hahmonluontityökalulla. Sen jälkeen pelaaja heitetään pelimaailmaan ja heti alkuun on mahdollisuus aloitella tutoriaalin parissa jos haluaa ja se toki kannattaakin jos moninpeli GTA V:n moninpeli on uusi juttu.

Pohjaideana on kaupungissa riehuessaan kerätä rahaa ja kokemuspisteitä, joista jälkimmäisellä nostetaan tuttuun roolipelitapaan hahmon tasoa. Hahmon tason noustessa aukeaa kaikenlaista kivaa saataville, kuten esimerkiksi uusia aseita, vaatteita ja sen sellaista. Myös osa tehtävistä vaatii tietyn tason kokeilua varten. Rahaa kerätään, jotta saadaan ostettua autoja sekä aseita, jotka taas parantavat mahdollisuuksia rahankeruuseen hyvällä menetyksellä. Isompia rahapotteja ja säästöjä on sitten tarkoitus autotallien ja asuntojen hankkimiseen. Autotalliin voidaan säilöä omat autot, jotta kukaan muu pelaaja ei niitä varastaisi ja asunto on taas rentoutumista varten.

Asunnossa voi vaikka ryypätä ja polttaa pilveä yhdessä kaverilistalla olevien pelaajien kanssa, jotka soittavat ovisummeria päästäkseen sisään. On asunnolla kuitenkin myös suurempikin tarkoitus ? luksustyypin (eli paljon maksavaa) asuntoa käytetään heistien eli suunniteltujen ryöstöjen valmisteluihin siinä vaiheessa, kun itse pystyy niitä suunnittelemaan. Heisteihin pääsee kyllä liittymään mukaan jo pienilläkin pelaajatasoilla, mutta niiden isännöiminen vaatii tietyn pelaajatason saavuttamisen. Luksusasuntoa ei toki ihan heti ostetakaan, mutta sitä odotellessa on omia säästöjään hyvä sijoittaa ostamalla halvempia kiinteistöjä.

Vaikka heistit ovat moninpelissä se kaikkein isoin juttu, josta kahisevaa tulee roppakaupalla kerätään pelissä rahaa myös tavalliseen GTA-tapaankin eli suoritellaan erinäisiä ?juonellisia? tehtäviä, joissa toimeksiantajina on useat yksinpelipuolelta tutut hahmot. Tehtävät toki toimivat sillä erotuksella, että niitä ei pelata yksin vaan ihmispelaajien kanssa tai niitä vastaan. Hauskoja tehtäviä olivat esimerkiksi sellaiset, joissa piti suorittaa epärehelliselle autokauppias Simeonille tehtäviä ja noutaa hänen puolestaan ?maksamatta jääneitä? myytyjä autoja takaisin. Näissä tehtävissä seuraa tulitaisteluita ja takaa-ajoja. Usein tehtävissä on useita autoja joita tiimin pitää noutaa. Jos joku pelaajista kuolee tehtävän aikana, joutuu katsomon puolelle toivomaan parasta, että loppu tiimi suoriutuu tehtävästä ja porukka saa runsaasti rahaa ja kokemuspisteitä.

Muita tehtävätyyppejä on lukuisia erilaisia. Pelistä löytyy muun muassa deathmatch ja team deathmatch, mutta myös hyökkää & puolusta -periaattella toimiviakin tehtävätyyppejä, joissa molemmat tiimit pääsevät vuorotellen kumpaankin rooliin. Tutuksi tulevat varmasti esimerkiksi ?murhaa suojeltu bisnesmies? sekä pelimuoto, jossa toinen tiimi yrittää selvitä jalan elossa riittävän kauan tai erityiselle turvapaikalle, kun taas tätä estävät hyökkääjät ajavat mönkijöillä vastaan. Löytyy GTA Onlinesta perinteisiä kilpa-ajokisojakin, joissa mennään joko lentokoneilla, autoilla tai vaikkapa vesiskoottereilla. Menestyksestä tulee rahaa ja kokemuspisteitä.

Rahaa ja kokemusta kertyy myös ryöstämällä pikkukauppoja aseella uhaten. Kaupan tiloissa ase ojossa odotellaan, että kauppias latoo rahat pussiin. Poliisien paikalle saapumiselta ei kuitenkaan koskaan vältytä ja poliisit on karistettava tai ammuttava ja aseen tiskin alta vetävää kauppiastakin kannattaa paetessa varoa. Mikäli pelaaja riehuu ja toimii kaupungissa liian näkyvästi alkaa tämän ?mielentila? näkyä pikkuhiljaa muille pelaajille ja pelaajasta tulee haluttu, koska tällöin kiintoisan pelaajan tappamisesta saa enemmän rahaa ja kokemusta. Joten kannattaa miettiä pitääkö nettipelissä matalampaa profiilia vai antaako mennä vaan. Pienenä vinkkinä mainittakoon se, että koska kyseessä on PC-versio, pelaavat monet pelaajat peliään näppäimistö+hiiri -yhdistelmällä, joka useassa tapauksessa on paljon tappavampi ja tarkempi kuin peliohjaimella pelaaminen. Kannattaakin kenties välillä vaihdella näiden kahden välillä — peliohjaimella pelaaminen on ehkä hieman mutkattomampaa, mutta mikään ei päihitä hiiren tarkkuutta kun tarvitaan esimerkiksi tarkkaa drive by -tähtäämistä tiukoissa moninpelisessioissa.
Kokonaisuutena GTA Online on todellakin kokemisen arvoinen. Pelaajien määrä per tehtävätyyppi vaihtelee paljoltikin, mutta maksimissaan pelissä voi olla samanaikaisesti 32 pelaajaa. Parhaimmillaan peli kuitenkin on kun seikkaillaan ja suoritellaan tehtäviä tutussa kaveriporukassa.

Jos GTA V tarjoaa pelattavaa ja ihmeteltävää pidemmäksi aikaa niin tarjoaa sitä myös GTA Onlinekin. Moninpeli tarjoaa myös mahdollisuuden pelata naispuolisella hahmolla, jos liika maskuliinisuus alkaa väsyttää yksinpelin ?kolmen musketöörin? parissa. Yksinpelistä moninpeliin siirtyminenkin on tehty melko käteväksi: hahmonvalintapyörään ilmaantuu yksinpelin antisankareiden ohella pelaajan onlinehahmon kuva (sitten kun sellainen on luotu), jonka valitsemalla voi pompata suoraan onlinen puolelle. Ainoa napina onlinessa on kenties se, että tehtävien ja moninpelipartyista poistuminen tuntuu aina kestävän ja latailevan asioita pidemmän aikaa.

Silti, kyllä GTA V kaiken kaikkiaan on yksi vuoden pelejä myös PC-puolellakin ja ehdoton pakkohankinta kaikille hiekkalaatikkogenren faneille.

Yhteenveto

Lähes virheetön suoritus

Hyvää

  • + GTA Online tarjoaa pitkäksi aikaa koukuttavaa puuhailtavaa
  • + GTA-äänimaailma ei petä tälläkään kertaa
  • + FPS-kuvakulma tuo aivan uuden ulottuvuuden mukanaan
  • + Visuaalisesti aivan huippuluokan kokemus
  • + Valtavankokoinen ja autenttisen yksityiskohtainen pelimaailma
  • + Tekemistä ja tutkailtavaa yksinpelissä riittää roppakaupalla
  • + Kolme pelattavaa, mielenkiintoista hahmoa

Huonoa

  • - Moninpelipuolella on paljon latailua
  • - Rockstar Social Club -tilin luominen on pakotettua