Arvostelussa Guitar Hero – Greatest Hits

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 9.heinäkuu 2009

Peliarvostelu

Pelin nimi Guitar Hero - Greatest Hits
Alusta XBOX360
HDTV-tuki 720p/1080i/1080p
Äänituki Dolby Digital 5.1
< >
Avaa pelin lisätiedot

Guitar Hero: Metallica oli varsin onnistunut tyylinäyte Activisionilta siitä miten kunnollinen bändipeli pitää tehdä ? toisin kuin vähän yli vuoden takainen Aerosmith -peli, jota tuntui vaivaavan vahva nopea rahastuksen maku. Metallica -pelissä kaikki oli sentään viimeisen päälle suunniteltu ja mietitty, minkä lisäksi peli sisälsi useita Metallica -aiheisia videoita pelin tekemisestä kuin itse oikeilta keikoiltakin. Nyt kun jälleen kerran yksi Guitar Hero -sarjan pelkästään yhdelle bändille omistettu nimikkopeli on saatu pois alta ja kuluttajien käsiin, on aika ilmestyä jälleen uuden, koko kansan GH -pelin; eli toivottakaamme siis tervetulleeksi Guitar Hero: Greatest Hits. Kyseessä ei siis ole Guitar Hero ? World Tour -pelin jälkeen se ?uusi? GH -peli (eli GH 5) vaan eräänlainen välilämmittely sarjan viitososaa odotellessa.

Kuten pelin nimikin kertoo, sisältää Greatest Hits kokoelman Guitar Hero -peleissä esiintyneitä kappaleita vuosien varrelta. Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkä kokoelmajulkaisu, vaan kaikki vanhat kappaleet on päivitetty yhteensopiviksi bändipelaamista varten, eli nyt kaikki näiden pelin mukana tulevien kappaleiden fanit pääsevät kitaroinnin ja bassoilun lisäksi myös kokeilemaan onneaan laulamisen sekä rumpujen soittelun tahdissa.
Uusin Guitar Hero -peli sisältää parhaimia hittejä ensimmäisen GH -pelin ohella peleistä GH II, GH III, GH: Aerosmith, sekä GH: Rock 80’s. Aerosmith -pelistä on tarjolla yksi kappale (back in the saddle), kun taas ensimmäisestä GH:sta, sekä GH II:sta on napattu valtaosa pelin biiseistä. GH III ja GH 80’s -peleistä on napattu kappaleita suurinpiirtein yhtä monta ja ne sijoittuvat määrälliseti GH ja GH II -pelien jälkeen.

Voidaan suoralta kädeltä todeta heti kättelyssä, että World Tourin pop -ja mainstream rock painotteisempaan tarjontaan ihastuneet pelaajat saattavat pettyä Greatest Hits -peliin sillä tarjolla on tällä kertaa pääasiassa kevyttä rockia ja heavy metalia, sekä musiikkigenreä näiden kahden väliltä. Greatest Hits pitää sisällään kaiken kaikkiaan 48 erilaista kappaletta aiemmista GH -peleistä. Kokonaistarjonta on siis seitsemän kappaleen verran kattavampi kuin Aerosmith -pelissä , mutta sisältää yhden kappaleen vähemmän kuin edellinen, Metallica -aiheinen peli. Jo pelkkä kappalemäärä on ainakin omasta mielestäni siinä ja siinä, että kannattaako peliä edes hankkia, ottaen huomioon, että esimerkiksi GH III -pelistä niitä löytyi 73 ja World Tourista 83 kappaletta. Hintakin kun Greatest Hits -pelillä on melkeinpä se sama kuin näillä kahdella edellä mainitulla, niin lievästi sanottuna rahastuksesta voidaan puhua. Erityisesti näitä vanhempia Guitar Hero -pelejä omistavien kannattaa miettiä kaksi kertaa kannattaako satsata niin paljon rahaa, että pääsee pelailemaan muillakin instrumenteilla omia suosikkibiisejään.

Jos pelin biisivalikoima olisi puhdasta kultaa, niin ehkä sitten hintalapun voisi jopa nielläkin, mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan ole ainakaan omasta mielestäni. Luonnollisestikaan en verota huonohkosta pelin biisivalikoimasta pisteitä, sillä se olisi väärin, mutta aivan pakko todeta, että jos tarkastellaan näiden kaikkien edustettuina olevien GH -pelien täydellistä kappalelistaa ja tarkastellaan sen jälkeen sitä mitä Greatest Hitsiin on otettu mukaan, niin ei voida todellakaan puhua mistään ?parhaista hiteistä?. Kuka hitit on valinnut ja millä perusteella? Toki pelistä löytyy niitä muutamia rockin ja heavy metalin/power metalin helmiä, kuten Iron Maidenin The Trooper, Slayerin Raining Blood, Kissin Rock and roll all nite sekä live-versio Panteran kappaleesta Cowboys from hell.

Sekaan mahtuu myös muun muassa kevyempääkin tavaraa, kuten Queenia, The Policea, Twisted Sisteriä, kuin myös Heartin ja Pat Benatarinkin GH III -pelissä esiintyneet kappaleet. Kaiken kaikkiaan näiden muutamien hyvien kappaleiden lisäksi valtaosa pelin tarjonnasta ihmetyttää hieman. Esimerkiksi GH II -pelistäkin olisi löytynyt muutamia parempiakin kappaleita kuin mitä nyt on tarjolla. Miksi esimerkiksi Warrantin Cherry Pie on päässyt listalle, eikä esimerkiksi Guns ’n’ Rosesin Sweet Child Of Mine? Tai vaikkapa hieman Rolling Stonesia The Reverend Horton Heatin sijasta? Miksi GH III -pelin Disturbed, Slipknot tai Sex Pistols eivät ole mukana?

Makuasioista on toki vaikea alkaa kiistelemään ja eittämättä pelintekijät ovat pyrkineet valitsemaan ikäänkuin jokaiselle jotain, mutta itse olisin mieluummin lähtenyt valitsemaan suoraan niitä kovimpia nimiä ja kovimpia hittejä, joita kaikki tietävät. Tällaisenaan kun pelissä on todella runsain mitoin sellaisia kappaleita, jotka eivät innosta ja saavat siten aikaiseksi samanlaisen ilmiön kuin World Tourin kanssa; kappaleita ei yksinkertaisesti huvita soitella edes viihdemielessä.

Greatest Hits ei vanhoille kappaleille päivitetyn bändiominaisuutensa ohella tarjoa juuri uutta kaikkia aiempia GH -pelejä kolunneille. Yksinpelin sydämenä toimii jälleen urapeli, jota tahkotaan, jotta saadaan auki kaikki kappaleet soitettaviksi pikapelissä. Jotain parempaa Greatest Hitsissä, kuitekin on Metallica -peliin nähden, nimittäin sen urapeli kestää paljon pidempään, toisin kuin Metallica -pelissä. Greatest Hits käyttää hyväkseen Metallica -pelissä mukaan tullutta uudenlaista urapelisysteemiä, eli pelaaja soittelee kappaleita ja kerää tähtiä. Uuden keikkapaikan sekä nipun kappaleita avaamiseksi tarvitaan aina tietty määrä tähtiä ja jokaisesta soitetusta kappaleesta saa tähtiä yhdestä viiteen, riippuen kuinka hyvin soittaminen on sujunut. Metallica -pelin tapaan ansaitut tähdet näkyvät jo soittelun aikana, jolloin voi paremmin seurata omaa edistymistään. Vielä kun seuraavaan peliin lisäisivät jonkinlaisen kappaleen keston näyttävän mittarin, olisi hienoa. Varsinkin pidemmän luokan GH-kappaleissa tämä olisi poikaa. Urasoittelussa jokaisesta soitetusta kappaleesta kertyy tilille virtuaalirahaa, sekä uusia vaatekappaleita, joita molempia voi sitten törsätä omaan virtuaalirokkariin, joita saa myös itse luoda kahden aiemman pelin tapaan.

Urapelin jälkeen on mahdollisuus jälleen kerran tutustua musiikkistudioon ja nauhoitella omia virityksiään, joko yksin tai bändinä, minkä lisäksi mukana ovat samalla konsolilla pelattava head to head kitarajammailu, sekä Live-peli, joista kumpikaan ei tosin tarjoa mitään uutta kahta aiempaa peliä pelanneille. Liven pelimuodot ovat samat vanhat tutut ja musiikkistudiosta löytyvät samat ominaisuudet kuin aiemmistakin peleistä.
Guitar Hero ? Greatest Hits ei kokonaisuutena ole mikään mitenkään hirveästi yllätyksiä sisällään pitävä julkaisu. Aiemmista GH -peleistä yhteen kasattu soittolista, joita pääsee nyt soittelemaan kokonaisen bändin muodossa. Sen verran tuttua kaavaa uusin GH -peli noudattaa, että vaikka GH III:sta saakka sarjaa työstänyt Neversoft jätti tämänkertaisen pelin väliin ja luovutti rumpukapulat yleisesti surkeista lisenssipeliräpellyksistään tunnetulle Beenoxille, on viimeksi mainittu taho kuitenkin tuonut homman kotiin. Oma mielipiteeni Greatest Hitsistä kuitenkin on se, että eikö tämä ?hittikappalejulkaisu? olisi voinut suoraan sisältää kokonaan uusia kappaleita, eikä uudelleen lämmiteltyinä vanhoja, monen pelaajan jo aikoja sitten vanhempien GH -pelien muodossa pelaamia…

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Sarjan aiempien pelien suosikkikappaleet nyt bändimuodossa...
  • + Urapeli on pidempi kuin GH: Metallicassa

Huonoa

  • - Kappaleiden vähyys hintaan nähden
  • - ...Jos näitä kaikkia parhaimmiksi hiteiksi nyt voidaan edes kutsua