Arvostelussa Halo: The Master Chief Collection

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 16.joulukuu 2014

Peliarvostelu

Pelin nimi Halo: The Master Chief Collection
Alusta Xbox One
Ikäraja 16
Arvostelukappale Microsoft
< >
Avaa pelin lisätiedot

2011 oli alkuperäisen Halo: Combat Evolved -pelin juhlavuosi, kun peli täytti hurjat kymmenen vuotta. Pelistä muodostui aikoinaan klassikkoräiskintä ja se myös muovasi koko FPS-pelien genreä. Kaikki halusivat pelin julkaisun jälkeen tehdä oman ?versionsa? Halosta. Samalla Halo oli myös yksi niistä peleistä, jotka saivat Microsoftin alkuperäisen Xboxin myynnin nousemaan.

Pelinä Halo oli jokseenkin mullistava co-op tukensa ansiosta, joka konsoleilla siihen aikaan oli ennen kuulumaton juttu. Niin eikä se tekoälykään ollut lainkaan huono ja pärjää vielä tänäkin päivänä monille muille räiskintäpeleille laadussaan. Grafiikka alkuperäisessä Halossa oli jopa uskomattoman hienoa, eikä peli toisaalta alkuperäisillä grafiikoillaankaan näytä mitenkään älyttömän rumalta, etteikö sitä ei voisi pelata.
Kolme vuotta sitten alkuperäisestä pelistä julkaistiin Halo: Combat Evolved – Anniversary
-versio Xbox 360 -konsolille, joka toi mukanaan verkkomoninpelin lisäksi myös remasteroidun grafiikan ja äänimaailman sekä tuen 3D-televisioille. Pelin aikana sai verrata vanhaa ja uutta grafiikkaa keskenään painelemalla select-nappulaa ja kyllähän se uudistettu grafiikka antoi vanhalle juhdalle hienosti uutta lisäpotkua ja uuden elämän.

Nyt, vuonna 2014 kymmenenvuotisjuhlakaluna toimii konsoleiden räiskintämoninpelin aikoinaan mullistanut Halo 2 ja oikeastaan sitä juhlistaakseen Microsoft halusikin julkaista uudelle Xbox One -konsolilleen pelkän Halo 2 ? Anniversary -pelin sijaan kokoelman, joka pitäisi sisällään kaikki neljä vihreään panssariin sonnustautuneen Master Chiefin tähdittämää Halo-peliä. ODST ja Reach puuttuvat kokoelmasta siksi, että näissä peleissä Master Chief ei ole se peluutettava hahmo.

Kokoelma kantaa osuvasti nimeä Halo ? The Master Chief Collection ja peli maksaa kaupassa noin 70 euroa, eli karkeasti ajateltuna kahdeksantoista euroa per peli, eli neljä yksinpelikampanjaa kaiken kaikkiaan 45 tehtävän voimin. Lisäksi kauppahintaan kuuluu totta kai se kovin suosittu verkkomoninpeli. Ensiajatuksena kyseessähän on todella erinomainen diili.

Jos kuitenkin olet suuri Halo-fani, omistat todennäköisesti jo kaikki Halo-pelit Halo ? Combat Evolved: Anniversarya myöten Xbox 360-konsolille. Xbox Onen Halo ? Anniversary kun on pysynyt täysin samana viime näkemästä, mutta niin ovat myös pelit Halo 3 ja Halo 4. Viimeksi mainitun kohdalla tämä ei niinkään haittaa, sillä Halo 4 oli mielestäni yksi Xbox 360-konsolin upeimpia viimeisiä visuaalisuudennäytteitä. Halo 3 taas on julkaistu alun perin jo vuonna 2007 ja vaikka peli ei sinänsä näytä vieläkään rumalta, on tiedossa eräänlainen tottuminen, jos pelaa remasteroidut kaksi ensimmäistä Haloa ensin läpi ja siirtyy sitten kolmoseen. Pudotus grafiikan ja äänen tasossa on huomattava.

Tämä saattaa osittain johtua siitä, että 343 Industries ei ole työstänyt yksin Halo ? The Master Chief Collectionia, vaan kehityksestä on vastannut useampi studio. 343 Industries on vastannut osista moninpeliä sekä pelin käyttöliittymästä. Moninpelin kehitykseen 343:n kanssa on osallistunut lisäksi Certain Affinity, joka on ollut työstämässä muun muassa useamman Halon moninpelin DLC-paketteja sekä mukana kehittämässä Halo 4-peliä. Halo 2:n juhlajulkaisusta on vastannut Saber Interactive ja Ruffian Games työsti kokoelman Halo 3- ja Halo 4-käännökset. Aikamoinen porukka siis. Ei ihmekään, että lopputulos ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus.

Vaikka ensimmäisen Halon julkaisusta on kulunut jo kaksitoista vuotta on silti mahdollista, että on olemassa joku joka ei koskaan ole kuullutkaan Halo-sarjasta tai Master Chiefistä, joten pieni kertaus on paikallaan. Halo-universumin tapahtumat sijoittuvat kauas tulevaisuuteen. Vuonna 2525 ihmiskunta kohta ensikerran avaruuden muukalaisten suuren ja teknisesti kehittyneen liittouman nimeltä The Covenant. Nämä pahikset toimivat lähes kaikissa sarjan peleissä Master Chiefin suurimpana riesana. Master Chief itse on liittouman kohtaamisen jälkeen lopulta yksi viimeisiä yhä elossa olevia Spartan-II -projektissa mukana olleita supersotilaita. Ensimmäisen Halo-pelin tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2552 ja lähtevät rullailemaan siitä eteenpäin. Apunaan Master Chiefillä on kypäränsä sisään sijoitettu naistekoäly, Cortana, joka kertoo tapahtumista ja asioista Master Chiefille ja toimii ikään kuin tämän oikeana kätenä samalla, kun toimii pelissä myös eräänlaisena kertojana pelaajalle.

Pelisarjan nimi Halo tulee pelin maailmassa avaruudessa köllöttävistä useista megasuurista renkaista (tai oikeammin kehistä), jotka ovat mystisten ja kauan kadonneiden Forerunnereiden muinoin rakentamia eräänlaisia superaseita, joille on myös mahdollista laskeutua tutkailemaan paikkoja ja maisemia. Renkaat pitävät sisällään myös salaisuuksiakin, jotka selviävät sarjan pelien edetessä.

Kehät eli Halot toimivat sarjan peleissä keskeisinä tapahtumapaikkoina, kun ihmiskunta (pääasiassa Master Chief) ja alieneiden liittouma Covenant sotivat toisiaan vastaan loputtomalta tuntuvassa sodassa.
Saagan alkaa ensimmäisestä Halosta ja sitä jatketaan aina neljänteen peliin saakka. Olen arvostellut ja pelannut lävitse kaikki Halot aikoinaan Xbox- ja Xbox 360-konsoleilla, joten jos haluat syväluotaavan arvostelun jokaisesta pelistä tarjoan alla näihin peleihin linkkejä:

Halo ? Combat Evolved: Anniversary
Halo 2
Halo 3
Halo 4

Mikäli olet pelannut Xbox 360-konsolilla Halo ? Combat Evolved: Anniversarya tiedät mitä odottaa sarjan ensimmäiseltä peliltä tässä kokoelmassa, sillä käytännössä kyseessä on täysin sama 360-versio. Uudistettua grafiikkaa tai remasteroituja ääniä ei ole paranneltu entisestään Xbox Onen kokoelmaa varten, muuta kuin että alkuperäisessä juhlajulkaisussa mukana ollut televisioiden 3D-tuki loistaa poissaolollaan, eikä sitä ole tarjolla millekään muulle kokoelman pelille.

Halo ? Combat Evolved: Anniversary -pelin grafiikka- ja äänipäivitys on kuitenkin sisällytetty nyt myös Halo 2 -peliin, minkä lisäksi kyseisen pelin välianimaatiot on uusittu rankalla kädellä Blur Studion toimesta. Alkuperäispelissä juonta kuljettavat välipätkät oli toteutettu pelin omalla grafiikkamoottorilla (koska pelin grafiikka vuonna 2004 upeaa) mutta nyt ne ovat esirenderöityä videota ja ohjaukseltaan paljon elokuvamaisempaa.

Lopputulos on suorastaan upeaa katsottavaa ja Halo 2 onkin aivan ehdottomasti kokoelman helmi ja hyvä peli tietysti näin muutenkin. Mikä parasta, Halo 2:ssa (kuten ensimmäisessäkin Halossa) voi vaihdella vanhan ja uuden grafiikan (sekä remasteroitujen äänien) välillä jopa näiden välipätkien aikana, joten eron välianimaatioissa pääsee suoraan näkemään ja sitä osaa arvostaa.

Jos uusittu grafiikka herättää pelin maailman aivan uudella tavalla loistoonsa ja tuo vuoden 2004 jälleen juhlavasti mieleen, on remasteroitu äänipuolikin todella siistiä työtä. Halon tunnusomainen, tunnelmallinen musiikkiraita soi entistä mahtipontisemmin ja koko äänimaailmassa on ihan erilaista muhkeutta. Aseiden äänet esimerkiksi kuulostavat paljon paremmalta ja autenttisemmilta. Siinä onkin onnistuttu mihin pyrittiin: Halo 2:n juhlavuotena on äärimmäisen mukavaa pelata tämä kyseinen, laadukas räiskintä uudelleen läpi, eikä ajan hammas ole juurikaan syönyt sen toimivuutta näin yleisesti ottaen.

Onkin ikävä kastautua Halo 2:n jälkeen Halo 3:n maailmaan, mikäli jatkaa Master Chiefin ja Cortanan edesottamuksia järjestyksessä. Äänimaailma on jälleen sitä remasteroimatonta tasoa, vaikka DTS-äänillä pelaisikin, eikä grafiikkakaan loista samalla tapaa. Esimerkiksi hahmot ovat paljon pökkelömäisempiä, eivätkä maisemat, kuten puut heilu tuulessa samalla tavalla kuin remasteroidussa kakkosessa. Myös ne upeat, uusitut välianimaatiot saa unohtaa Halo 3:a pelatessa ? pelissä palataan siihen vanhaan, pelin omalla grafiikalla työstettyyn tasoon, joka on parempaa kuin alkuperäisessä Halo 2 -pelissä, mutta silti auttamattoman vanhahtavaa. Ei Halo 3 ruma ole, mutta ei mielestäni sovi kokoelman muiden pelien rinnalle.

Halo 4 taasen nostaa jälleen rimaa näyttävyydellä ja äänillään, välianimaatioiden ollessa remasteroidun Halo 2:n tasoa ja grafiikka sitä Xbox 360-konsolin kärkeä ja peli yleisesti ottaen näyttää edelleen upealta etenkin valaistusefektiensä osalta. Onkin hieman sääli, että Microsoft julkaisi Halo ? The Master Chief Collection tällaisena. Olisiko ollut liikaa vaadittu, että myös Halo 3 olisi saanut saman remasterointikohtelun kuin sarjan kaksi ensimmäistä peliä, ennen kuin kokoelma julkaistiin markkinoille? Nyt kokonaisuus jää hieman epätasaiseksi, kun yksi kokoelman peleistä on eri tasolla muihin verrattuna. Toivon mukaan luvassa ei ole erillistä remasterointia Halo 3:sta vuonna 2017…

Hienoa kokoelmassa on se, että kampanjoita voi pelata haluamallaan tavalla. Kaikki neljä peliä on mahdollista pelata alusta loppuun, kuten normaalistikin, valitsemallaan vaikeustasolla joko yksin tai co-op -tilassa. Mutta kaikkien pelien tehtävät ovat myös alusta alkaen pelattavissa, joten jos ei halua pelata pelien tehtäviä järjestyksessä alusta ja tekee mieli vain kokeilla jotain yksittäistä tehtävää pelaamatta ensin sinne asti, onnistuu sekin. Lisukkeena tarjoillaan mahdollisuutta käyttää pääkalloja lisähaastetta tuomaan ja ne nostavat myös tehtävistä saatavaa pistekerrointa. Mukana on par-aikaan sekä par-pistemäärään vaadittavat lukemat.

Kampanjoiden ohella peli tarjoaa Live-moninpelin sekä playlists-vaihtoehdon. Playlists eli ?pelilistat? tarjoaa valmiiksi miksattuja settejä kunkin pelin tehtävätarjonnasta ja viimeisenä tarjolla on myös ?cross-game?, jossa on sotkettu keskenään tehtäviä kaikista neljästä pelistä. Jossain pelilistauksessa saattaa olla vaikkapa neljä tehtävää Halo 2:n kampanjasta tai pelkästään kolme isompaa pomotaistelutehtävää. Jotkut taas ovat tylsiä miksauksia, kuten ?pelaa koko kampanja läpi easy-tasolla? tai sama mutta normal-tasolla.

Playlists-seteissäkin on mahdollista käyttää pääkalloja ja osa listoista tukee myös co-op pelaamista. Ideana olisi kerätä mahdollisimman korkea pistepotti tappamalla vihollisia kertoimien kera ja päätyä leaderboardseilla mahdollisimman korkealle, jotta voisi ylpeillä muille Halo-kavereilleen asiasta. Itseäni playlists-ominaisuus ei liiemmin kiinnostanut, mutta niille, jotka jaksavat tahkota pelejä yhä uudelleen lävitse on sentään tarjolla muutakin kuin Liven moninpeli ja pelkät vaikeammat vaikeustasot.

Jos Halo 3:n jättäminen remasteroimattomaan, alkuperäiseen vuoden 2007 -tilaansa kielii pienestä kiirehtimisestä Halo 2:n synttäreitä varten, ei moninpeli Livessäkään ole sujunut missään nimessä ongelmitta. Tätä kirjoittaessa pelille on julkaistu jo useita päivityksiä (jos en väärin ole laskenut, viisi päivitystä) joista tuorein tätä kirjoittaessa oli jälleen reippaasti yli gigatavun kokoinen. Mikäli satut hankkimaan Halo-kokoelmasi ladattavana digitaalisena versiona kannattaakin varautua siihen, että päivittämätön peruspeli jo pelkästään Xboxin 500:n gigan kovalevyltä (jonka vapaa tila ei edes alussa ole oikeasti tuota luokkaa) vie tilaa sen 60 gigaa ja päivitykset yhteensä helposti ainakin neljä gigatavua.

Eikä moninpeli siltikään toimi kunnolla tämänpäiväisenkään päivityksen ja testisessioiden jälkeen…

Kokoelma on nyt ollut kaupassa noin kuukauden päivät ja moninpeli toimii jo vähän sinnepäin, mutta edelleen on suuria ongelmia. Eräs tuttuni ja suuri Halo-fani (etenkin moninpelipuolen fani) menetti tänään lopullisesti hermonsa ja sanoi myyvänsä konsolinsa kokonaan pois. En ihmettele tätä lainkaan, hän osti Xboxinsa Halo-kokoelman vuoksi. Moninpeli saattaa hajottaa pelaajien partyja, moninpelikartan lataaminen saattaa päättyä yhtäkkiä game over -ruutuun, kun yhteyttä peliin ei saadakaan minkä lisäksi odottelu matchmaking-ruudussa kestää välillä todella kauan ? liian kauan.

Halo-kokoelma ei ole ainoa bugeista, ongelmista ja puutteista kärsinyt uusien konsoleiden peli, kuten ollaan saatu todistaa viime aikoina muun muassa Battlefield 4:n Drive Clubin ja Assassin’s Creed ? Unityn osalta. Tämä onkin huolestuttava kehityssuunta pelialalla: julkaistaan peli ensin ja korjaillaan sitten, pikkuhiljaa. Vähän samaan tapaan kuin Xboxille ja PS4:lle on molemmille julkaistu tipoittain firmware-päivityksinä ominaisuuksia, joiden piti olla laitteissa jo julkaisuhetkestä lähtien.

On sääli, että moninpeli toimii edelleen niin heikosti kuin se toimii, sillä Halo ? The Master Chief Collection pitää sinällään ihan mukavasti moninpelattavaa ? kahdeksan pelityyppiä. Halo 2:n juhlaa varten on tarjolla Halo 2 classic, team Halo 2: Anniversary sekä Halo 2: Anniversary rumble. Muita tyyppejä ovat team slayer, big team battle, halo 3, SWAT sekä Halo championship series ? kaikki nämä tyypit kaikkine variaatioineen. Tätä kirjoittaessa kuitenkin vain kolmessa pelityypissä oli ranking-ominaisuus käytössä, joka on iso puute sekin.

Loppuyhteenvetona on helppo sanoa, että peliä ei välttämättä kannata nykyisessä tilassaan hankkia: se on ainakin selkeä viesti Microsoftille ja kehitystiimille (tai tiimeille). Yksinpelikampanjat tarjoavat pitkäksi aikaa hupia, mutta moninpelipuolella homma toimii niin luokattomasti, että myötähäpeä iskee.
Jos kokoelma toimisi moitteettomasti ja vailla bugeja olisi sen arvosana helposti neljä ja puoli tähteä, mutta tällaisenaan arvosanaa on pakko pudottaa, jotta se kiinnittää lukijan huomion siitä miksi näin on päässyt käymään. Kokoelman mukana tulee automaattinen pääsy Halo 5:n moninpelibetaan, jonka pitäisi käynnistyä aivan joulukuun lopulla, mutta kun tarkastellaan tämän kyseisen kokoelman moninpelin tämänhetkistä tilaa, on pääsylippu laiha lohtu. Onnea matkaan 343…

Viimeisenä varoituksena siis; ei kannata ostaa Halo ? The Master Chief Collectionia ennen kuin se on täysin paikattu kuntoon! Ainakaan jos haluat pelata Livessä ilman harmaita hiuksia.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Vankkumattomalla pelattavuudeltaan Halo-sarjan pelit ovat yhä toimivia räiskintöjä
  • + Jaetun ruudun co-op tuki on edelleen nannaa
  • + Yksinpelikampanjoita saa pelata miten haluaa
  • + Samassa paketissa kaikki Master Chiefin seikkailut
  • + Remasteroitu Halo 2 näyttää ja kuulostaa upealta!

Huonoa

  • - Halo 3 ei ole saanut osakseen remasterointikäsittelyä
  • - Live-moninpelin toimiminen ala-arvoista luokkaa
  • - Playlists-ominaisuus ei jaksa kauaa innostaa