Arvostelussa Halo Wars

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 13.maaliskuu 2009

Peliarvostelu

Pelin nimi Halo Wars
Alusta XBOX360
Arvostelukappale Microsoft
Ikäraja 16
Avaa pelin lisätiedot

Halo on ollut ilmiömäinen menestys Microsoftille vuosien saatossa ja kerännyt itselleen vankkumattoman fanipohjan täysin tyhjästä. Ensimmäisen Halo-pelin piti alunperin olla PC:lle julkaistava peli, mutta Microsoft näki Bungiessa ja Halossa potentiaalia, osti firman ja julkaisi ensimmäisen Halon ainoastaan uudelle Xbox-konsolilleen, joka oli samalla MS:n debyytti konsolimarkkinoilla. Loppu onkin oikeastaan sitten historiaa, Xbox 360:lle julkaistun Halo 3:n ollessa Spartan II -sotilaan, Master Chiefin seikkailuiden kolmas osa.

Halo- sarjan valtavan suosion myötä Microsoft ja Bungie ovat halunneet laajentaa Halon universumia muillekin osa-alueille ja siispä syntyi Age Of Empires strategiapeleistään tunnetun (tätä nykyä lakkautetun) Ensemble Studiosin kehittämä Halo Wars. Halo Wars on Ensemblen aiempien tuotoksien tapaan niin ikään naksuttelustrategia, jossa pelaaja ohjastaa Maan joukkoja hyökkäyksissä alieneiden liittouma Covenantia vastaan. Ajallisesti Halo Wars sijoittuu aikaan 20 vuotta ennen ensimmäisen Halo -pelin tapahtumia ja tämä näkyy esimerkiksi siten, että toisin kuin Halo -trilogian peleissä, Halo Warsissa on nähtävissä useita Spartan -sotilaita taistelukentällä yhtäaikaa.
Ensemble on tehnyt erittäin hienoa työtä istuttaessaan Halo-maailman strategiapelin muottiin. Halo Warsin pelikonsepti strategiapelinä on varsin perinteinen, mutta siitä huolimatta peli on erittäin koukuttava ja nautinto pelata, etenkin kun pelin hallintapuoli on kunnossa. Ehkäpä tärkeimpänä elementtinä strategiapelille kuin strategiapelille on sen käyttöliittymä ja sen kontrollit ja näiltä osin Halo Wars on erittäin onnistunut. A-nappulalla voidaan valita yksittäisiä yksiköitä, A:ta pohjassa pitämällä ruudulle ilmestyy useampien yksiköiden maalaamiseen tarkoitettu sininen ympyrä, kun taas LB-nappulalla voidaan valita kaikki yksiköt kerrallaan.

Perusideana Halo Warsissa on – oli lopullinen tehtävätavoite sitten mikä tahansa – monien muiden RTS -pelien tapaan rakentaa tukikohta, sekä riittävän hyvä puolustus, samalla kun kasvatetaan omaa sotajoukkoa ja pala palalta murretaan vihollisen puolustus ja tuhotaan näiden joukot viimeisestä yksikköä myöten. Jokaisen tukikohdan rakentaminen pelissä alkaa siitä, että Maan joukot tuovat lentoaluksilla tukikohdan pääelementit ennalta määrätylle rakennusalustalle. Halo Warsissa ei siis voi rakentaa tukikohtaansa minne tahansa, vaan ainoastaan niille määrätyille kohdille. Kun pääelementit ovat kasassa voi pelaaja alkaa rakentamaan itse. Alussa pelaajan tukikohtaan on mahdollista rakentaa viisi rakennusta, sekä neljä tykkitornia tukikohdan reunoille suojelemaan tätä vihollishyökkäyksiltä. Kun pelaaja laajentaa tukikohtansa ”linnoitukseksi” laajenee lisättävien rakennusten määrä kahdella.

Tukikohdan rakentaminen aloitetaan yleensä resurssilaitoksella, jotta taataan rahantulo. Sen sijaan, että kerättäisiin puimureilla pelloilta vihreää kultaa, pumpattaisiin öljyä lähteistä tai muuta vastaavaa, hoituu Halo Warsissa resurssien kerääntyminen pelaajan tilille automaattisesti. Ensin on vain rakennettava rakennus, joka mahdollistaa lastauskoneiden laskeutumisen. Koneet tuovat kymmenen rahayksikköä joka toinen sekunti oletuksena, mutta kunhan pelaaja pääsee kehittämään rakennuksiaan(myös resurssilaitosta)nopeutuu rahantulo resurssilaitokseen asennettavan toisen laskeutumisalustan myötä. Kun toimeentulo on taattu, voidaan alkaa panostaa muuhun, kuten puolustuksen parantamiseen.

Pelin muita pystytettäviä rakennuksia resurssilaitoksen lisäksi ovat miehistömaja, sotakalustotehdas, lentoalusta, reaktori, sekä kehityslaboratorio. Erilaisia rakennuksia ei siis ole kovin montaa verrattuna esimerkiksi vaikkapa Red Alert 3 -peliin, mutta se ei menoa haittaa. Resurssilaitoksen ohella pelin toinen elintärkeä rakennus on reaktori. Toisin kuin C&C -peleissä reaktoria ei käytetä virran jakeluun muille rakennuksille, vaan sen sijaan reaktori mahdollistaa ylipäätänsä jonkin rakennuksen rakentamisen. Mikäli pelaajalla on vain yksi reaktori ja tarkoitus olisi rakentaa rakennus, vaikkapa lentoalusta, joka vaatii kaksi reaktoria, on pelaajan rakennettava toinen, tai sitten päivittää olemassa oleva hieman kalliimmalla tuplaydinreaktoriksi. Toisaalta taas päivittämällä säästää yhden rakennuspaikan, jonka voi käyttää vaikkapa vielä yhden rahankeruulaitoksen pystyttämiseen. Tukikohdan rakentelussa onkin siis mahdollisuuksia hieman strategiseenkin ajatteluun. Reaktorin ohella myös melkeinpä kaikkia yksikkötyyppejä pääse parantelemaan. Tavalliset soltut saavat päivityksen myötä kranaattien tilalle singon, tankit jytkymmän piipun, Warthog -jeepit kranaatinheitinmiehen taakse seisomaan ja niin edelleen. Lisäksi kehityslaboratoriostakin löytyy erilaisia päivityksiä, jotka muun muassa nopeuttavat jalkaväen liikkumisvauhtia ja lyhentävät yksiköiden kehitysaikaa.

Yksiköistä puheen ollen, on suurin osa pelissä nähtävästä yksikkövalikoimasta varsin uskollista Halo -trilogialle, kun taas ne kokonaan uudet yksiköt ovat sellaisia, jotka istuvat muun pelin sekaan varsin hyvin. Maan joukoista löytyy perussolttujen ohella Spartan -sotilaita, Scorpion tankki, Warthog, Hornet- ja Vulture-lentohärvelit, kun taas Covenantien puolella on niin ikään nähtävissä tuttuja vekottimia ja yksiköitä aina Eliteistä Brute-yksikköihin sekä Banshee -aluksiin. Covenantien ohella pelaaja joutuu jälleen kerran kamppailemaan myös varsin ikävien Flood -joukkojen kanssa, joilla on niin ikään omanlaisensa yksiköiden ”tuotantolaitokset”. Myös Floodin osalta nähdään tuttuja näkyjä, kun taas uusiakin tuttavuuksia. Etenkin Floodin lentoyksiköt ovat uusia, mutta siitä huolimatta sopivat varsin hyvin Halon maailmaan muiden Floodien joukkoon.

Lähestulkoon jokaisella pelin yksiköllä on ensisijainen hyökkäys, sekä toissijainen, hieman tehokkaampi hyökkäys, jota tosin voi käyttää vain muutaman kerran ennen kuin sen täytyy latautua. X-nappulalla hoituu perushyökkäys ja Y:llä toissijainen. Perussolttujen toissijainen hyökkäys on taito ampua singolla/heitellä kranaatteja, Warthogit ajavat jalkaväen ylitse/törmäilevät ajoneuvoihin ja Spartan -sotilaat osaavat erikoishyökkäyksen vihollisen ajoneuvoon kohdistettuina ottaa tämän väkisin haltuunsa aivan kuten Halo -trilogian peleissäkin Master Chiefiltäkin onnistui tehdä, joten peli on siis yksiköidensä ominaisuuksia myöten uskollinen Halo -sarjalle.

Toisaalta yksinpelikampanja ei normaalivaikeustasolla muutenkaan oli niin kovin vaikea. Itseasiassa vaikeustaso on vähemmän veteraanille naksuttelijalle juuri sopivaksi säädetty. Alussa saa tehdä töitä, että saa jalan oven väliin, mutta kunhan rahaa tulee ja yksiköiden päivitys pääsee vauhtiin, alkaa homma olemaan hanskassa. Etenkin siinä vaiheessa pelaaja alkaa olemaan niskan päällä, kun hallussa on enemmän kuin yksi tukikohta. Halo Warsin 15 tehtävän mittainen kampanja ei ole järin pitkäikäistä hupia, ellei sitten pelaa peliä useammalla vaikeustasolla lävitse, mutta toisaalta 15 tehtävää on aika lailla se normaalimäärä tehtäviä, joita tämän päivän strategiapeleissä nähdään. Monissa muissa strategioissa tämä kyseinen määrä tosin on usein jaettu vähintään kahden eri osapuolen tehtäviin, mutta Halo Warsin yksinpelin aikana ei päästäkään pelaamaan lainkaan Covenanteilla, vaan sen sijaan pelin koko tiiviin kampanjan ajan seurataan Maan joukkojen, sekä sankarisotilas Forgen edesottamuksia Covenantia vastaan, minkä lisäksi kampanjan kuluessa valotetaan myös enemmän tutun Floodin ja Forerunnereiden taustojakin. Kokonaisuutena pelin kampanja onkin keskivertostrategiaa paljon koukuttavampi, ei pelkästään toimivan pelattavuutensa vuoksi, vaan myös vahvan tarinansa sekä mielenkiintoisten hahmojen ansiosta, koska se nivoutuu niin tiukasti yhdeksi osaksi Halon maailmaa. Välipätkät ovat erittäin elokuvamaisia ja tuttua korkean kaliiberin tasoa Halo -pelejä aiemmin pelanneille.

Näin yleisesti ottaen pelin visuaalisuus ei erityisemmin loista, mutta toisaalta grafiikka ja tuttujen kun täysin uusienkin yksiköiden, sekä pelin rakennusten ulkoasu on ehtaa Haloa ja kaikki istuu varsin nätisti pelin sekaan. Hienona yksityiskohtana rakennettaviksi valitut rakennukset nousevat eräänlaisella hissillä tukikohdan luukkujen alta, eivätkä siis ilmesty maagisesti maan pinnalle. Grafiikan taso yleisesti ottaen ei juuri ole esimerkiksi Red Alert 3:n vastaavaa korkealaatuisempaa, mutta ajaa silti asiansa. Ääniefektit sen sijaan ovat hyvin toteutettuja ja joista suurin osa onkin aiemmista Halo -peleistä tuttuja. Musiikki on uutta, muta sekin on tehty aiempien pelien teemaa ylläpitäen, minkä ansiosta Halo Wars tuntuu juuri niin paljon ehdalta Halolta kuin olla ja voi.
Yksinpelin jälkeen voi pelata skirmishiä, joko tekoälyä vastaan, tai sitten ihmispelaajaa vastaan Liven tai system link avulla. Tarjolla on muun muassa 1 Vs.1 ja 2 Vs. 2 pelimuotoja, mutta maksimissaan pelaajia voi samanaikaisesti olla taistelemassa kuusi, pelin 14:ta erilaisella moninpelikartalla. Mielenkiintoisena ominaisuutena moninpeliä pelatessa pelaajat saavat valita oman sankarihahmonsa peliä varten. Molemmille sotiville osapuolille, eli Maan joukoille ja Covenantille on tarjolla kolme erilaista sankarihahmoa, joilla kullakin on erilaiset erikoisominaisuutensa. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä tarjolla on ehkäpä koko pelin mielenkiintoisin ominaisuus; mahdollisuus pelata yksinpelikampanja yhdessä kaverin kanssa lävitse, jolloin Halo Wars saa aivan uuden ulottuvuuden. Co-op pelitila toimii siten, että molemmat pelaajat voivat yhteistyössä rakentaa samaa tukikohtaa. Yksiköiden luominen on co-opissa toteutettu siten, että se kumpi pelaajista mäkärää yksikön X tehtäväksi saa myös ohjastaa tätä. Kaverin kanssa pelatessa onkin siis muistettava antaa myös toisen luoda yksiköitä, ettei kaikki ole vain toisen pelaajan ohjastuksessa. Kakkospelaajan yksiköt saavat ylleen sinisen värityksen siinä missä ykköspelaajan yksiköt ovat normaalin värisiä, joka auttaa erottamaan molempien yksiköt toisistaan. Yhteistyöpelitila on yksinkertaisuudessaan kertakaikkisen hauska tapa pelata Halo Warsia.

Bonuksena kaikille Halo-faneille on tarjolla myös ”Halo timeline”, josta löytyy tarkempaa tietoa Halon -maailman tapahtumista. Kaikki tiedonjyvät eivät ole heti luettavissa, vaan sen sijaan niitä aukeaa lisää peliä pelaamalla ja parempia mitaleja keräämällä tehtävien läpäisystä. Myös sinne tänne piilotetut mustat laatikot sekä pääkallot avaavat lisää faktatietoja tapahtumista ennen ensimmäistä Halo -peliä. Siksipä siis sanoisinkin tähän loppuun vielä, että siitä huolimatta, että aiemmat Halot ovat olleet FPS-räiskintöjä, on jokaisen itseään kunnioittavan Halo-fanin tsekattava vähintään pelin demo, sillä kyseessä on todella hyvän, uuden Halo -sarjan alku!

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Yhteistyömoninpeli
  • + Mielenkiintoinen yksinpelitarina
  • + Audiovisuaalinen puoli kunnossa
  • + Toimivat kontrollit ja käyttöliittymä
  • + Ehta Halon tunnelma

Huonoa

  • - Alhainen yksikkökatto
  • - Hieman epätasainen ruudunpäivitys yksinpelin alkupuolella