Arvostelussa Jussi Jänö Leiki Ja Opi – Esikoulu, Koulu alkaa ja Toisella luokalla

Kirjoittanut: Petteri Hemmilä, 2.tammikuu 2012

Peliarvostelu

Pelin nimi Jussi Jänö Leiki Ja Opi - Esikoulu, Koulu alkaa ja Toisella luokalla
Alusta Wii/Wii U/3DS
Arvostelija Petteri Hemmilä
Arvostelukappale Nordic License
Avaa pelin lisätiedot

Reader Rabbit, tai suomalaisittain Jussi Jänö, ei liene lastenhahmojen tunnetuimmasta päästä, mutta mitä videopelisankareihin tulee, on hän ainakin yksi vanhimmista. The Learning Companyn opetuspelien maskotti teki digitaalisen debyyttinsa jo vuonna ?86 ja on sittemmin esiintynyt liki viidessäkymmenessä opetuspelissä useilla eri alustoilla. Viimeisimpänä aluevaltauksena jänön videopelivaltakunnassa ovat Wii-versioinnit jo aiemmin PC:llä nähdyistä ?Esikoulu?, ?Koulu alkaa? ja ?Toisella luokalla? -opetusseikkailuista.

Jussi Jänön luotsaama matka lapsuudesta alakoulun ensimmäisille luokille noudattaa opetuspelien tuttua, mutta hyväksi havaittua kaavaa. Kukin peleistä on toteutettu yksinkertaisena ?osoita- ja klikkaa? -seikkailuna, jossa kuljetaan pitkin uutta ja jännittävää maailmaa, auttaen sen asukkaita opettavaisten minipelien kautta. Taustalla rullaa hyväntuulinen juoni, joka antaa tekemiselle puitteet ja hassut hahmot pitävät touhun vireänä. Kuten opetuspelit yleensä, on myös Jussi Jänöt käännetty selvälle suomenkielelle.
Esikoulu – Suuri Säihkyjahti

Perheen esikouluikäisille suunnattu Jussi Jänö – Suuri Säihkyjahti nakkaa Jussin ja Leo Leijonan tähtien synnyinsijoille, Säihkysaarelle. Rosvorottien laiva on juuttunut säihkyvuoren huipulle, estäen tähtiä pääsemästä iltataivaalle. Jussin ja Leon tehtävänä on etsiä kimaltavia kiviä – säihkyjä, joilla kariutuneen paatin saa irroitettua. Murisevat porkkanat sentään!

Säihkyjen keräily on pilkottu viiteen yksinkertaiseen minipeliin, jotka keskittyvät opettamaan värejä, kuvioita, sanoja ja laskentaa. Helpoimmissa haasteissa yhdistellään samankaltaisia esineitä tai väritetään geometrisiä kuvioita, hankalimmissa lasketaan avaruusrakettiin lastattavia säihkynautteja. Tehtävät selostetaan selkeästi ja toteutus on riittävän suoraviivasta, että esikouluikäisetkin voivat keskittyä käyttöliittymän sijasta varsinaisten ongelmien ratkontaan. Jos suostuu itse pitelemään Wiimotea, voinee peliä taittaa myös huomattavasti nuorempien pelaajien kanssa, sillä puzzlet eivät ole erityisen vaikeita ja pelissä on säädettävä vaikeustaso.

Pieni solmu nenäliinaan tulee kokemuksen pituudesta, joka riippuu aikalailla siitä kuinka kauan kutakin minipeliä jaksaa tahkota. Jos mennään vähimmäisvaivalla, on peli läpäisty kolmessa vartissa. Aivan nuorimmalle yleisölle tämä saattaa kuitenkin riittää ja haasteiden pariin voi halutessaan palata läpäisyn jälkeen.
Koulu alkaa – Seikkailu Ilmapallolassa

Esikoulun ja ensimmäisen luokan tuntumaan suunniteltu Jussi Jänö – Seikkailu Ilmapallolassa vie Jussin ja Leon Ilmapallolan pomppuisiin maisemiin. Suuri kuplakoura kahmaisee sankariemme teräväkulmaisen ilmalaivan ja sulloo sen turvasäilöön kuplalinnaan. Paatin saa takaisin hakemalla, kunhan vain ensin onnistuu herättämään linnan portilla nukkuvan sonnin. Sonni ei pienestä hätkähdäkään, vaan tarvitsee herätyskellokseen kokonaisen orkesterin soittimineen.

Seikkailu Ilmapallolassa noudattaa pelinä karkeasti ottaen samaa kaavaa, kuin Suuri Säihkyjahti. Jussi ja Leo kiertävät avustamassa paikallisia asukkeja, kerätäkseen kasaan viisi soitinta, joilla herättää nukkuva sonni. Ongelmanratkonta on puettu minipeleiksi, joiden vaikeustaso on säätynyt tällä kertaa lähelle peruskoulun ensimmäistä luokkaa. Tiedossa on niin muistipeliä, yhteenlaskua, riimittelyä, kuin kuvioiden järjestämistä toistuviksi sarjoiksi. Seikkailu huipentuu outoa suomalais-jamaikalaista aksenttia vääntävän kuplakilpikonnan säestämään tarinatuokioon, joka kaikessa outoudessaan kirvoittaa kevyet naurut ainakin sivusta seuraaville vanhemmille.

Ilmapallolan seikkailuihin pätevät samat vahvuudet ja heikkoudet kuin ensimmäiseenkin peliin. Kokemus on siis melko lyhyt, joskaan ei liian, ja se soveltunee aikuisen aktiivisella opastuksella myös nuoremmille. Myös suomenkielisen ääninäyttelyn laatu vaihtelee tällä kertaa monotonisesta erittäin eläväiseen, mutta tällä ei liene pelin varsinaiselle kohdeyleisölle kovinkaan suurta merkitystä.
Toisella luokalla – Hämminki Juustosaarella

Pelikolmikon haastavin tapaus on tokaluokkalaisille suunnattu Jussi Jänö – Hämminki Juustosaarella. Viheliäiset rosvorotat pudottavat Jussin ja kumppanien ilma-aluksen juustosaarelle ja se pitäisi saada pikimmiten takaisin. Homma hoituu luonnollisesti ravaamalla ympäri saarta, setvimässä sen asukkaiden loogista päättelykykyä vaativia ongelmia.

Puzzlepuolella Hämminki Juustosaarella ottaa parikin askelta vaikeampaan suuntaan edeltäjistään. Ongelmanratkonta rakentuu tällä kertaa kirjoittamiselle, sanaparien ja synonyymien löytämiselle sekä yhteen- ja vähennyslaskuille. Tutuksi tulevat myös hyönteiset, kellotaulu sekä parilliset ja parittomat numerot. Aivan pelin loppupuolella pelaajalta vaaditaan oikean vastauksen ohella myös kohtuullisia refleksejä sekä vähäistä kerto- ja jakolaskujen ymmärrystä. Aikuisen tuki saattaa olla tervetullutta etenkin viimeksi mainittujen kohdalla.

Sisällölliset seikat pois lukien, Hämminki Juustosaarella ei eroa mainittavalla tavalla edeltäjistään. Pituutta sille on siunaantunut kenties piirun verran enemmän ja koska joissain ongelmanratkaisuosioissa edellytetään nopeutta, ei se sovellu aivan yhtä hyvin vanhemman ja lapsen yhteisprojektiksi. Muilta osin meininki on pysynyt ennallaan.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • + Minipelit opettavaisia ja kekseliäitä
  • + Suomenkielinen toteutus laadukasta
  • + Pirteät teemat, hauskat hahmot

Huonoa

  • - Seikkailut ovat lyhyitä
  • - Pelillisessä mielessä kunnianhimottomia
  • - Ohjaus voi olla haastavaa perheen pienimmille