Arvostelussa Nascar 08

Kirjoittanut: Petteri Hemmilä, 2.marraskuu 2007

Peliarvostelu

Pelin nimi Nascar 08
Alusta Playstation 3
Äänituki Dolby Digital 5.1
Verkkopelituki On, 2-12 pelaajaa
< >
Avaa pelin lisätiedot

Japanin Playstation Storesta haettu Gran Turismo 5:n demo, XBox 360-hyllyssä seisova PGR4 ja Räikkösen voitolle vieläkin kuppia nostavat formulafanit saavat minut hieman pohtimaan sitä, kuinka otollista maaperää Eurooppa ja ennen kaikkea Suomi mahtaa olla periamerikkalaisen rata-autoilun tämänvuotiselle tulemiselle. Vaikka ajoituksen järkevyydestä voitanee kiistellä, yrittää EA Sports rohkeasti lohkoa omaa siivuaan autokansan kakusta, iskemällä pöytään jo viime kesänä rapakon takana julkaistun Nascar 08:n, joka lupailee näyttävää ja realistista kisailua niille tosimiehille, joille enemmän kuin neljä mutkaa kierroksessa on hienostelua.

Mikäli Nascar-autoilu näin ilmiönä ole tuttu, ei kannata hätääntyä, sillä formula- ja rallipainotteisessa Euroopassa tämä toista tonnia painavilla tehomyllyillä kaahailtava ovaaliralli näyttäytyy lähinnä Yhdysvaltain takapajuisemman kansanosan suurena ilmastonmuutosta kiihdyttävänä marginaaliurheiluna, johon kuuluvat olennaisena osana bensan katkuinen junttirock, hevosvoimat ja muodoltaan kananmunaa muistuttavat kilparadat. Tätä varsin värittynyttä mielikuvaa ei EA:n Nascar 08:ssa yritetä rikkoa, vaan pelaajien niskaan kaadetaan täyslaidallinen sikaniskaista rokkia ja ovaaliratoja, sekä kolme toinen toistaan maskuliinisempaa autoluokkaa. Mitään täysin putkiaivoista hommaa ei Nascar 08:n pelaaminen kuitenkaan onneksi ole, sillä hommaa lähestytään rohkeasti simulaattorin keinoin.
Kumia pääsee tavallisten Nascar-autojen ohella polttamaan myös Craftsman Truck-luokan pickup-avolavoilla, sekä tylsähkön turvallisessa Car Of Tomorrow-luokassa. Ajotuntumassa on selkeitä eroja eri luokkien välillä, mutta yhden kategorian sisällä on melko sama, minkä tallin leivissä sitä kisojaan haluaa ajaa. Car Of Tomorrow:ssa tämän ymmärtää, sillä autot ovat myös tosielämässä teippauksia ja omakohtaisia säätöjä lukuunottamatta täysin identtisiä, mutta jonkinlainen merkkikohtainen vaihtelu muissa sarjoissa olisi palvellut ainakin pelillisiä tarkoitusperiä hyvin. Myönnettäköön, että ajotuntumaan pääsee kyllä vaikuttamaan kohtuullisen hyvin tekemällä säätöjä jousitukseen, downforceen, ohjautuvuuteen sekä vaihteiden välityksiin, mutta kotelon mainostamat ”yli neljäkymmentä” säätömahdollisuutta kannattaa kuitenkin kuitata markkinointiosaston kepposena, koska tosiasiassa sillä tarkoitetaan neljää edellämainittua säätöä, josta jokainen voi olla yhdessätoista eri asennossa. Jos asteikkona olisi käytetty prosentteja, löytyisi säätöjä samalla logiikalla neljäsataa.

Autovalinnasta riippumatta, pelin hyvin säädettävissä olevalla vaikeustasolla on suuri vaikutus pelattavuuteen. Helpoimmillaan ovaaliratojen sahaaminen muistuttaa puolirealistista arcade-kaahailua, jossa isonkin ajovirheen saa korjattua hätäisellä korjausliikkeellä, mutta ilman jarrutus-, ohjaus-, tai vakausapujen tuomia kevennyksiä, muuttuu peli armottoman realistiseksi simulaattoriksi joissa hätäinen ratin nytkäytys tai liian painava kaasujalka päättää kilpailun ennenaikaisesti reunavalliin. Pelasipa sitä Nascar 08:a sitten helpoilla tai vaikeilla asetuksilla, on ajotuntumasta vaikea olla pitämättä, kunhan vain muistaa asettaa oletusarvoisesti turhan herkän ajotuntuman omien kankeiden peukaloidensa mukaiseksi. Jopa pelin PS3-versioon ympätty Sixaxis-tuki toimii kohtuullisesti pienen harjoittelun jälkeen, mikä on jo sinänsä hämmästelyn arvoinen asia.

Vaikka tärkein, eli ajotuntuma, onkin kunnossa, riittävät Nascar 08:n rahkeet tuskin koukuttamaan pelaajia ensi vuoden painokseen saakka, sillä pelillistä sisältöä on lopulta hävettävän vähän, eivätkä pelin parikymmentä sinänsä persoonallista ovaalirataa (sekä ne kaksi hieman monimutkaisempaakin) jaksa säilyttää hohtoansa paria iltaa pidempää muulla kuin kaikkein haastavimmalla ajotuntumalla. Pelkän valikkoselailun perusteella olisi helppo olettaa Nascar 08:n tarjoavan varsin monipuolista sisältöä, mutta houkuttelevan uramoodin, kausikilpailujen ja kaiken maailman Toyota-haasteiden alta paljastuu karkeasti ottaen ainoastaan kahdentyyppistä pelimuotoa: lyhyitä tutorialimaisia harjoitusmoodeja sekä varsinaiset kilpailut. Tokihan sitä voisi viilata pilkkua ja vedota pelistä löytyvään kahdentoista pelaajan moninpeliin, mutta näin eurooppalaisena PS3-pelaajana moninpelin arvo lähentelee nollaa, hyvän peliseuran puutteessa.

Kilpailuissa ei juuri yllätyksiä nähdä: ennen itse kilpailujen alkua, pelaaja pääsee virittelemään autoaan sekä tutustumaan rataan vapaan harjoittelun muodossa. Lähtöjärjestys määräytyy luonnollisesti aika-ajojen perusteella. Kisojen pituuteen sekä autojen määrään voi vaikuttaa itse, mutta realistisimmillaan täyspitkän kisan voitosta kamppailee jopa neljäkymmentäkaksi autoa pelaajan itsensä lisäksi. Mikäli pelaaja ei onnistu kaasuttamaan vapauteen aika-ajossa ansaitulta kärkipaikalta, kasvaa kilpailun vaikeustaso eksponentiaalisesti, sillä usein rykelmässä ajavat tekoälykuljettajat vahtivat ohituslinjoja fanaattisesti, eikä ohitus useinkaan onnistu ilman hienoista kyynärpäätaktiikkaa. Valitettavasti myös tekoäly osaa ajaa pelaajan päälle ja toisinaan jopa niinkin röyhkeästi että pelin hauskuus sekä uskottavuus tuppaavat kärsimään.

Toinen pelin keskeinen osa ovat harjoitusajot. Jopa kolmannes pelin uramoodista (ja melkeinpä suurin osa Toyota Challenge-moodista) tapahtuu läpäisemällä näitä lyhyitä, yhden tavoitteen saavuttamiseen tähtääviä pyrähdyksiä, joissa pelaajan täytyy opetella mm. selviytymään ruuhkassa ja onnettomuustilanteissa, sekä hyödyntämään kilpailijoiden imua vauhdin säilyttämiseen ja ohitteluun. Harjoitukset ovat sinänsä hyödyllisiä, sillä ne avaavat Nascar 08:n varsin haastavaa pelattavuutta hyvin myös noviiseille, mutta kunhan perusteet on saatu opeteltua, alkaa touhusta uhkua pidemmän päälle lievä täytemateriaalin ja itsensä toistamisen lehahdus. Miksi imussa ajo, autojen ohittelu ja imusta saatavan katapulttiefektin käyttö ohittamisessa on täytynyt purkaa kolmeksi erilliseksi haasteeksi, kun yksikin harjoitus riittäisi? Entäpä, mikä on käytännön ero kierroksen ajamisessa tietyn tavoiteajan ja kierroksen ajamisessa tietyn tavoitenopeuden puitteissa?

EA Sportsin totutun kovista tuotantoarvoista ei näemmä lipsuta yksinomaan sisältöpuolella, vaan myös hieman teknisellä puolellakin. Visuaalisesti, Nascar 08 näyttää jäätyneen johonkin uuden sukupolven konsoleiden ja PS2:n välimaastoon, resoluution ja autojen virtuaaliohjaamojen edustaessa tätä päivää ja kaiken muun tullessa aikakoneella suoraan vuodesta 2004. Näinkin simulaattorihenkisessä pelissä, grafiikan ei toki tarvitsisi tehdä muuta, kuin juuri ja juuri ajaa asiansa, mutta valjuja tekstuureja ja keskinkertaista 3d-mallinnusta on valitettavan vaikea katsoa läpi sormien, kun lähes jokainen muu moderni autopeli hakee visuaalista vertailukohtaansa valokuvista. Vielä valitettavampaa on tietenkin se, että tähän joukkoon mahtuu muutama yhtälailla realistinen ja vieläpä sisältörikas tapaus, jotka tekevät Nascar 08:sta pitkin hampain suositeltavan muille kuin fanaattisimmille Nascar-äijäilijöille.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • + Tutoriaalit alentavat oppimiskynnystä
  • + Loistava, realistinen ajotuntuma

Huonoa

  • - Vähänlaisesti sisältöä
  • - Graafisesti karu
  • - Ikävystyttävä muille kuin realismin ystäville
  • - Tekoäly ajaa päälle toisinaan