Arvostelussa Need For Speed Underground 2

Kirjoittanut: Juha Nevala, 5.maaliskuu 2005

Peliarvostelu

Pelin nimi Need For Speed Underground 2
Alusta PC
Moninpeli Internet, lähiverkko
Versio Kauppaversio
< >
Avaa pelin lisätiedot

Suositun Need For Speed Undergroundin seuraaja NFS Underground 2 lupaa edeltäjäänsä nähden enemmän lähes kaikkea, joten odotukset ainakin ovat kovat. Tarjolla on uusia kisamuotoja, enemmän autoja, vapaata ajelua laajan kaupungin kaduilla, enemmän viritysmahdollisuuksia ja niin edelleen.

Suuriin muutos edeltäjäänsä nähden on siinä, että tällä kertaa ei vaan pompita kisasta toiseen vaan nyt ajellaan vapaasti kaupungin kaduilla etsien kisoja ja erilaisia virityspajoja. Kaupunki on jaettu viiteen eri osaan joista aluksi vain yksi on pelaaja käytössä, ja muut aukeavat pelin kuluessa. Aluksi tämä mahdollisuus tuntuu hienolta ja kaupungin katuja jonkin aikaa kruisaileekin ihan huvikseen. Myös kaikki auton rakenteluun liittyvät putiikit on ripoteltu ympäri kaupunkia, ja ne pitää itse löytää. Kaduilla pyörii muun liikenteen seassa myös muita viriteltyjä autoja joita on mahdollisuus haastaa kilpailuihin.
Pelin edetessä ja käytössä olevan kaupungin laajentuessa rupeaa jossain vaiheessa kuitenkin tähänkin kyllästymään. Kun pelialue on läpi koluttu jo useampaan kertaan niin kaupungin laidalta toiselle ajaminen alkaa muodostua aikalailla pakkopullaksi joka ei enää jaksa kiinnostaa. Tässä vaiheessa alkaa kyllä kaivata mahdollisuutta vain hypätä kilpailusta toiseen, mutta tällaista mahdollisuutta ei ole.

Pelin uramoodiin on yritetty tällä kertaa lisätä myös jonkin näköistä juonen tynkää, jota kuljetetaan Max Payne-tyyppisillä sarjakuvamaisilla väli-animaatioilla. Itse koin tämän aika tyhjänpäiväiseksi, koska kyseessä nyt kuitenkin on aivan puhdas arcade-kaahailu, johon tällaisen tarinan lisääminen tuntuu aika väkinäiseltä. Tästä voi toki vapaasti olla erimieltä, mutta itse en muutaman ensimmäisen kerran jälkeen enää jaksanut näihin välipätkiin kiinnittää huomiota.

Pelin alussa valittavana on aivan peruskuntoisia autoja, mm. Ford Focus, Toyota Corolla ja muita vastaavia. Nämä autot todella myös kulkevat niin kuin vakiokokoonpanolla varustettu kulkee, ja kun verrataan pelin loppupuolen viimeiseen asti rakennettuihin ilokaasuohjuksiin, niin vauhdin hurmaa on lähestulkoon yhtä paljon kuin 80-luvun diesel Mersussa. Pelin edetessä ja menopelin kehittyessä vauhdin tunnettakin tulee lisää aivan tarpeeksi, ja kun mittari alkaa näyttää päälle 300km/h lukemia niin autoa saa ajaa jo ihan tosissaan.

Auton rakentelusta on tehty huomattavasti monipuolisempaa kuin ensimmäisessä osassa, mutta vaikka erilaisia osia ja vaihtoehtoja on todella paljon, niin silti pelaajan vaihtoehdot ovat kuitenkin aika rajalliset. Konehuoneeseen tulee tietenkin lyötyä kiinni aina kaikki uudet palikat mitä tarjolle tulee ja uusia osia tippuu kuitenkin sen verran harvakseltaan, että kilpailuista ehtii aina kerätä tarpeeksi rahaa niiden hankkimiseen. Pelin etenemisen kannalta kuitenkin tärkeämpää on auton ulkoasun kehittäminen, koska autolle annetaan ulkonäön perusteella arvosana 1-10. Täysin vakiokuntoisella autolla tämä on yksi, ja kun kaikki mahdolliset killuttimet on lyöty kiinni niin päästään täyteen kymppiin. Korkeampi arvosana avaa uusia mahdollisuuksia, pelaajan auto pääse muun muassa lehtien ja DVD-pätkien kansiin. Täyden kympin auton saadakseen käytännössä kaikki tarjolle tuleva on lyötävä kiinni, miellyttää se sitten omaa silmää tai ei.

Tekoäly jätti ykkösosassa aika paljon toivomisen varaa ja tällä kertaa homma toimii jonkun verran paremmin, mutta puutteitakin toki on. Ykkösosassa ainakin itseäni häirinnyt tökerö kiinniotto-systeemi ei ole enää häiritsevä ja tämän tosin johtaa siihen, että vaikeustasosta riippumatta monet kisat menevät lähinnä ajeluksi, koska tietokonekuskeista ei ole yksinkertaisesti mitään vastusta. Vastustajia on myös vähän turhan helppo jallittaa esimerkiksi ajamaan vaikkapa päin seinää yksinkertaisesti sulkemalla heidän ajolinjansa. Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että vastassa olevien tietokonekuskien autot ovat aina lähestulkoon samantasoisia kuin omakin menopeli, eli vaikka jättäisi joksikin aikaa uudet osat ostamatta, ja ostaisi kerralla enemmän niin vastustajat tuntuvat kehittyvän aina samassa tahdissa.

Kisatyyppejä on ilahduttavan paljon. Circuitissa ajetaan tietty määrä kierroksia, Sprintissä painetaan paikasta A paikkaan B, Driftissä tavoitteena on sladittaa autoa mahdollisimman paljon, Drag puolestaan on lyhyt rykäisy jossa mitataan tosissaan kenen auto kiihtyy. Nämä ovat vanhoja tuttuja, mutta mukana on myös muutamia uusia kisoja, mm. StreetX jossa ajetaan lyhyttä ja yleensä suhteellisen haastavaa rataa nopealla tempolla ympäri jokunen kierros. Tässä virheisiin ei juuri ole varaa koska erot ovat yleensä pieniä. Välillä ajetaan sitten kelloa vastaan kuvauspaikalle, ja yritetään räpsiä autosta mahdollisimman hienoja valokuvia. Tärkeimpiä kisoja ovat kuitenkin uudet U.R.L kisat joissa ajetaan oikeilla kilparadoilla muutama peräkkäinen kilpailu ja voitosta saa palkinnoksi muun muassa uusia autoja ja kaupunginosia. Myös pelin juonta kuljettavat väli-animaatiot esiintyvät usein näiden kisojen yhteydessä.
Ajaminen sinällään on jonkin aikaa todella hauskaa. Kun aivan alun suvantovaiheesta päästään yli, ja autot alkavat kulkea niin peliä tulee helposti tahkottua yhtäsoittoa useita tunteja. Uudet kisat, kasvavat viritysmahdollisuudet ja laajeneva kaupunki pitävät muutaman illan mielenkiintoa yllä ihan kiitettävästi. Ajaminen on hauskaa ja helppoa jo pelkällä näppäimistöllä ja ratilla tuntuma vain paranee. Esimerkiksi kiihdytyskisat, jotka vaativat tarkkuutta moottorinkierrosten ja vaihteiden käytössä helpottuvat rattipoljin-yhdistelmällä huomattavasti. Kaikki hauska loppuu kuitenkin aikanaan, ja tässä pelissä hauskuus loppuu jo paljon ennen kuin itse peli loppuu. Itselläni kyllästyminen iski jo ennen kuin pelistä oli mittarin mukaan läpäisty edes puolia. Hommassa alkaa vain tässä vaiheessa olemaan jo niin paljon toistontoistoa, että yksinkertaisesti mielenkiinto ei vain pysy yllä.

Verkkopeli ainakin PC-versiossa toimii hyvin ja pelaaminen muita pelaajia vastaan tarjoaa huomattavasti enemmän haastetta kuin tietokonetta vastaan ajaminen. Mitään ihmeitä onlinepeli ei tarjoa, kaikkia kisatyyppejä pystyy pelaamaan myös verkossa ja yleensä peli pyörii mukavasti vaikka mukana olisi maksimimäärä pelaajia. Peli pitää hyvin kirjaa erilaisista tilastoista, ja tämän avulla yleensä löytyy myös kohtuullisen tasaväkisiä kilpailuja.

Graafisesti peli on hieno. Autot ovat hyvin mallinnettuja ja kaupunki on synkkyydestään ja laajuudestaan huolimatta myös varsin asiallisen näköinen. Peli pyörii varsin mukavasti vielä silloinkin kun ruudulla viilettää useampi auto vierekkäin hurjaa vauhtia. Myös edellisestä versiosta tuttu Motion Blur- efekti on yhä pelissä läsnä, mutta sen käyttöä on hieman vähennetty eikä se muutenkaan samalla tavalla enää oikein säväytä. Tähänkään osaan autojen vauriomallinnusta ei ole saatu mukaan, mikä on usein lisenssipelien ongelma ja sinänsä ymmärrettävää, mutta kuitenkin sääli koska nyt omaa rahalla ja vaivalla rakennettua autoa voi vapaasti viskoa päin kilpailijoita ja seiniä edun saavuttamiseksi.

Äänipuoli pelissä niin ikään on kunnossa, mutta mitään maatamullistavan erikoista se ei ole. Ääniefektit ovat ihan asialliset, vakiokärryt vähän vikisevät, kun taas kunnolla rakennetut vehkeet murisevat ja suhisevat asiaan kuuluvalla tavalla. Ihan mainitsemisen arvoinen yksityiskohta on oman menopelin murinan muuttuminen hieman erilaiseksi pelin kuluessa tuunattaessa sitä yhä paremmaksi ja paremmaksi. Musiikkitarjonta on pelin tunnelmaan hyvin sopivaa ja tarjolla on pääasiallisesti räppimusiikkia, josta vastaa muun muassa Snoop Dogg ja Xzibit, joista ensinnä mainittu on jopa miksannut peliä varten yksinoikeudella oman versionsa Doorsin mainiosta ”Riders on the storm” kipaleesta.
Pelin Xbox-versio ei PC-versiosta suuremmin eroa muuten kuin parin erilaisen auton osalta. Sisältö pelissä on täysin sama kuin PC:lläkin, myös PC:n nettipeliä vastaava Live-tuki löytyy. Ruudunpäivitys ei ole ihan yhtä sulavaa kuin PC:llä, ja graafiset yksityiskohdat eivät välttämättä yllä aivan samalle tasolle, mutta ero ei ole kovinkaan merkittävä. Ajettavuus Xboxin ohjaimella on hyvä, vaikkei ihan toki kunnon ratilla saatavaa tuntumaa vastaa.

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Suuri kaupunki..
  • + Paljon viritysmahdollisuuksia
  • + Riittävästi kilpailumuotoja
  • + Pelattavuus

Huonoa

  • - Käy itseään toistavaksi loppupuolella
  • - ..Johon kyllästyy aikanaan