Arvostelussa Outlaw Golf

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 11.joulukuu 2003

Peliarvostelu

Pelin nimi Outlaw Golf
Alusta Playstation 2
Moninpeli Samalla koneella
Pelaajamäärä 1-4
< >
Avaa pelin lisätiedot

Electronic Arts on jo jonkin aikaa tuonut pelaajien ulottuville EA Sports BIG nimikkeensä alla sellaisia pelejä joissa urheilu- ja moottoriurheilulajit ollaan viety äärimmäisyyksiin, tehty pelattavuudesta mahdollisimman simppeli ja lisätty siihen roppakaupalla ”asennetta” musiikin ja värikkään grafiikan avulla. EA BIG-käsittelyn ovat saaneet jo muun muassa lumilautailu, paini, moottorikelkkailu, krossiprätkät ja koripallo. EA ei ole ainakaan vielä lähtenyt tekemään golfista tällaista versiota, ehkä tarvettakaan ei ole ollut sillä onhan pelitalolla tuotekatalogissaan joka vuosi ihan vakavasti otettava Tiger Woods PGA Tour golfpelisarja.

Jos kuviteltaisiin, että EA olisi kokeillut kehittää esimerkiksi peliä nimeltään EA’s Extreme Outdoor golfing(tai jotain muuta yhtä älyvapaata)millainen olisi lopputulos ollut.. Se jääkööt arvailujen varaan. Sen sijaan Xboxille viime vuoden lopulla julkaistulla Outlaw Golf -ja tänä vuonna Outlaw Volleyball peleillään maineen niittämistä yrittänyt Hypnotix on jo kokeillut tällaisen ”extreme golfin” kehittämistä. Xboxin Outlaw Golf keräsi ilmestyessään suhteellisen hyviä arvosanoja ”erilaisen” golfpelifiiliksensä ansiosta. Allekirjoittanut joutuu ihmettelemään aivan pakostikin, että kyllä varmasti jotakin taikaa alkuperäisessä Xbox-versiossa on, koska muuten pelin saamia huippuarvosanoja on hieman vaikea käsittää ainakaan pelin PS2-version pelaamisen perusteella. Nyt käsittelyssämme on siis Xboxilta Playstation 2:lle käännetty Outlaw Golfin PS2-versio. Millaista hupia onkaan luvassa?
Outlaw Golf tarjoaa pelaajalle käytännössä kolme eri pääpelimuotoa; Exhibitionin, Tour moden ja Outlaw Rangen. Exhibition, näin suomalaisemmin näytösottelu jakautuu kahdeksaan eri perusgolffin variaatioon. Tarjolla on niin Stroke, kuin Matchplay muodot minkä lisäksi pelistä löytyy myös pelimuodot nimeltään skins, best ball, scramble, my one and only, casino ja time attack.

Golfpalloa sen sijaan päästään lätkimään mieleisellään, toinen toistaan oudommalla pelihahmolla 16:sta eri vaihtoehdosta. Golfkenttiä pelissä onkin sitten vain vaivaiset kolme, jotka vieläpä kaiken lisäksi eroavat melko vähän toisistaan, no mitä nyt sijoittuvat hieman omaperäisesti aavikolle, leirintäalueelle, sekä New Jerseyn keskustaan. Kaikkia pelihahmojakaan ei heti pääse kokeilemaan, vaan mikäli mielii pelata muillakin kuin vain neljällä alussa käytössä olevalla hahmolla, on syytä ryhtyä tahkoamaan pelin tour pelimuotoa. Tour pitää sisällään 30 eri pelitapahtumaa ja pelit pelataan niiden kolmen kentän kesken. Tapahtumia pelaamalla avautuu pelaajalle uusien pelihahmojen lisäksi myös uusia golfpalloja ja mailoja.

Jotta pelaaminen sujuisi paremmin ja pelejä voisi voittaa hieman helpommin, pystyy pelaaja kouluttamaan omaa pelihahmoaan Outlaw Golfin Outlaw Range moodissa. Rangessa harjoitellaan erilaisia lyöntejä 12 erilaisen harjoitustehtävän kuluessa. Harjoituksissa onnistuu, kun pääsee pelin asettamiin tavoitteisiin. Kun yksittäinen harjoitustehtävä on onnistuneesti läpäisty palkitaan pelaajaa taitopisteillä joita voi sitten ripotella oman pelaajansa päälle parantaakseen tämän neljää ominaisuutta joita ovat etäisyys, tarkkuus, pallonhallinta ja mieliala.

Jos pelin ammattilaisgolffarit ahkerasta treenaamisesta huolimatta voittavat joka kerralla, niin ei asialle oikeastaan mitään muuta voi kuin treenaa lisää. Sen sijaan paineita ja aggressioita voi purkaa omaan pallopoikaansa. Hypnotixin Outlaw-pelisarjan tavaramerkiksi on nähtävästi muodostumassa pelin ohella käytävät tappelut(äly hoi), joita pelaaja voi aloittaa melkeinpä milloin tahansa pelin aikana. Outlaw Volleyballin tapaan, aloittaakseen tappelun pelaajalla on oltava hallussaan vähintään yksi hakkausbonus. Kun tälläinen löytyy, voi pelaaja käynnistää tappelun niin halutessaan painamalla kolmio-nappulaa.

Jos ehdin tässä aivan hiljattain haukkua Outlaw Volleyballin tappelu-osion kankeaksi, on Outlaw Golfin vastaava vielä ankeampi ottaen huomioon että Outlaw Golf on oikeasti Volleyball-veljeänsä noin vuoden vanhempi peli. Tappelun alettua täytyy pelaajan painaa X-nappulaa aina tietyssä kohdassa useampaan kertaan. Jokainen kerta pistää oman pelaajan pahoinpitelemään pallopoikaa nyrkein tai jaloin, mailoja ei tässä hommassa käytetä, vaikka pelin kansikuvasta sellaisen käsityksen voisi saadakin. Mitä useampi napinpainallus ajoitetaan oikein sitä enemmän pallopoika saa turpiinsa ja pelaaja lisää mielialaenergiaa. Tämä tekee ”tappelemisesta” hieman typerää ajoita painallus oikein leikkiä. Jos joutuisin valitsemaan Outlaw Volleyballin ja Outlaw Golfin tappelupelitoteutuksien välillä, valitsisin ensinnä mainitun. Mikäli onnistuu kuitenkin tappelemaan onnistuneesti saa pelaaja palkinnoksi hieman mieliala-energiaa, joka vaikuttaa siihen kuinka hyvin pystyy pelaamaan itse golfia. Jos mieliala on matalalla muuttuu peli vaikeammaksi kontrollien samalla muuttuessa vähemmän anteeksiantavaksi ja toisinpäin.

Kontrolleista puheen ollen, yksi asia missä peli on jotenkuten onnistunut ovat juuri sen kontrollit. Nappuloiden kanssa ei tule kovin kummoisia ongelmia ja lyöminen sujuu melko vaivatta. Vasemmalla tatilla hoituu lyöminen siten, että kun tattia vetää taaksepäin nousee lyöntimittarin voimakkuus ja kun tatin työntää nopeasti takaisin eteen lähtee lyönti. Mitä hitaammin tattia liikuttaa, sitä hitaammin liikkuu maila, mikä tekee lyömisestä tarkkaa. R1 -ja R2 nappuloilla onnistuuu lähemmäksi/kauemmaksi zoomaaminen pelikentällä, ympyrällä pelikuvakulman vaihtaminen, kolmiolla tappelun aloittaminen ja niin edelleen. Apua kontrolleihin ja pelaamiseen yleensä saa tarvittaessa pelimanuaalin lisäksi myös pelin tutoriaaleista, jotka omasta mielestäni olivat varsin hyvät ja informatiiviset, vaikkakin ne ovat ei-interaktiivisia, eli itse niissä ei pääse kokeilemaan pelaamista.

Audiovisuaalisesti Outlaw Golf putoaa melko helposti keskikastin alapuolelle. En nyt sanoisi, että peli on täysin kamalan näköinen, mutta ei pelin kolmessa kentässä mitenkään hirveän paljon yksityiskohdilla brassailla. Ainoat hienoudet mitä graafisuuteen tulee on itse pelihahmot, jotka näyttävät suhteellisen hyviltä ja joiden animointi on tehty ihan sujuvannäköiseksi. Muilta osin pääasiassa pelin kolmen golfkentän lättänätekstuurinen ruoho ja tekstuurimössöinen vesi sotkevat immersiota hieman. Lyhyesti sanottuna pelin grafiikka ei ole mitään kovin erikoista, mutta se on toimivaa. Niille jotka saattavat ihmetellä haukkujani pelin grafiikasta, arvostelussa olevat kuvat ovat kaikki pelin alkuperäisestä Xbox-versiosta. Kummasti en löytänyt pelin PS2-versiosta yhtäkään kuvaa, tai muutenkaan mainintaa PS2-version olemassaolosta.

Audiopuolella peli on astetta huonompi kuin lajitoverinsa Outlaw Volleyball. Ei se hyvää kuvaa anna pelin äänimaailmasta, kun viiden minuutin pelaamisen jälkeen pitää puolet äänistä käydä kytkemässä pois päältä. Outlaw Volleyball sentään tarjosi ihan kunnollista musiikkia peliä pelatessa, mutta Outlaw Golfissa sen sijaan taustalla soi jokaisen kymmenen pelihahmon oma yksinkertainen ja jokaisella pelikerralla sama teemajumputus, joka vaan soi ja soi. Toinen mikä ottaa päähän on pelin selostaja, joka oli mukana myös Outlaw Volleballissa. Selostaja ei tosin ole yhtä paha kuin mitä Volleyballissa, mutta saman miehen ärsyttävää ääntä ja yhtä typerää lässytystä on yksinkertaisesti ärsyttävä kuunnella. Ärsyttävää on myös kuunnella toista naispuolista ääntä, joka bimbomaisella äänellään kertoo jokaisella pelikerralla kuvauksen pelattavasta golfkentästä samalla heittäen jotain täysin älyvapaata juttua. Pelin humoristisuuden lonkero työntyy myös pelaamisen välillä nähtäviin lyhyisiin pelaaja-animaatioihin ja jos pelaaja pelaa huonosti tulee usein nähneeksi, kun oma pelaaja joko alkaa jahtaamaan golfmailan kanssa kameramiestä tai sitten tämä piiskaa pepulle omaa pallopoikaansa, tai tässä tapauksessa pallotyttöään.
Kun selostaja ja musiikit on kytketty kokonaan pois päältä, jää pelaajan kuunneltavaksi… Ei oikeastaan paljon mitään muuta kuin minimalistisen 6-7 henkilön suuruisen yleisön hurraus ja kannustus, sekä myös ärsyttävä räkätys silloin kun lyö ohi reiästä. Niin ja kun pääsee tarpeeksi lähelle reiän lippua voi kuulla lipun heilumisääneen kun tuuli siihen puhaltaa. Se on vain yksinkertaisesti koettava, eikä sanat riitä kuvailemaan sen hienoutta.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • + Simppelit kontrollit
  • + Tutoriaalit
  • + Perusgolffaus kohdallaan

Huonoa

  • - Äänimaailma
  • - Vähän golfkenttiä
  • - Tappelu-osio