Arvostelussa Scene It? – Box Office Smash

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 28.marraskuu 2008

Peliarvostelu

Pelin nimi Scene It? - Box Office Smash
Alusta XBOX360
Moninpeli Samalla koneella, Live
Pelaajamäärä 1-4
< >
Avaa pelin lisätiedot

Jokaisella ihmisellä on olemassa jonkinlainen kilpailuvietti, kuten eläimilläkin. Jokainen ihminen nauttii myös takuuvarmasti hauskasta illasta seurasta parhaiden ystäviensä seurassa. Mikäpä sen parempi tapa yhdistää nämä asiat samalla kertaa, kuin istua yhdessä sohvan nurkalle Microsoftin julkaiseman uuden Scene It? – Box Office Smash -pelin pariin. Box Office Smash on edellisen, viime vuonna samoihin aikoihin julkaistun Lights, Camera, Action -pelin seuraaja. Niille, jotka eivät ole Scene It? Sanaa aiemmin kuulleet, todettakoon, että pelin idea on sama kuin Playstationille julkaistuissa Buzz! visailupeleissäkin; tarkoitus on olla paras ja omata muita enemmän yleistietoa. Nopein pelaaja painaa nappulaa ensin ja yrittää sen jälkeen vastata oikein esimerkiksi kysyttyyn kysymykseen tai kuva-arvoitukseen. Buzz! -pelit ovat olleet varsin suosittuja Playstationilla ja niitä onkin julkaistu useita, kattaen eri aihepiirejä, kuten yleistieto, elokuvat ja urheilu.

Xbox 360:lle aiemmin julkaistu Scene It? – Lights, Camera, Action oli nimensäkin mukaisesti elokuvatietouteen keskittynyt visailupeli. Jostain kumman syystä myös uusi peli jatkaa samalla linjalla, eikä kysele pelaajalta esimerkiksi yleistietokysymyksiä. Sen sijaan tarjolla on jälleen uusi nivaska elokuva-aiheista triviaa. Edellisen pelin suurimmat kritisoinnin aiheet olivat kysymysten liian nopea itseään toistaminen, sekä Live-pelin puute. Miten on asiat tällä kertaa saatu toimimaan? Olisiko tällä kertaa kenties kyseessä varteenotettava haastaja Sonyn Buzz!-sarjalle ?
Edellisen Scene It? -pelin tapaan jälleen on tarjolla 21 erilaista visailutyyppiä, joita voi pelata kahdessa eri muodossa; joko lyhyenä tai pitkänä visaversiona. Lyhyt versio on noin 20 minuutin pituinen sessio, kun taas pidempi versio kestää puolisen tuntia. Visailun pituudesta riippumatta kysymystarjonta pysyy samana ja niiden tyyppi on sattumanvaraisesti arvottua. Peliä voi pelata yksinään tai vaihtoehtoisesti maksimissaan neljä pelaajaa, pelipaketin sisältäessä neljä langatonta, Buzz! -pelien ohjaimia kovasti muistuttavaa visailuohjainta, sekä paristot. Mikäli omistaa Scene It? – Lights, Camera, Action -pelin ja sen mukana tulleet ohjaimet, on mahdollista myöskin ostaa pelkkä peli ja säästää siten hieman rahaa. Nettipelin osalta Box Office Smash parantaa asioita, sisältäen mahdollisuuden pelata visailua myös Livessä, joko ystävälistalla olevan henkilön tai tuntemattoman pelaajan kanssa.

Pelin erilaisia visailutyyppejä on siis tarjolla todella mukava määrä ja seuraavassa onkin lueteltuna muutamia esimerkkejä millaisia visailuja peli oikein pitää sisällään:

– Soundclips: Arvaa elokuvan nimi äänipätkän perusteella ja vastaa lisäkysymykseen
– Movieclips: Vastaa kohtaukseen liittyviin kysymyksiin
– Anagrams: Järjestä kirjaimista joko elokuvan tai näyttelijän nimi
– Credit roll: Arvaa minkä elokuvan tekijäluetteloa katsot
– Child’s play: Arvaa lapsenomaisesta piirroksesta, mitä elokuvaa se esittää
– Sketches: Arvaa elokuvan nimi piirroksissa olevien vihjeiden avulla
– Who am I? Arvaa neljän vihjeen avulla oikea näyttelijä
– Now playing: Arvaa elokuvan nimi hitaasti ilmestyvän julisteen avulla
– Sequentials: Arvaa neljän elokuvan oikea ilmestymisjärjestys

Oli visailutyyppi sitten mikä tahansa, on yleensä tarkoituksena tietää elokuvan tai jonkin kyseessä olevan näyttelijän tai näyttelijän näyttelemän hahmon nimi. Välillä sekaan mahtuu kuitenkin hieman oudompiakin kysymyksiä, jotka usein menevät arvaamiseksi. Esimerkkinä; minkä värinen takki henkilöllä X oli kohtauksessa? Mitä henkilö X sanoi ensimmäisenä repliikkinään? Mikä henkilön X isän nimi on? Useimmiten esimerkiksi juuri elokuvapätkien pyöriessä ei muista kiinnittää tarkkaa huomiota kaikkeen mitä ruudulla näkee ja kuulee, kun taas joskus se onnistuu hieman paremmin. Joskus kysytty kysymys ei välttämättä edes selviä pätkää katsomalla. Esimerkiksi ”Mikä henkilön X isän nimi on?”. Esimerkki vain tosin, mutta varsin samankaltaisia kysymyksiä on tarjolla ja ne pitää vain tietää/muistaa, joka on epäoleellista. Yhteen pätkään liittyviä kysymyksiä on mielestäni muutenkin turhan monta, kun tässä oltaisiin voitu aivan hyvin keskittyä vain yhteenkin.

Myös pelin elokuva- ja kysymystarjonta jokseenkin ihmetyttää. Pelissä on paljon kysymyksiä ja kuvapätkiä elokuvista, jotka ovat joko todella vanhoja tai sellaisia, jotka eivät välttämättä ole niitä kaikkein tunnetuimpia. Sekaan mahtuu jopa mustavalkoisiakin elokuvia! Mille ikäryhmälle tämä peli on oikein suunnattu? Kaikilleko?! Toki sekaan mahtuu Beverly Hillsin kyttää tai kysymyksiä Predator -elokuvasta, mutta kuka jaksaa muistaa esimerkiksi Steve Martinin tylsiä pätkiä, tai joitain keskiajalle sijoittuvia englannin aristokraattia seuraavia filmauksia? Miksi pelissä ei voi olla paljon enemmän tuoreempia elokuvia? Kaiken kukkuraksi peli alkaa toistamaan samoja kysymyksiä ja samoja leffapätkiä aivan liian nopeasti. Kun olin pelannut peliä kolme kertaa, olin nähnyt erään Steve Martinin tähdittämän elokuvapätkän kolme kertaa, kerran jokaisen visailukisan aikana.

Visailemisen hauskuus kaatuu usean pelisession aikana lopulta siihen, että kaikki yksinkertaisesti kysymys toisensa jälkeen vain arvailevat oikeita vastauksia, kun kenelläkään ei ole faktatietoa useista pelin sisältämistä elokuvakysymyksistä, ellei sitten mahdollisesti muista ulkoa oikeaa vastausta peliä aiemmin pelattuaan. Kukaan ei näin ollen pääse pätemään ja oikean vastauksen saatuaan, ei osaa olla ylpeä itsestään muiden kustannuksella, jonka kuuluisi olla yksi minkä tahansa visailun kulmakiviä, oli kyseessä sitten lautapeli tai videopeli! Pelin ärsyttävimpiä visailutyyppejä ovat ehkäpä sketches, child’s play ja songs & slogans. Kahdessa ensimmäisessä syy on yksinkertaisesti se, että ruudulle piirtyvistä piirroksista on oikeasti todella vaikea välillä hahmottaa mikä elokuva mukamas on kyseessä. ”kaksi huonosti piirrettyä ukkoa joiden vieressä leijuu seteleitä: Mikä elokuva on kyseessä?”. Songs & slogans taasen ärsyttää siksi, että taustalla jumputtaa kysymykseen millään tavalla liittymätön musiikki, samalla kun pitäisi ensitöikseen lukea englanninkielinen, typerän monimutkaisesti esitetty kysymys ruudulta ja sen jälkeen katsoa eri vastausvaihtoehtoja. Kysymyksen lukemiseen ja sen sisäistämiseen mahdollisimman nopeasti tuhraantuu kuitenkin liikaa aikaa ja yleensä varsinkin songs&slogansissa tuleekin vastattua vain jotain ja ehkä mahdollisesti tuurin siivittämän vastaus osuu oikeaan. Ja kyllä, allekirjoittanut osaa hyvin englantia.

Sonyn Buzz! -peleistä poiketen Scene It? Onkin kokonaisuudessaan englanninkielellä toteutettu. Tämä seikka syö ikävä kyllä pelin mielekkyyttä isolla haukulla. Ensinnäkin pelin ärsyttävä juontaja ja tämän kommentaattori eivät ole lainkaan kilpailijansa Buzz!-sarjan tasoa hauskuudessa, sekä lisäksi selostajat jauhavat älyttömän typeriä ja yhdentekeviä tai pelaajalle suoraan/epäsuoraan kettuilevia juttujaan jokaisen kysymyksen aikana ja kierrosten päätteeksi. Ja englanniksi. Sen sijaan, että selostaminen saisi hymyn suupielille, vääntää se suupielet täysin päinvastaiseen suuntaan. Pudottamalla selostuksen kokonaan pois nousee pelin hauskuusaste hieman, joskin samalla yleinen äänimaailma jää tällöin kovin vaisuksi, kaivaten juuri jotain hölinää taustalle. Selostamista suurempi ongelma pelissä kuitenkin englanninkielisyyden osalta on kysymyksiin vastaamisen toteutus.

Useimmissa visailutyypeissä ensin painetaan ohjaimen isoa ”vastaussummeria” ja sen jälkeen pitäisi sitten valita oikea vastausvaihtoehto. Summerin painamisen jälkeen aikaa vastata on tasan kolme sekuntia ja jollei tässä ajassa kerkeä painaa nappia on vuoro automaattisesti ohitse. Kerran ollaan pitäydytty pelkässä englanninkielisyydessä näin Euroopankin markkinoilla, eikä olla lähdetty käyttämään rahaa lokalisointiin, niin eikö olisi ollut reilua lisätä vaikkapa muutama sekunti vastausvuoron kestoaikaan? Tällaisenaan, mikäli haluaa saada mahdollisimman isot pisteet, ajastimen pudottaessa oikein vastattuna saatavaa pistemäärää pistää pelaajan painamaan vastaussummeria ensin pienessä paineessa ja sen jälkeen heti perään valitsemaan oikean vastauksen ehtimättä miettimään hetkeäkään. Onneksi pelin pisteiden jakautuminen hieman auttaa siinä, ettei pelissä kukaan onnistu saamaan tavoittamatonta kaulaa muihin nähden. Jos sattuu olemaan kierroksen huonoin pelaaja, siitä hyötyy, sillä hitaammalle vastaajalle ja eniten väärin vastanneelle annetaan ”lohdutuspalkintona” ihan kivasti pisteitä, jolloin heikomminkin pärjäävät pelaajat pysyvät parempien tahdissa ja mahdollisuus kaulan kuromiseen säilyy koko pelin ajan.
Scene It? – Box Office Smash on edeltäjänsä ihan kivaa pikkupelattavaa esimerkiksi illanistujaisissa ja etenkin maksimimäärän pelaajia ollessa mukana pelaamassa. Mutta väistämättä hauskuutta syö se, että kysymykset ovat liian vaikeita, elokuvat tuntemattomia ja englanninkielisyys aivan varmasti joillekin iso kynnys pelissä pärjäämiseen. Niinpä siis Kromen pojat, herätys siellä! Ottakaa tästä opiksenne jo viimeinkin. Vaikka peli onkin hienoinen parannus edeltäjäänsä nähden Live-pelin liittyessä mukaan kuvioihin, on silti vastapainoksi myös paljon narisemisen aihetta. Kysymykset toistavat liian nopeasti itseään, monet niistä ovat elokuvista, jotka ovat turhan tuntemattomia tai vanhoja ja ennen kaikkea lokalisaation, eli tässä tapauksessa suomenkielisyyden totaalinen puute on iso miinus. Jos pelin kysymysten ajoittainen vaikea hahmottaminen tuottaa vaikeuksia jo tavallisena arkena, niin miten on asian laita silloin, kun ystävät ovat kylässä ja kolpakot kolisevat?

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Huonommin pärjäävä ei putoa liian kauas muista
  • + Live-peli
  • + Parhaimmillaan jopa hauskaa
  • + Paljon erilaisia visailutyyppejä..

Huonoa

  • - Kysymykset alkavat toistumaan liian nopeasti ja osa on liian vaikeita
  • - Suomenkielisyyden puute
  • - Rasittavat selostajat
  • - .Joista muutama on rasittavia
  • - Turhan paljon vanhoja, sekä suhteellisen tuntemattomia elokuvia