Arvostelussa Sega GT Online

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 10.maaliskuu 2004

Peliarvostelu

Pelin nimi Sega GT Online
Alusta Xbox
Arvostelukappale PAN Vision
Ikäraja 3
Avaa pelin lisätiedot

Xboxin ensimmäisessä Euroopassa julkaistussa painoksessa tuli aikoinaan mukana Jet Set Radio Future, sekä Sega GT 2002-pelit. Ensinnä mainittu oli ihan ok, mutta jälkimmäisestä pidin ainakin itse paljon enemmän ja myös pelasinkin kyseistä peliä paljon. Sega GT 2002:ssa päätarkoituksena oli kisata eri kisoissa ja hankkia itselleen aste asteelta parempi ajolisenssi. Pelin alussa rahaa oli käytettävissä vähän, mutta kuitenkin sen verran, että ensimmäisen auton sai niillä hankittua. Tämän jälkeen lähdettiin kisaamaan kahteen eri sarjaan event-kisoihin ja official-kisoihin. Alussa piti käydä event, eli vapaasti suomennettuna ”tapahtuma-kisoissa”, joissa kisattiin erimerkkisiä ja eritehoisia autoja vastaan.

Kisoista kerätyillä palkintorahoilla sitten viriteltiin ja paranneltiin omaa autoa ostamalla uusia osia osakaupasta ja kun rahaa alkoi olla tarpeeksi vaihdettiin autoa parempaan autokaupassa ja niin edelleen. Autoaan virittelemällä pääsi usein sijoittumaan paremmin kisoissa, jonka ansiosta tietysti palkintorahakin oli aina suurempi. Palkintorahoilla taas ostettiin jossain vaiheessa siis se uusi menopeli, jolla taas osallistuttiin virallisiin kisoihin. Jos auto oli tarpeeksi tehokas, tuli useimmiten virallinen kisa voitettua. Virallisia kisoja piti ajaa noin 3-4 ennenkuin pääsi kokeilemaan lisenssitestiä. Kun läpäisi yhden lisenssitestin, parani ajolisenssi ja samalla tapahtuma-kisoista saatavan palkintorahan suuruus nousi ja kisoissa vastaan saatavat osanottajat muuttuivat nopeammiksi.
Sega GT Onlinessa yksinpelin pääidea on periaatteessa juuri sama kuin edellä mainitussa Sega GT 2002:ssakin.. Itse asiassa tarkemmin sanottuna Sega GT Online on Xbox Live-tuella, muutamilla uusilla autoilla ja radoilla, sekä yhdellä uudella yksinpelimuodolla päivitetty Sega GT 2002. Pelistä löytyy kuusi eri pelimuotoa joita ovat Quick battle, Sega GT 2002, Chronicle, Time attack, Gathering ja Online, joista kaksi viimeisintä on uutta. Quick battlessa pääsee pikaisesti hyppäämään peliin sisään pikakisan kautta vain valitsemalla menopelinsä ja radan, jolla polttaa kumia joko yksin tietokoneen ohjaamia kuljettajia tai maksimissaan kolmea kaveria vastaan. Sega GT Onlinessa on tarjolla useita eri automalleja ja merkkejä, kuten esimerkiksi Toyota, Ford, Honda, Mitsubishi, Lexus, Mercedes Benz, Audi, Fiat, Peugeot, Opel ja niin edelleen.

Chroniclessa pelaaja pääsee kokemaan 70-luvun- ja 80-luvun alun menopelejä erinäisissä kisoissa, joita voittamalla pääsee aina uudempien ja uudempien autovuosikertojen kimppuun. Sen verran tulin chroniclea pelanneeksi, että huomasin sen olevan edelleen yhtä lailla rasittava kuin Sega GT 2002:ssakin. Ensinnäkin tietokonekuskit ovat jotenkin liian hyviä ja nopeita ajamaan, jonka lisäksi jostain käsittämättömästä syystä kisoja pitää ajaa ainakin kolme(tai enemmän?)ennenkuin peli tallentaa pelaajan etenemisen. Itse en ainakaan jaksa niin montaa kisaa peräjälkeen ajaa, eikä aikakaan välttämättä aina sellaiseen riitä ja ottaakin siksi päähän, kun poistut kyseisestä pelimuodosta vain tullaksesi huomanneeksi, että joudut ajamaan kaikki ajamasi kisat uudelleen. Typerää ja jos kerran peli on periaatteessa vanhan kertausta niin miksi tätä asiaa ei ole voitu vieläkään korjata.. Vai olenko kenties sitten ainut joka asiasta näin ajattelee?

Gatheringissä ajetaan erilaisia minitestejä hieman tyyliin Project Gotham Racing 2. Gathering koostuu käytännössä kahdesta eri osasta, time survivalista ja technical testistä. Time survivalissa on tarkoituksena ennalta määrätyllä autolla ja radalla kaahata mahdollisimman kovaa aikarajoituksen tikittäessä kohti nollaa. Matkalla ajetaan checkpointeista läpi, jotka tuovat lisää aikaa. Technical testissä tarkoituksena on päästä maaliin ennen annetun aikarajan umpeutumista samalla välttäen liikoja kolaroimisia. Liiallisesta törmäilystä menettää ”energiaa” ja mikäli tämä tyhjenee täysin ennenkuin pääsee maaliin, on peli pelattu. Onnistuminen suorituksissa kummassakin osa-alueessa palkitsee pelaajaa mahdollisuudella saada uusia autoja ostettavien joukkoon, jotka muutoin ovat autokaupassa kyltin ”not for sale” takana.

Arvostelun alussa mainittu Sega GT 2002-pelistä tuttu samanniminen pelimuoto on siis edelleen mukana. Pelimuotoon ei ole oikeastaan koskettu tikullakaan, mitä nyt ne pelin muutamat uudet radat ja autot on sisällytetty mukaan tähän kyseiseen pelimuotoon, eli toisin sanoen uusilla radoilla pääsee kisaamaan ja uusia menopelejä pääsee ostamaan autokaupasta, joista jälkimmäisiä pitäisi kait olla noin 40 kappaletta jakautuen uusiin ja vanhoihin autoihin.

Pelin alussa ostetaan itselle jokin halpa menopeli, osallistutaan event-kisoihin ja tienataan rahaa. Kun rahaa alkaa olla tarpeeksi, voidaan menopelejä virittää ostamalla uusia osia kaupasta, ellei heti halua ostaa kokonaan nopeampaa autoa mikä ei tosin ole kannattavaakaan. Uusia osia autoonsa pelaaja voi ostaa joko uutena tai käytettynä. Eroa näillä kahdella on lähinnä se, että käytettynä ostetut osat tuppaavat hajoamaan nopeammin kuin uudet ja toinen on se, että lisätehoa tuovista osista ei käytettynä ostettuna näe kuinka paljon ne tuovat lisäheppoja menopeliin. Erilaisia ostettavia osia on muun muassa isommat putket, paremmat renkaat ja jarrut, turbo, parempi jousitus ja niin edelleen. Mitään Need For Speed: Underground tyylistä varsinaista auton ”ulkoista” tuunaamista ei pelissä kuitenkaan pysty harrastamaan.

Sega GT 2002-pelin omistaville pelaajille(kuten allekirjoittanut)tarjoutuu myös mahdollisuus ladata Sega GT Onlineen vanha pelitallennuksensa Sega GT 2002-pelistä, mikäli sellainen Xboxin kovalevyltä löytyy. Pelimanuaalin mukaan lataamalla vanhan tallennuksen pitäisi tähän uuteen peliin siirtyä sitten vapaasti suomennettuna ”pelaajan tienaamat rahat ja tavarat, sekä jotkin muut etuudet”. Itselleni ei oikein selvinnyt mitä kaikkea edellä mainitulla tarkoitetaan, itse sain ainoastaan tienaamani rahasumman käyttöön heti alussa, mutta Sega GT 2002:ssa ostamiani autoja enkä mielestäni mitään muutakaan käyttööni saanut. Niin tai näin, tuo vanhan pelitallennuksen lataaminen Sega GT 2002-pelimuotoon pienoisen etulyöntiaseman, kun jo heti alussa on käytössä sellaiset 100,000 dollaria. Siinä voikin sitten heti alkuun ostaa jo ihan kunnon menopelin ja viritellä siitä tarpeeksi nopean.. Niin nopean, että jo heti alussa tietokonekuskit häviävät pelaajalle puolella kierroksella.

Toisaalta ei se tietokonekuskien tekoäly muutenkaan päätä huimaa. Tekoälykuskien älykkyys oli jo Sega GT 2002-pelissä hieman arveluttavaa, mutta tässä uudessa pelissä se tuntuu olevan jopa pikkaisen huonompi. Joka tapauksessa, kisojen uusintoja katsomalla näkee hyvin sen kuinka tietokonekuskeilla on vaikeuksia muun muassa ohittamisen ja siistin ajamisen kanssa. Kisojen aikana tekoälykuskit ajavatkin usein yhdessä jonossa ja jos jonon etummainen auto on todella hidas niin sitten sitä ovat muutkin kiltisti jonossa köröttelevät kuskit.

Tekoälykuskit jarruttelevat muutenkin aivan käsittämättömissä paikoissa ja todella loivissa mutkissa missä oikeasti voisi ihan hyvin pitää tallan pohjassa. Siinä vaiheessa, kun tekoälykuskit oikeasti yrittävät sitten ohitella eivät ne välitä minkään vertaa siihen törmäilläänkö vähän kilpakumppaneihin siinä samalla. No, eihän tekoälykuskien autot nyt siitä hajoakaan eikä toisaalta pelaajankaan, mutta pelaaja kuitenkin joutuu maksamaan eräänlaista sakkoa törmäilystä jonka suuruuden määrää se, että kuinka paljon ”törmäilyenergiaa” on kisan aikana kulunut. Lommoja tai muita vastaavia autoihin ei kuitenkaan missään vaiheessa synny, vaikka kuinka rälläisi.

Kolaroimisesta puheen ollen peli on ohjattavuudeltaan yllätys, yllätys aivan prikulleen samanlainen kuin edeltäjänsäkin. Esimerkiksi Project Gotham Racing 2-peliin tottuneille vähän turhankin herkkä ja levoton ohjattavuus saattaa olla liikaa. Pelin ohjattavuus ei sieltä parhaasta päästä olekaan ja aikin pelin nopeimilla autoilla ajettaessa olo on välillä kuin jäällä kurvailisi. Välillä ajotuntuma taas on sieltä toisesta ääripäästä eli tuntuu, ettei auto suostu kääntymään oikein millään ja liian kovassa vauhdissa tuleekin usein nuoleskeltua seiniä ja kaiteita.. Ja kun ei siitä pelin täysin surkeasta käsijarrustakaan ole pelissä mitään hyötyä niin menee ajaminen nopeimmilla autoilla välillä vähän liikaa sellaiseksi hissutteluksi erityisesti mutkissa. Ohjattavuuteen tosin tottuu jonkin ajan harjoittelun jälkeen, mutta helppoa ajaminen ei missään nimessä senkään jälkeen ole, uuden menopelin tuodessa aina sen uuden opettelukäyrän mukanansa. Ei ajettavuus täysin huono ole, mutta on vain olemassa pelejä joissa se on toteutettu paremminkin.

Samalla koneella yksin tai kavereiden kanssa pelaamisen lisäksi voi pelaamista harrastaa myös onlinenä, niin kuin pelin nimikin jo sen kertoo. Tarjolla on kolme pelimuotoa; free battle, team battle ja navigate battle. Ensinnä mainittu on online-versio yksinpelin quick battlesta, elikkä toisin sanoen tässä pelimuodossa valitaan vain menopeli ja pelin järjestäjä valitsee radan ja kierrosmäärän.

Team battle on nimensäkin mukaisesti tiimityöskentelyä, jossa kaikki osanottajat jaetaan 2-3 pelajaan ryhmiin. Tämän jälkeen homma toimii käytännössä viestiperiaatteella, eli kun ensimmäinen lähtee ajamaan, muut tiimin jäsenet katsovat tämän ajoa. Kun tiimin ensimmäinen ylittää maaliviivan lähtee toinen ajamaan ja niin edelleen.

Navigate battle onkin sitten toiselta nimeltään rattijuopposimulaattori.. No, ei kuitenkaan ihan sentään, mutta melkein sanoisinpa. Tässä pelimuodosssa nimittäin toimitaan kahden hengen tiimissä joista toinen ajaa autoa ja toinen on ”kartanlukija”. Se miksi ajaja tarvitsee kartanlukijan johtuu siitä, että ajajan ruutu on aivan epäselvä siinä missä kartanlukijan on selvä. Kartanlukijan tehtävä onkin neuvoa sokkona ajavaa pelaajaa. Vasemmalla tatilla kartanlukija kertoo ajosuunnan, kun taas äänitunnistuksella voi niin ikään antaa lisäohjeita. Kartanlukija voi myös sanoa ajajalle milloin jarruttaa ja niin edelleen.

Äänellisesti yksi Sega GT 2002:n ehkäpä isoimpia miinuksia oli pelin äänimaailma. Autojen äänet olivat melko mitäänsanomattoman kuulloista tehottoman imurin hurinaa olipa autossa sitten turbo tai ei ja muutenkin äänimaailma oli köyhä, koska se koostui periaatteessa pelkistä moottorien äänistä ja pelin aikaisesta musiikista joista jälkimmäinen oli niin ikään huonoa, hermoja raastavaa japsijumputusta. Ääniefektien osalta homma ei ole muuttunut miksikään Sega GT Onlinen myötä vaan kaikki sama on otettu sellaisenaan myös uuteen peliin, mikä on kyllä valitettavaa. Eikä edes Dolby Digital 5.1 äänituki tuo yhtään kaivattua lisäpotkua ääniefekteihin, jotka ovat kaikessa komeudessaan suoraan sanottuna köyhät.

Musiikilliselta anniltaan Sega GT Online pistää edes hieman edeltäjäänsä paremmaksi ja tuo nyt mukanaan yhden kokonaan uuden soundtrackin soitettavaksi pelin aikana. Sega GT 2002:n valikoissa soiva japsirenkutus ei ole kuitenkaan valitettavasti mihinkään kadonnut Online-versiosta.. Luojan kiitos valikkojen lataustauot on nyt kuitenkin saatu minimoitua ja esimerkiksi osakaupasta autotalliin ja takaisinpäin pompittaessa sitä pyörivää rengasta ei enää tarvitse töllöttää paria sekuntia pidempään. musiikillisesesti japsirenkutus-kategoriaan luokiteltavan kuulloista musiikkia ei ole enää kuitenkaan tarvitse välttämättä kuunnella, vaikka omia kipaleita ei Xboxin kovalevyltä löytyisikään.

Hirveästi ei uudella soundtrackillä tosin voi kehuskella, sillä se on melkeinpä yhtälailla huonoa kuin aiemmatkin musiikit. Ei hommaa noin vain pelasteta upottamalla peliin raitakaupalla tuntemattomien ja samalla huonojen bändien lurituksia. Pelin omaa musiikkia ei kauaa jaksakaan kuunnella ja on erittäin hyvä, että pelin tekijät ovat edelleen tajunneet säilyttää pelissä mahdollisuuden kuunnella omia kipaleitaan Xboxin kovalevyltä.
Vaikkakin Sega GT Onlinesta löytyvät ne muutamat uudet menopelit ovatkin vanhojen tuttavuuksien lailla hienosti mallinnettuja, on selvää ettei Sega GT 2002:n pelimoottoria käyttävä Sega GT Online ole enää Xbox-pelien kärkikaartia graafisesti, sillä onhan sen edeltäjän ilmestymisestä jo kulunut jonkin aikaa. Ulosanti onkin pääosin vaisu esitys pelistä löytyvien autojen tarjotessa graafisesti ne parhaimmat elämykset mitä pelistä on saatavissa. Radat ja niiden maisemat ovat melko latteannäköisiä ja mitään sen kummempaa yksityiskohtaisuutta saakin sitten hakemalla hakea.

Yhteenveto

Ei suositella

Hyvää

  • + Sega GT 2002-peli lisukkeilla

Huonoa

  • - Loppujen lopuksi vähän uutta Sega GT 2002:n omistaville
  • - Äänimaailma
  • - Vanhentunut grafiikkamoottori
  • - Tekoäly