Arvostelussa Sega Superstars Tennis

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 13.huhtikuu 2008

Peliarvostelu

Pelin nimi Sega Superstars Tennis
Alusta XBOX360
Moninpeli Live, Samalla koneella
Pelaajamäärä 1-8
< >
Avaa pelin lisätiedot

Kaikenlaisia erityyppisiä pelejä, missä eri julkaisijoiden omat tavaramerkkihahmot lyövät hetkeksi hynttyyt yhteen ja hyppäävät yksien kuorien sisään on nähty vuosien saatossa aiemminkin. Esimerkkinä Mario Kart -ja Mario Party -pelit, sekä esimerkiksi pelit, joissa kahden eri yhtiön hahmot päätyvät samaan peliin, tyyliin Capcomin kehittämät Capcom Vs. Marvel -pelit ja Mario & Sonic at the Olympic Games.

Uusimpana jäsenenä tähän kastiin liittyy Segan peli, joka kantaa nimeä Sega Superstars Tennis ja jossa Segan eri peleistä tuttuja hahmoja yhteensä kiitettävät 16 kappaletta asettuu pelaamaan yhdessä tennistä. Mukana on luonnollisesti Segan takavuosien maskotti Sonic, mutta myös muun muassa Dr. Eggman, Tails, sekä Super Monkey Ball pelien sankari AiAi. Kyllähän tällaiset voivat olla ihan mukaviakin vaihteeksi ja varsinkin partymielessä idea voi olla jopa toimivakin, jos pelilajiksi on valjastettu jotain riittävän hauskaa ja helppoa.
Kuten nimestäkin voi päätellä, on Sega Superstars Tenniksessä kyse.. Tenniksestä, joten sanan ”helppo” pitäisi ainakin toteutua pelin kohdalla, olettaen, että jokainen on edes sen verran pelannut pelejä, että osuu suhteellisen helposti kentällä pelattavaan palloon. Harmillisesti Sega Superstars Tennis on kuitenkin näin muuten esimerkiksi uusimpien Sonic-pelien tapaan hieman liian värikästä söpöilyä korneilla ääniefekteillä höystettynä, jotta siitä voisi oikeasti hieman vanhempi pelaaja vakavalla naamalla väittää nauttivansa. Tennispeliä tai muuta partypeliä Xbox 360:lle etsivän vanhemman pelaajan kannattaakin mieluummin kääntää katseensa vaikkapa Virtua Tennis 3:een, tai hieman vanhempaan, mutta parempaan Top Spin 2 -peliin.

Tarjolla on pikapelimuotoja ja mahdollisuus pystyttää jopa turnauskin, mutta Sega Superstars Tenniksen yksinpelin pääpelimuotona toimii kuitenkin Superstars -pelimuoto, jossa pelaajan tulee tahkota lävitse useita erilaisia, niin sanottuja minipelikokoelmia. Minipelit sisältävät normaaleita tennisotteluita ja hieman pidempiä turnauksia, mutta myös niitä varsinaisia minipelejäkin, joissa lyödään esimerkiksi palloja zombeja päin tai puhdistetaan katuja spraymaali-tageista mailan ja pallon yhteistyönä tai yritetään selvitä elävänä tietty sekuntimäärä erinäisten vihollisten vyöryessä päälle tenniskentällä. Superstarsissa ei olekaan tarkoituksena, yksittäisiä pelejä ja turnauksia lukuun ottamatta niinkään pelata perinteistä tennistä, vaan toinen toistaan hullumpia minipelejä.

Kaikki mukana olevat minipelikokoelmat ovat tavalla tai toisella tuttuja Segan muista vanhemmista ja hieman uudemmista peleistä. Mukana on muun muassa Super Monkey Ball, OutRun, Jet Set Radio, sekä Golden Axe -minipelikokelmia, joissa kaikissa pelaillaan mailan ja pallon kanssa jollain tapaa liittyen kulloinkin kyseessä olevaan peliin, poislukien tietysti ne perinteiset ottelut ja turnaukset, joissa pelataan ihan normaalisti pelkkää tennistä. Huvittavaa Sega Superstars Tenniksessä on se, että juurikin nämä erilaiset ja hassut minipelit ovat sitä pelin parasta antia. Niitä on kiva pelailla kieli poskessa, koska ne ovat niin järjettömiä. Tavalliset tennisottelut sen sijaan ovat Superstarsin tylsintä pelattavaa.

Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että tietokonetta vastaan pelaaminen on yksinkertaista tietokoneen helppoa jallittamista niin kauan, ettei tietokonepelaaja yksinkertaisesti palloa ennätä kiinni enää saada juostessaan kentän nurkasta toiseen. Tietokone onnistuukin keräämään itselleen pisteitä yleensä ainoastaan sillä tavalla, että pelaaja itse lyö pallon ulos. Välillä tätä tapahtuu jopa niinkin usein, että kokonainen erä saattaa mennä tietokoneelle vain ja ainoastaan tästä samasta syystä. Ilman tätä ongelmaa peli olisikin ylihelppo, sillä ei tietokoneesta ole juurikaan vastukseksi, varsinkaan nelinpeliotteluissa, joissa pelaajan puolella oleva tietokonepelaaja pistää vastapuolen pelin entistä enemmän sekaisin.

Tavallisen pallon lämimisen ohella jokaiselle hahmolle löytyy vielä oma superstar-erikoisliikkeeensä, joka aktivoimisen jälkeen muuttaa pelin aivan järjettömäksi, kun pallo ryhtyy superstar-liikkeen aktivoineen mailasankarin toimesta sinkoilemaan ympäri ruutua, samalla kun joissain tapauksissa käy niin, että superstar-liike saattaa vaikuttaa esimerkiksi myös toisen pelaajan hahmoonkin, esimerkiksi Dr Eggmanin ampuessa yhdessä pallon kera sähköshokkeja antavia piikkipalloja, jotka lamaannuttavat vastapuolen pelaajan. Juurikin erikoisliikkeet, jotka vaikuttavat toiseen pelaajaan sotkevat allekirjoittaneen mielestä typerästi peliä ja ovatkin keksintönä jokseenkin kyseenalainen.

Kaikenkaikkiaan Sega Superstars Tenniksen peruspelimekaniikka on varsin toimiva ja kyllähän tätä tenniksenä pelaa jos ei muuta ole tarjolla. Mutta kun on. Kaveriporukalla meno ja meininki, etenkin nelinpelinä toki paranee hieman, mutta koska peli on kuitenkin sen verran nuorille suunnattua, niin hamuaa käsi pakollakin yhden tai kahden pelin jälkeen vanhempien pelaajien keskuudessa sinne Virtua Tennis/Top Spin 2 -osastolle.

Ikäraja Sega Superstars Tennikselle on asetettu seitsemään ikävuoteen, joten ymmärtäähän verkkokalvoja ajoittain polttelevan ylivärikkään grafiikan käytön ainakin osittain.. Vai ymmärtääkö, sillä ikäsuositukseen nähden peli on allekirjoittaneen mielestä erittäin paljon vielä nuorempien pelaajien makuun suunnattua viihdettä.

Kaiken kukkuraksi pelin grafiikka ei edes ota Xbox 360 -konsolin tehoista läheskään kaikkea irti, visuaalisen puolen ollessa erittäin vaisu ja voin vannoa, että tämän saman tuloksen olisi melkeinpä saanut aikaan vanhallakin Xboxilla tai jopa Playstation 2:lla. Se, että kyseessä on lastenpeli ei oikeuta yhtään enempää tehdä pelistä visuaalisesti tasapaksua esitystä. Jos peligrafiikka näin yleisesti ottaen on varsin värikyllästettyä, niin musiikki ja ääniefektipuolesta voisi sanoa samaa; kyllästettyä tavaraa. Hahmot hihkuvat ja huhkuvat lyödessään palloa, samalla kun pääosin kamalan ärsyttävä taustamusiikki pauhaa taustalla, vaikkakin superstars-pelimuotoa pelatessa aukeaa yhä uusia ja uusia musiikkiraitoja kuunneltaviksi. Onneksi Xboxilla on kuitenkin mahdollista saada myös omatkin musiikit peliin kuin peliin, mutta ääniefektejä ei valitettavasti saa korvattua, ellei niitä sitten vaimenna pois kokonaan.
Superstars-pelimuoto, sekä yksittäis -ja turnauspelimahdollisuus, kaksi jälkimmäistä joko kaksin tai nelinpelinä maksimissaan kolmen muun kaverin(tai tietokonepelaajien)kanssa ovat ne mitä Sega Superstars Tennis samalla koneella pelattuna tarjoaa, mutta peliä on mahdollista pelata myös Livenkin välityksellä, jossa voi niin ikään pelata joko kaksin tai nelinpeliä. Aivan toinen juttu on sitten se, että löytääkö Livestä peliseuraa, sillä millään tapaa eivät linjat pelaajia kuhise, puhumattakaan siitä, löytääkö se todennäköisimmin peliä pelaava nuorempi pelaaja omantasoistaan seuraa. Pelaamisen lisäksi Livessä voi myös katsoa meneillään olevia, sekä jo pelattuja pelejä pelin ”TV-ominaisuuden” avulla. Ihan kiva ominaisuus sinänsä, mutta loppujen lopuksi aika lailla turha keksintö, eikä sitä montaa toisten pelaamaa ottelua tuskin jaksaisikaan edes katsoa.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • + Useampi pelattava hahmo
  • + Tenniksen perusmekaniikka toimii
  • + Minipelit ovat kivoja..

Huonoa

  • - PS2-tason grafiikka, joka on vieläpä kamalan räikyvää
  • - ..Mutta itse tavallinen tennis ei juurikaan
  • - Musiikki ja äänet