Arvostelussa SingStar – Motown

Kirjoittanut: Petteri Hemmilä, 25.lokakuu 2009

Peliarvostelu

Pelin nimi SingStar - Motown
Alusta Playstation 3
Kovalevytila -
HDTV-tuki 720p/1080i/1080p
Avaa pelin lisätiedot

Joku voisi väittää että SingStar on saavuttanut evolutionäärisen huippunsa jo aikoja sitten. Pelillisessä mielessä tämä olisi ihan totta, sillä vaikka langattomat mikrofonit toivat kotikaraokeen ripauksen vaivattomuutta, ei laulukorkeuteen ja ajoitukseen pohjautuva peruskonsepti ole muuttunut mainittavilta osin sitten PS2-aikojen. Sisältöpuolella eletään kuitenkin murrosta: geneeristä poppia sisältävät sekajulkaisut ovat muuttuneen yhä tarpeettomimmiksi, koska niillä on mahdoton miellyttää kaikkia ja omat suosikkibiisinsä on ihan liian helppo täsmäpoimia suoraan Singstoresta – ei tarvitse edes nostaa takamustaan sohvalta. Ounastelin jo kahta viimeisintä SingStarin poppilättyä arvostellessani, että levylle painettujen biisikokoelmien tulevaisuus piilee Abban ja Queenin tyylisissä, selkeälle kohderyhmälle tähdätyissä julkaisuissa. Sarjan tuorein osa, mustan musiikin sieluun pureutuva SingStar ? Motown, todistelee oletustani ainakin osin oikeaksi.

SingStar ? Motown tarjoaa nimensä mukaisesti kolmenkymmenen kappaleen mittaisen läpileikkauksen Detroitin sydämestä kohonneen Motown Records -levy-yhtiön legendaariseen tuotantoon. Vuonna 1959 perustettu Motown Records pullautti kultakautenaan ulos lukemattoman määrän hittisinglejä, ja sellaisia maailmanluokan megatähtiä, kuten Stevie Wonderin, Marvin Gayen sekä edesmenneen poppikuninkaan, Michael Jacksonin. Edellä mainituista biisinikkareista jokainen on edustettuna myös SingStarilla: Jackson 5:a löytyy PS3-versiosta oikein kaksin kappalein ja Marvin Gayea jopa huikean neljän biisin verran. Stevie-fanit saavat tyytyä For Once in My Life:en. Valinta on mitä oivallisin, etenkin jos pitäisi valita sen ja kasarikauhistus I Just Called To Say I Love You:n väliltä. Jostain syystä PS2:n omistajia sorsitaan jälleen kerran viiden biisin verran köyhemmällä kappalelistalla. Leikkuriin ovat jääneet niin Jackson-viisikon I Want You Back, kuin Marvin Gayen I Heard It Through The Grapevine, mutta ehdottomasti kismittävin puute on The Supremesin mainio Stop In The Name Of Love. Oudolle alustasyrjinnälle on vaikea löytää muita kuin PS3:n pakkosyöttöön liittyviä perusteita, mistä kyllä taittuu pieni solmu Motownin nenäliinaan.
Harmillinen PS2-karsinta pois lukien, SingStar ? Motownin sisältö on vallan toimivaa. The Commodoresin Easy, The Four Topsin Reach Out I’ll Be There, tai The Supremesin You Can’t Hurry Love eivät välttämättä soittele kelloja nimiensä puolesta, mutta kun ne päräyttää ensimmäistä kertaa kaiuttimista, seuraa siitä lähes järjestäen ?ai, tämä biisi!? -hihkaisujen saattelema ahaa-elämysten aalto. Myös pakollisesta komedianumerosta vastaava Rick Jamesin Super Freak lienee enemmistölle tuttu. Ajat ovat muuttuneet sen verran, etten osaa varmuudella sanoa, onko kyse tahattomasta vaiko tahallisesta komiikasta, mutta artistin tukka, tyyli ja asenne vetävät suunpielet virneeseen joka tapauksessa. Jos nyt tämän takia ei halua pelikauppaan rynnätä, kannattaa biisi sekä video katsastaa varmuuden vuoksi vaikka Youtubesta. Koska kyse on kansainvälisestä julkaisusta, on mukaan eksynyt joitain suomalaisittain tuntemattomiakin kappaleita. Kenties paljastan vain sivistymättömyyteni, mutta kuka kumma on Mary Wells ja olisiko se pitänyt tietää etukäteen?

Motown ei ehkä ole se ihan omin juttu lasittunein silmin synkkään järveen tuijottaville Timo Rautiainen -faneille, mutta jos tykkää edes etäisesti hyvästä musiikista, on sen kappalevalikoimasta vaikea olla pitämättä. Näin siis ainakin kuuntelumielessä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta varsinaisesta laulukokemuksesta, jota voisi näin tavallisen kuolevaisen näkökulmasta luonnehtia ?haastavaksi?. SingStar ? Motown on Queenin ohella ensimmäinen SingStar -peli johon olisin kaivannut ikärajaluokituksen ohella jonkin sortin tarraa kuvaamaan pelin vaikeustasoa, sillä laulusovitukset ovat vaikeita, alkuperäisartistit vahvasti maneerisia, eikä käytetty äänialakaan ole yleensä siitä kapeimmasta päästä. Maneerien ja sovitusten kanssa pääsee sinuiksi treenaamalla, mutta ellei omaa riittävän laaja-alaista ja kantavaa lauluääntä, jää kotikaraoken Motown-fiilistely hieman torsoksi. Onneksi useimmista bileistä löytyy yleensä yksi tai kaksi oikeasti laulutaitoista henkilöä, jotka voivat vetää solistin roolia kakkospelaajan keskittyessä mukailemaan taustakuoroa.
Mikäli ei anna hieman tavallista haastavampien biisien säikyttää itseään, pätee Motowniin loppujen lopuksi sama nyrkkisääntö kuin muihinkin SingStareihin: jos kappalelista miellyttää, on paketti luultavasti hankkimisen arvoinen. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea bilepelistä, joka kysyy enemmän asennetta ja esiintymistaitoa, kuin nuottikorvaa tai laulutaitoa. Vikaan voi mennä ainoastaan jos levyn kappaleet ovat niin tuntemattomia ettei kukaan tartu mikkiin edes huumorilla. Motownissa tämän on pienoinen ongelma, sillä se sisältää paljon tuttuja, mutta nimeltään unohdettuja klassikoita. Itseni se yllätti positiivisesti. Musiikkimaku on kuitenkin sen verran henkilökohtainen asia, että kannattaa kaiken varalta syynätä biisilista vaikka Spotifyn avulla ennen ostopäätöstä.

SingStar ? Motown biisit (PS2 & PS3):

David Ruffin ? Put A Little Love In Your Heart
Diana Ross & The Supermes ? Reflection
Jimmy Ruffin ? What Becomes Of The Broken Hearted
Lionel Richie ? My Destiny
Martha Reeves & The Vandellas ? Jimmy Mack
Martha Reves & The Vandellas ? Nowhere to Run
Marvin Gaye ? What’s Going On?
Marvin Gaye ? Let’s Get It Going
Marvin Gaye & Kim Weston ? It Takes Two
Mary Wells ? My Guy
Rick James ? Super Freak
Smokey Robinson ? Being With You
Smokey Robinson And The Miracles ? The Track Of My Tears
Stevie Wonder ? For Once in My Life
The Commodores ? Brick House
The Commodores ? Easy
The Contours ? Do You Love Me
The Four Tops ? Reach Out I’ll Be There
The Isley Brothers ? This Old Heart Of Mine (Is Weak For You)
The Jackson 5 ? ABC
The Miracles ? Love Machine
The Supremes ? You Can’t Hurry Love
The Temptations ? Get Ready
The Temptations ? Papa Was A Rollin’ Stone
The Velvettes ? Needle In A Haystack

Vain PS3-versiossa:

The Four Tops ? I Can’t Help Myself (Sugarpie Honeybunch)
The Jackson 5 ? I Want You Back
Martha Reeves & The Vandellas ? Dancing In The Street
Marvin Gaye ? I Heard It Through The Grapevine
The Supremes ? Stop In The Name Of Love

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + Harvinaisen tyylikäs biisilista

Huonoa

  • - PS2-versiosta puuttuu kappaleita
  • - Osa kappaleista ylettömän vaikeita