Arvostelussa Singstar – Suomihitit

Kirjoittanut: Petteri Hemmilä, 1.marraskuu 2010

Peliarvostelu

Pelin nimi Singstar - Suomihitit
Alusta Singstar - Suomihitit
< >
Avaa pelin lisätiedot

Kotimaisuus on hämmästyttävä voima. Sillä voi myydä vihanneksia, matkapuhelimia tai vaikka design-astioita ? miksei myös karaokepelejä. Eihän niin kulunutta Eppujen tai Dingon biisiä olekaan, etteikö sille löytyisi illanistujaisten humalanostalgiassa ystävää. Tämä toimivaksi havaittu taktiikka toi syysiltojemme ratoksi jälleen uuden sinivalkoisen SingStarin, joka kantaa lisänimeä SuomiHitit.

SingStar on käsitteenä jo niin vakiintunut, että haaskaan epäilemättä kaikkien aikaa kertaamalla, mistä taas olikaan kyse. Laulamisestahan siinä. Kyseessä on karaokepelien de facto standardi, jossa yhdestä kahteen pelaajaa revittelevät äänihuuliaan valikoimansa kappaleen tahtiin. Hoilottaminen onnistuu joko toisiaan vastaan tai duettona. Hieman isompaa porukkaa voi viihdyttää jopa kahdeksan pelaajan vetoisella Pass The Mic ?moodilla. Laulusuoritukset pisteytetään reaaliaikaisesti perustuen lauluäänen korkeuteen, ruudulle piirtyvien viivojen kertoessa, kuinka vahvasti nuotissa tai sen ulkopuolella kuljetaan. Pisteet ovat vain viitteellisiä, sillä mittaria on helppo huijata vaikka hyräilemällä, eikä pelillä ole todellista käsitystä siitä, miten hyvältä tai huonolta laulu ihmiskorvaan kuulostaa. Tämä ei jää erityisesti harmittamaan, sillä SingStarit ovat aina olleet enemmän illanistujaisten hauskuuttaja, kuin verinen kamppailulaji. Rehellistä palautetta saa varmasti halutessaan pelikavereilta, tai viimeistäänkin luudanvarrella kattoon kolkuttavalta alakerran naapurilta.

%kuva1

SingStar-pelien peruselementit eivät ole muuttuneet mainittavasti sitten PS3-versiossa lanseeratun SingStore ?biisikaupan ja langattomien mikrofonien, eikä SingStar ? SuomiHitit ole tullut konseptia mullistamaan. Kyseessä on silkka laulukokoelma, joka koostuu nimensä mukaisesti kotimaisista hittikappaleista. Kappalevalinnoista löytyy yhtä monta mielipidettä, kuin on musiikkimakujakin, mutta lukuisat lauluiltamat läpi istuneena väittäisin että tärkeää ei ole niinkään hyvä maku kuin tutut kappaleet. Tästä näkövinkkelistä SuomiHitit onnistuu kohtuullisen hyvin, sillä se tarjoaa hyvän setin kuluneita renkutuksia, joista kukaan ei tunnusta pitävänsä, mutta joita kaikki haluavat kuitenkin aina laulaa. Kirkkaimpina esimerkkeinä biisilistassa komeilevat Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa, Kolmannen Naisen Tästä asti aikaa sekä Dingon Levoton Tuhkimo. Myös Armin ja Dannyn Tahdon olla sulle hellä on omiaan houkuttamaan juhlayleisöä mikin ääreen, jos ei nyt tuttuutensa, niin viimeistäänkin camp-arvonsa puolesta. Putken olisi nähnyt mieluusti päättyvän vaikka Leevi And The Leavingsiin, mutta Denigraten metallisävytteinen versiointi Mombasasta saa tällä kertaa käydä Pohjois-Karjalasta. PS3-version omistajia hemmotellaan totuttuun tapaan viidellä lisäkappaleella, joiden seasta löytyvät mm. Kotiteollisuuden Minä olen, Maija Vilkkumaan Satumaa-tango sekä uusintakierros Eppuja ja Dingoa.

Koska kappaleet on valittu maantieteellisin perustein, voi olla varma että jokainen löytää kappalelistalta myös henkilökohtaiset inhokkinsa. Omalle vihalistalleni päätyivät Mamban rasittava Vielä on kesää jäljellä, sekä normaalin Fintelligence-toleranssini ylittävä Mikä boogie. Aidosti hirvittävimpiä ilmestyksiä ovat kuitenkin köyhän miehen Bryan Adamsilta kuulostava The Giant Leap, Antti Tuiskun ponneton Juuret ja Saran Rauhan aika, joista yksikään ei ole riittävän iskevä ansaitakseen paikkaa SingStar-kiekolta, radioeetteristä puhumattakaan. Tämä trio haiskahtaa suoraan sanoen yritykseltä valjastaa SingStaria epäonnistuneiden sinkkulohkaisujen mainosvälineeksi ja ihmettelenpä suuresti jos joku näitä ?hittejä? vielä vuoden päästä muistaa.

Legendaaristen ikivihreiden ja heikompien ilmestysten väliin jää iso kasa neutraalia materiaalia aina Maaritin Jäätelökesästä, Tehosekoittimeen. Biisit ovat enimmäkseen tuttuja renkutuksia pelin kahden- ja kolmenkympin väliä puskevalle kohdeyleisölle, mutta se, innottavatko ne tarttumaan mikrofoniin, vaihtelee henkilön mukaan. En kuitenkaan päätä arvosteluani ?osta jos biisilista miellyttää? ?kliseeseen, sillä kotimaisille listaradiohiteille löytyy ystävänsä joka etkoilta ja jatkoilta. SingStar ? SuomiHitit kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan SingStar-isännän / -emännän pelihyllyyn, vaikkei oma musiikkimaku kappalelistaa kohtaisikaan. Ei kai näitä kukaan kuitenkaan itsekseen ajatellut laulaa?

SingStar ? SuomiHitit -pelin biisit (PS3- & PS2):

Anna Puu – C’est La Vie
Antti Tuisku – Juuret
Armi & Danny – Tahdon olla sulle hellä
Cheek – Jos mä oisin sä
Denigrate – Mombasa
Dingo – Levoton tuhkimo
Eppu Normaali – Murheellisten laulujen maa
Fintelligens – Mikä Boogie
Irina – Vahva
J. Karjalainen – Missä se Väinö on?
Jenni Vartiainen – En Halua Kuolla Tänä Yönä
Juha Tapio – Kaksi puuta
Katri Ylander – Mansikkamäki
Kolmas Nainen – Tästä asti aikaa
Maarit – Jäätelökesä
Mamba – Vielä on kesää jäljellä
PMMP – Päiväkoti
Ressu Redford & Jussi Rainio – Prinsessa
Sara – Rauhan aika
Tauski – Sinä vain
Tehosekoitin – Asfaltti polttaa
The Giant Leap – Somebody Else
Tiktak – Minne vaan
Ultra Bra – Tyttöjen välisestä ystävyydestä
Yö – Särkyvää

Vain PS3-versiossa:

Dingo – Autiotalo
Eppu Normaali – Baarikärpänen
Kotiteollisuus – Minä olen
Maija Vilkkumaa – Satumaa-tango
Neljä Ruusua – Elän vain kerran

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • + SingStarin karaokekonsepti pitää pintansa
  • + Kotimaiset kappaleet helppoja laulaa
  • + Kotimaiset kappaleet helppoja laulaa
  • + SingStarin karaokekonsepti pitää pintansa
  • + Kotimaiset kappaleet helppoja laulaa
  • + SingStarin karaokekonsepti pitää pintansa

Huonoa

  • - Joidenkin kappaleiden hittiarvo epäilyttää
  • - Joidenkin kappaleiden hittiarvo epäilyttää
  • - Joidenkin kappaleiden hittiarvo epäilyttää