Arvostelussa Torchlight

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 18.huhtikuu 2011

Peliarvostelu

Pelin nimi Torchlight
Alusta XBOX360
Content Download Ei
Tuki omille musiikeille On
< >
Avaa pelin lisätiedot

Torchlight on Xbox Live arcadessa julkaistu ladattava, niin sanottu ”pikkupeli”, joka heittää pelaajan tutkimaan luolastoja sekä mättämään kuonoon jos jonkinlaisia luolan mörköjä jättihämähäkeistä luurankoihin, zombeihin kuin jättiläisrottiinkin. Torchlightia voisi kaiketi verrata jonkinlaiseen Diablo-henkiseen peliin, sillä tarjolla on myös roolipelielementtejäkin.

Pelin alussa pelaaja valitsee itselleen kolmesta eri hahmoluokasta itselleen hahmon, jonka ulkoasu on valmiiksi määritelty. Tarjolla on lähitaisteluekspertti, pitkänkantaman ase-ekspertti, sekä hahmoluokka joka erikoistuu taikoihin. Pelaajalle annetaan hahmonluonnin jälkeen kourallinen kokemuspisteitä, jotka voi sitten ripotella hahmon neljän eri kehitettävän osa-alueen ylle, joita ovat puolustus, taika sekä lähi -ja kaukotaisteluiden kehitysalueet. Lisäksi hahmon voi varustaa erilaisilla tavaroilla. Vaatetus jakautuu useampaan osa-alueeseen, kuten päähineeseen, panssariin ja saappaisiin ja aseet sen sijaan kahteen luokkaan: lähitaisteluun ja etätaisteluun.
Lähitaistelua varten pelistä löytyy muun muassa kirveitä, miekkoja ja sauvoja, kun taas etätaistelua varten on tarkoitettu pistoolit sekä jousipyssyt. Pelin edetessä pelaaja löytää yhä tehokkaampia aseita, joten näitä kannattaakin riittävän usein kierrättää. Onneksi pelin tavaravalikosta näkee suoraan punaisten sekä vihreiden nuolien havainnoillistamana, mikä tai mitkä aseet ovat parempia tai huonompia, kuin ne mitkä hahmolla kullakin hetkellä on jo käytössä. Siten, esimerkkinä punaisella nuolella varustetut voi surutta siirtää sivuun myyntiä ja rahansaantia varten.

Jokaisen hahmon mukaan lyöttäytyy yksi apurieläin, jonka ulkoasun saa valita niin ikään kolmesta erilaisesta hahmonluontivaiheen yhteydessä, mutta apurille ei saa valita hahmoluokkaa oman hahnmon tapaan. Pelin aikana se sitten roikkuu vierellä ja auttaa usein kiitettävän hyvin pelaajaa myös taisteluissa pahoja voimia vastaan. Apurista on hyötyä pelaajalle myös tämän repun tyhjentämisessä: kun pelaajan tavaravalikko lopulta täyttyy kaikesta siitä rojusta mitä pelaaja seikkailessaan luolastoissa, muinaisissa raunioissa ja hautakammioissa edestään — ja lahdatuilta vihollisilta ? löytää, voi ylimääräiset rojut siirtää apurin reppuun ja lähettää sen kaupungilla käymään. Apuri palaa hetken kuluttua takaisin pelaajan luokse rahojen kera, jotka sai myymistään esineistä. Se, miten eläin kommunikoi ja käy kauppaa ihmisten kanssa marketilla, ei käy kuitenkaan pelin aikana käy selväksi…

Torchlight on melko lineaarinen pelikokemus, vaikka paikoitellen tutkittavat paikat saavatkin pään hieman pyörälle ruudulla killuvasta minikartasta huolimatta. Onneksi tutkittavissa luolastoissa sun muissa kuitenkin riittää niin paljon vihollisia, että pelkäksi päämäärättömäksi edestakaisin juoksenteluksi pelaaminen ei missään vaiheessa muutu.

Pelin edetessä pidemmälle vihollistyypit vaihtuvat ja muuttuvat tehokkaimmiksi. Siinä missä alussa taistellaan omaa kokoa olevia rottia vastaan, tulee myöhemmin vastaan jättiläiskokoisia hämähäkkejä, Taru Sormusten Herrasta -elokuvista muistuttavia käveleviä puita, sekä muita isoja demoneita ja hirviöitä. Jos ja kun pelaaja lopulta kuolee siitä huolimatta, että taistelee hyvin ja muistaa tuon tuosta juoda vähän parantavaa litkua kurkkuunsa, tarjotaan pelaaalle kolme eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen tarjoaa elvytystä samaan paikkaan mihin kuoli, mutta se maksaa mainetta sekä kokemusta ? usein hyvin paljonkin. Toinen vaihtoehto on aloittaa saman kerroksen sisäänkäynniltä ja samalla menettää X määrä kultaa. Kolmas ja halvin vaihtoehto on olla menettämättä mitään ja palata kaupunkiin. Kaupungista voi sitten palata helposti takaisin sinne mistä oli lähtenytkin. Pelaajalla on myös mahdollisuus luoda portaaleja seikkailessaan eri paikoissa. Portaalien kautta voi palata hetkessä takaisin kaupunkiin, eli kaupunkiin takaisin pääseminen, vaikkapa tavaraa kauppiailta ostamaan ei vaadi välttämättä kuolemista.

Torchlight on varsin mukava ja kevyt, pääasiassa luolastoroolipeli, jossa mätetään turpiin jos jonkinnäköistä ötökkää ja suoritetaan pieniä, muilta hahmoilta saatuja tehtävätavoitteita eli questeja, joihin liittyy esimerkiksi jonkin esineen noutamista ja niin edelleen. Mitään varsinaista, sen kummempaa juonellista tarinaa Torchlightissa ei juurikaan ole, joten pelattavuus keskittyykin enemmän siihen itseensä, eli taistelun toimivuuteen ja kontrollien saumattomuuteen. Nämä molemmat asiat Torhclight taitaa varsin hyvin. Kontrollit ovat riittävän simppelit: vasemmalla tatilla ohjataan ylhäältäpäin kuvattua hahmoa, oikealla voidaan zoomata lähemmäs pelikenttää (melko turha ominaisuus sinänsä) ja X sen sijaan toimii perushyökkäyksenä. Kun viholliset ovat aivan pelaajan iholla, heiluu X:ää paineltaessa lähitaisteluase ja kun taas viholliset ovat kauempana, puhuu sittten pistooli tai jousipyssy. Muihin jäljelle jääviin nappuloihin, kuten liipaisimiin sekä Y ja B-nappuloihin voi sitten vastaavasti ”ohjelmoida” erilaisia taikakykyjä, joita pelaaja voi itselleen hankkia sekä parannella taikoja varten kertyvillä kokemuspisteillä aina hahmon tasonnousun yhteydessä.

Torchlight on varsin mutkaton luolastoseikkailu, kevyellä roolipelaamisella varustettuna, mutta en itse ainakaan jaksanut pelata sitä puolta tuntia pidempinä sessioina yhtä kyytiä. Loppujen lopuksi pelin pelaaminen kun kuitenkin on melkoista puurtamista vihollislauma toisensa jälkeen, tavaroita mukaan haalien. Pieninä annoksina peli on varsin passelia hupia, mutta maratoniksi siitä ei ole.
Audiovisuaalisesti Torchlight toimii sen verran kuin sen tarvitseekin. Se ei ole mikään Xbox-pelien taidonnäyte, eikä siltä sovi toisaalta XBLA-julkaisulta odottaakaan. Pelin grafiikka kuitenkin ajaa asiansa ja sitä tukemassa on toimiva äänimaailma, joka tosin pääosan ajasta koostuu taustalla ambient-äänistä, sekä erittäin rauhallisella temmolla ja hiljaisena taustalla soivasta musiikista. Olisi ollut ihan mukava, jos taustamusiikki olisi erottunut hieman enemmän edukseen tai edes nostanut tempoaan silloin, kun pelaaja taistelee ties mitä monstereita vastaan, mutta ei. ”Unettava” taustamusiikki jatkaa samaan malliin silloinkin, kun pelaaja on yhdessä apurinsa kanssa isojen laumojen piirittämänä.

Yhteenveto

Keskivertotasoa parempi

Hyvää

  • +

Huonoa

  • -