Arvostelussa Ultimate Chicken Horse

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 1.toukokuu 2016

Peliarvostelu

Pelin nimi Ultimate Chicken Horse
Alusta PC
Muuta: -
Arvostelukappale: Clever Endeavour Games
Avaa pelin lisätiedot

Miltä kuulostaisi peli, jossa kana, hevonen, lammas ja pesukarhu ottaisivat kilpailevat keskenään yrittäessään kukin päästä elävänä maaliin varoen pyöriviä sirkkeleitä, jalkajousia, mustia aukkoja sekä piikkiansoja? Kreisiltä? Epätodelliseltako? Totista totta se kuitenkin on, sillä indiestudio Clever Endeavour Games on kehittänyt iloksemme partyhenkisen pelin Ultimate Chicken Horse, etenkin sellaisia ajatellen, jotka kaipaavat niitä aikoja, kun Worms-pelit ja yhdessä pelaaminen ja hauskanpito olivat vielä ihan kaikkien huulilla, eikä yhteydenpito pelaamisen aikana rajoittunut kehnolaatuiseen kuulokemikrofoniin netin välityksellä.

Ultimate Chicken Horse onkin siinä mielessä varsin old school -henkinen pikkupeli, että ideana olisi kerätä vähintään yksi kaveri saman koneen ääreen pelailemaan ja kisaamaan, koska yksin peliä ei voi lainkaan pelata (ellei itse liikuta kahta hahmoa) ja mitään nykyajan nettimoninpeliäkään ei ole. Tai no, nettimoninpelikin oikeasti pelistä kyllä löytyy, mutta arvostelun kirjoitushetkellä se oli yhä betavaiheessa, vaikka peli on julkaistu jo lähes kuukausi sitten ja peliä myydään viidentoista euron hinnalla.

Tällä hetkellä nettimoninpeli toimii kuitenkin jokseenkin kummallisesti yhä vain ainoastaan Steamin ystävälistalta löytyvien pelaajien kanssa. Tämän yksityiskohdan vuoksi allekirjoittaneelta jäi verkkomoninpeli kokonaan testaamatta. Steamin foorumeiden mukaan moninpeli näin muutoinkin on edelleen melko bugista sorttia, joten on vaikea sanoa kuinka kauan vielä menee, että siitä tulee täysin toimiva.
Paikallismoninpelisession järjestäminen sen sijaan kavereiden kanssa onneksi onnistui kuin onnistuikin. Parasta mahdollinen (ja hauskin!) ratkaisu totta kai onkin jos onnistuu saamaan seurakseen pelin tukeman maksimimäärän, eli neljä kaveria ja kunkin ohjaamaan yhtä pelin tarjolla olevista elukoista. Aluksi vaihtoehtoina on vain neljä erilaista eläintä, mutta pelaamalla matseja ja bongaamalla sekä rikkomalla kysymysmerkkilaatikoiden ilmapallon matsin aikana avautuvat myöhemmin valikoimaan lisäksi vielä kameleontti, pupu sekä orava. Samalla metodilla avautuvat myös uudet peliareenatkin. Aluksi erilaisia temmellyskenttiä on tarjolla vain kaksi, mutta kaikkiaan erilaisia areenoita on yhdeksän. Siinä missä jokainen areena tuo omanlaisensa lisäkoukun pelaamiseen, ei eläimillä ole toisiinsa nähden mitään eroja ja hyvä niin, pidetään homma simppelinä.

Peliä voi pelata joko siten, että kullakin pelaajalla on oma ohjaimensa (olkoon sitten peliohjain tai näppäimistö) tai hot seat -tyyppisenä, jolloin ohjaimen ja liikkumisen kanssa vuorotellaan ja matkaan lähdetään vuorotellen. Harvalla on montaa ohjainta kotonansa, joten onneksi hot seat -pelaaminen toimii todella hyvin. Neljän pelaajan liikkeille lähtö saman aikaisesti starttikellon viheltäessä on kuitenkin parhaimmillaan kaoottisen hauskaa katsottavaa.

Parhaimmillaan meno ja meininki on peliohjaimilla pelatessa, vaikka myös näppäimistöohjaukseenkin on mahdollista kallistua. Kontrollit ovat kokonaisuudessaan hyvin simppelit, mutta sitäkin toimivammat ja peliin onkin helppo päästä mukaan. Esimerkiksi Xbox 360 -peliohjaimella pelatessa oikea liipaisin on juoksunappula kun taas A:lla hypitään. Vasemmalla tatilla liikutaan ja siinäpä tarvittavat kontrollit sitten ovatkin.

Mikä Ultimate Chicken Horsessa sitten on perimmäisenä ideana? Päästä aloituspaikasta maaliin vahingoittumattomana ja toivon mukaan vielä niin, että oma elukka olisi se ainoa maaliin päässyt. Matsia jatketaan niin kauan, kunnes joku pelaajista saa tarvittavan pistemäärän ottelun voittamiseksi. Peli ottaa huomioon myös sen, jos kaikki pelaajat kerta toisensa jälkeen pääsevät aloituksesta maaliin ? silloin taso on selkeästi yhä liian helppoa kauraa, eikä kukaan pelaaja saa sillä kierroksella pisteitä. Tasoa on muutettava haastavammaksi lisäämällä ruudulle ansoja ja muuta hauskaa muiden pelaajien pään menoksi.

Siinä vaiheessa kun joutuu taiteilemaan ja ajoittamaan jokaisen hypähdyksensä maalia kohti pompittaessa, alkaa hommassa olla haastetta ? yksikin virhe ja et selviäkään maaliin ja kierros on omalta osaltasi ohitse. Vastapainona ansojen ja kuolettavien vekottimien sekä ei-vaarallisten avusteiden lisäämisen lisäksi kukin pelaaja saa omalla vuorollaan käyttää lisäämisen sijasta myös poistomahdollisuutta, eli pommia. Pommilla voidaan tuhota mikä tahansa aiemmin lisätty objekti pois ruudulta.

Tuntuuko maaliin pääseminen liian vaikealta nuolia ampuvan varsijousen takia? Tuhoa se ja kokeile uudelleen! Tietysti joku toinen voi ilkeyttään käyttää oman vuoronsa siihen, että lisää sen varsijousen takaisin samaan paikkaan. Kaikki lisääminen ja poistaminen tehdään ennen kierroksen aloittamista ja jokainen pelaaja saa lisätä tai poistaa yhden esineen.
Hienointa pelissä on se, että kaikki lisätyt objektit jäävät jokaisen kierroksen jälkeen ruudulle eivätkä katoa pois. Jos matsi on pitkä, ovat viimeiset kierrokset sitten jo sellaisia, että tavaraa on ruudulla enemmän kuin laki sallii ja haastekäyrä sen mukainen, etenkin jos pelaa neljän porukassa.

Jotta matsaaminen olisi vieläkin mielenkiintoisempaa, jaetaan pelissä myös lisäpisteitäkin jokaisella kierroksella. Jos saat jonkun toisen pelaaja nitistettyä kierroksen aikana ruudulle asettamallasi ansalla, saat hieman lisäpisteitä kierrospottiisi. Jos taas saat esimerkiksi kerättyä ruudulle jonkun pelaajan asettaman kolikon (toivottavasti hankalasta paikasta) saa siitäkin lisäpisteitä. Pelillä on tietyt oletussääntönsä, joiden mukaan pelataan ja miten pisteitä kertyy, mutta sääntöjä voi halutessaan myös muutellakin vaihtelua ajatellen. Kuinka monta pistettä tarvitaan matsin voittoon? Onko matsilla aikarajaa vai ratkaisevatko kierrosten määrät? Ovatko lisäpisteet pelissä mukana vai eivät?

Erilaisuutta ja vaihtelevuutta matsiin saadaan saman tien myös jo siitä valitaanko pelityyliksi party vai luova tila. Eroa näissä on se, että partytilassa pelaajat eivät saa lainkaan itse valita minkä objektin katalogista ruudulle asettavat. Ruudulle ilmestyy pelin alkaessa pahvilaatikko, josta löytyy useampi valmis objekti, joiden joukosta valita omansa. Tässä kohtaa nopeat syövät hitaat ja mikäli jokin mieleinen esine laatikossa lojuu on se napattava nopeasti. Luovassa tilassa pelaajat saavat vuorollaan rauhassa selata katalogin molempia kahta sivua ja valita esineen minkä ruudulle asettavat. Sanoisin, että näistä kahdesta partytila on ehdottomasti hauskempi ja arvaamattomampi, mutta jos halutaan nimenomaan heittäytyä ?luoviksi? on myös luovassa tilassa oma viehätyksensä. Jos kuitenkin haluaa pelata peliä partytilassa, on oltava kaikille osanottajille oma ohjain, sillä partytila ei tue hot seat -pelityyliä.

Party- ja luovatilojen ohella satunnaisuutta ja erilaisuutta saadaan myös oitis sillä mikä taso pelattavaksi valitaan. Tasojen erilaisuus korostuu niiden teemassa. Esimerkiksi taso nimeltä ?katot? on yksinkertaisesti kaksi kerrostalon kattoa, joiden välissä on iso kuilu. Ylitse ei voi toiselle puolelle saman tien hypätä, joten ruudulle on asetettava vähintään yksi sellainen objekti, jonka päältä pääsee hyppäämään. Maatilatason pohjalla vaatii käynnissä hyrräävä puimuri ja jäävuoritasossa on käytettävä apuna edes takaisin seilaavaa jollaa, mutta varottava myös putoavia jäälohkareita samalla kun yritetään pääsyä maalilipun luokse. Vesiputoustasossa taasen on kierrettävä kamalan pitkä kieleke oikealta vasemmalle, jotta pääsisi ylemmällä tasolla olevalle lipulle.

Kaiken kaikkiaan Ultimate Chicken Horse on äärimmäisen hauskaa moninpelisekoilua etenkin paikallispelinä yhdessä tuttujen kavereiden kanssa. Tässä pelissä saa ja pitääkin nauraa niin itselleen kuin kavereiden töppäilyillekin, sellaista tunnetta vain ei voi mikään nettipelaaminen korvata. Peli onkin kenties parhainta hupia sitten arvostelun alussa mainitsemani Worms-sarjan pelien ? harva peli on pystynyt vangitsemaan samanlaista tunnelmaa ja hauskuutta kuin Team 17 studion pojat, mutta Clever Endeavour Games on siinä onnistunut.

Ainoa kenties hieman kummastusta aluksi herättävä piirre pelissä on sen eriskummallinen ja sanoisinko ainutlaatuista sorttia oleva päävalikko. Esimerkiksi hot seat -pelaamista varten on yksi tai kaksi eläinhahmoa vietävä valikossa näkyvälle sohvalle istumaan ja yksi eläin vietävä valitsemaan areena. Mistä areenat löytyvät? No, sitä mukaa kun niitä aukeaa, niitä ilmaantuu jättimäisen puun oksille ja niiden luokse on fyysisesti eläimellä pompittava, siis sen tason kuvakkeen päälle jota haluaa pelata.

Jos haluat muuttaa matsin sääntöjä, on käytävä farmin seinustalla näkyvän muistivihkosen luona. Jos haluat pelata party- tai luovatilaa, on käytävä eläimellä painamassa jättimäistä valintanappulaa. Hiirenklikkauksilla nämä asiat eivät onnistu. Toinen huvittavuus ovat pelin suomenkieliset valikot. Ne olivat ennakkotestauksessa vedetty suoraan Googlen tekstikääntäjän lävitse ja sitä ne ovat yhäkin.
Aluksi erittäin tekstien lukeminen on erittäin outoa, mutta näin loppujen lopuksi sanoisin, että se on jo viehättävä ja humoristinen yksityiskohta. Täytyy sanoa, että ensi kertaa kun pelin käynnistin, ihmettelin päävalikossa Xbox-ohjaimen vihreiden A-nappuloiden vieressä näkynyttä tekstiä ?lehdistö.? Mitä kummaa? Selvisi viimein, että tällä tarkoitetaan englanninkielen sanaa ?press?, jolla siis viitataan siihen, että ?paina A liittyäksesi peliin?. Muitakin hauskoja kummallisuuksia löytyy. Matsien muutettavat säännöt löytyvät muistivihkosesta, jonka kannessa lukee ?perimmäinen Kana Hevonen säännöt.?
Jostain syystä myös ?credits? eli tekijät kääntyy sanaksi ?laajuus.? Kierroksen voiton kunniaksi saattaa ruudulla esiintyä teksti ?olet Ultimate Kana!? tai mikä eläin valittuna sitten onkaan. Toisaalta, aina voi valita valikon kieleksi englannin.

Kaiken kukkuraksi pelin äänimaailma sekä visuaalinen suunnittelu ovat nekin erittäin hienosti onnistuneet. Jokaisessa areenassa on omanlaisensa taustalla soiva musiikki ja grafiikka on toimivaa, paikoin söpöäkin, mutta samaan aikaan peli näyttää hyvältä ja riittävän simppeliltä toimiakseen ja ajaakseen sen asian mitä pelimekaniikan ja viihtyvyyden osalta tarvitaankin. Jos nettimoninpelin keskeneräisyys ei menoasi haittaa, suosittelen ehdottomasti nappaamaan Ultimate Chicken Horsen pelikokoelmiisi.

Lue loput arvostelusta

Yhteenveto

Laadukas kokonaisuus

Hyvää

  • + Pelin perimmäinen idea on jotain erilaista
  • + Kontrollit ovat simppelit, mutta äärimmäisen toimivat
  • + Grafiikka ja äänet ajavat asiansa
  • + Älyttömän hauskaa hupia porukalla

Huonoa

  • - Yksinpeliä ei ole
  • - Vähän kummallinen päävalikko
  • - Nettimoninpeli yhä kehitysvaiheessa