Arvostelussa Virtua Tennis 3

Kirjoittanut: Mikko Kosonen, 23.huhtikuu 2007

Peliarvostelu

Pelin nimi Virtua Tennis 3
Alusta XBOX360
Content Download Ei
System link Ei
< >
Avaa pelin lisätiedot

Segan Virtua Tennis -pelisarjan kaksi ensimmäistä osaa olivat käytännössä ainoat varteenotettavat, sekä kunnolliset tennispelit joista pelaajat pääsivät nauttimaan, kunnes vuonna 2003 Microsoft julkaisi Xbox -pelikonsolilleen lähestulkoon täydellisen tennispelin ilmentymän, Top Spinin.

Top Spin osui yhdessä erittäin toimivan pelattavuutensa, hyvän moninpelin kuin nätin näköisen ulkokuorensa, sekä hienosti toimivan äänimaailmansa kanssa vangitsemaan pelaajat aikoinaan ruutujen ääreen pitkiksi pelisessioiksi. Top Spin oli jopa niinkin onnistunut tennispeli, että jopa tenniksestä näin muuten kiinnostumaton allekirjoittanutkin innostui pelistä aivan valtavalla tavalla.
Harmillisesti, vaikka Top Spin kehuttiinkin aikanaan lähestulkoon kaikkialla ja pelaajatkin sitä ylistivät, ei Microsoft nähnyt sen urheilipelisarjojen, mukaan lukien Top Spinin saavan riittävästi tulta alleen. Niinpä Microsoft lakkautti kaikki urheilupelisarjansa, poislukien näistä eri urheilusarjoista sen parhaiten menestyneen Top Spinin, jonka oikeudet sekä pelin kehittänyt Power And Magic Development pelistudio myytiin eteenpäin pelijulkaisija Take 2:lle.

Microsoftin uuden sukupolven Xbox 360 konsolin julkaisupeliksi Take 2 ennättikin sitten julkaista ensimmäisen oman yrityksensä ostamaansa pelisarjaan ja sehän oli tietysti Top Spin 2. Top Spin 2 oli ja on vanhan Xboxin Top Spinin tapaan varsin laadukasta tennisviihdettä entistä upeammalla ulkokuorella varustettuna, vaikkakaan peli ei alkuperäisen Top Spinin ajoilta mitenkään muuttanutkaan pelattavuutta, saatikka tuonut peliin mitään uutta ja mullistavaa.

Ensimmäisen, kuin toisenkin Top Spin -pelin julkaisun jälkeen on Segan Virtua Tennis -pelisarja jäänyt auttamatta hieman altavastaajaksi, vaikkakin VT:lle ne omat fanaattiset faninsa löytyvätkin, jotka eivät ikinä katsoisi Top Spinin suuntaan. Toisaalta ovathan kyseiset pelit tyyliltään varsin erilaisia, vaikka aihepiiri onkin sama. Virtua Tenniksen ote tennikseen on enemmän kolikkopelityylinen, kun taas Top Spinin virallinen presentaatio, pelattavuus ja muu yleinen tyyli hakevat enemmän realismia ja ehkäpä jopa myös hieman realistisempaa pelattavuutta. Allekirjoittaneelle ehdoton suosikki on ollut Top Spin, mutta olihan Virtua Tennis -pelisarjan uusin osa pakko katsastaa kun se nyt viimeinkin saapui Xbox 360:lle kilpaileman Top Spin 2 -pelin kanssa.

Pintapuolisesti tarkasteltuna Virtua Tennis 3:n sisältötarjonta on melko lailla samaa kamaa kuin kilpailijansakin; tarjolla on useita oikean elämän tennistähtiä, yksinpelin sydämenä toimiva urapeli, sekä moninpeli, jossa pidetään hauskaa joko kavereiden tai sitten Live -vastustajien kanssa. Kun mennään jokseenkin koruttoman oloista alkuvalikkoa pidemmälle, alkavat näiden kahden kilpailevan pelin erot näkyä ja valitettavasti siinä vaiheessa Virtua Tennis 3 jää Top Spin 2:lle.

Virtua Tennis 3:n urapelissä lähdetään nostamaan omaa aloittelevaa tennistähteä kohti tähtiä. Ennen uran aloittamista luodaan itse miellyttävä pelihahmo hahmoeditorilla kasvoja ja vaatetusta myöten. Harmillisesti Virtua Tennis 3:n hahmonluontiominaisuudet eivät ole lähelläkään sitä mitä Top Spin tai vaikkapa EA:n Tiger Woods golfpelisarja ovat meille tarjonneet. Toki hahmosta saa vaalea -tai tummaihoisen tai jotain siltä väliltä, mutta muutoin luontimahdollisuudet ovat erittäin rajoitetut eikä hahmosta saa millään luotua persoonallisen näköistä, lähinnä siksi, että kasvonpiirteiden muokkaamiseen ei saa tarpeeksi yksityiskohtaisesti pureutua. Muutoinkin hahmonluontivaiheessa ärsyttää ja turhaan vaikeuttaa luomistyötä hahmon jatkuva heiluminen kuvassa.

Siinä vaiheessa kun edes jonkinnäköinen pelaaja on saatu luotua, on aika hypätä itse peliin. Pelattavien matsien ja turnausten ohella pelaajan on treenattava pelaajallaan useissa erilaisissa harjoitustehtävissä, jotka kehittävät pelaajan tennistaitoja ja samalla avaavat tietä entistä haastavampiin peleihin. Harjoitustehtävissä harjoitetaan jokaista olennaisesti tennikseen liittyvää lyöntitapaa, tosin tapa jolla näitä harjoitellaan on huvittava. Harjoituksissa päästään muun muassa lätkimään jättikokoisia tennispalloja keilojen päälle kuin myös keräämään alamäkeä vieriviä omenoita samalla kun pitäisi väistellä jättimäisiä tennispalloja. Pelaajan kehittyessä uusia turnauksia ja otteluita avautuu pelattavaksi. Alun ottelut ovat läpihuutojuttuja, homman vaikeutuessa mitä pidemmälle pääsee. Urapeli on ihan kiva olla olemassa, mutta siitä ei kuitenkaan saa ulos mitään sen syvempää pelikokemusta.

Urapelin ohella voi peliä, kuten sanottua, pelata myös yhdessä kaverin kanssa tai sitten Liven välityksellä. Parhainta antia Top Spinin tapaan on ehdottomasti nelinpeli siten, että pelataan yhdessä kaverin kanssa tietokonetta, tai sitten kahta muuta ihmispelaajaa vastaan. Liven kautta on mahdollista myös katsoa TV-tyyliin muiden pelaajien käynnissä olevia otteluita ja ottaa parhaimpien pelaajien otteluista vaikka hieman oppia.

Valittavana pelissä on useita tuttuja tennistähtiä niin mies -kuin naispelaajienkin joukosta, kuten Roger Federer, Maria Shaparova, Martina Hingis, Daniela Hantuchova ja Lleyton Hewitt. Tennisstarojen saldo ei kuitenkaan ole mikään järjettömän suuri, tarjolla niitä on vain 20 kappaletta, eikä hieman harmillisesti mukaan edes ole saatu Suomen ylpeyttä, Jarkko Niemistä. Pelaajat eroavat toisistaan taidoiltaan, mutta sitä ei näe mistään eri taito-alueita mittaavista mittareista, vaan jokaisella on yksi vahvuus, joissa on toista pelaajaa parempi. Virtua Tennis 3:ssa mies -ja naispelaajien suurin ero kuitenkin loppupeleissä on se, että miehet voivat tiukan paikan tullen heittäytyä maahan mahalleen pelastaakseen vastustajan lyömän pelipallon. Naiset tätä eivät voi tehdä ja tuntuukin hieman epäreilulta sinänsä, etenkin kun ottaa huomioon, että miespelaajien hieman liiankin useasti toistuva heittäytyminen voi pelastaa monen muuten niin epätoivoisen tilanteen, koska itse kikka on sen verran tehokas.

Mikäli ei lasketa mukaan epärealistista, jatkuvaa maahan heittäytymistä miespelaajien osalta, on Virtua Tennis 3:n peruspelattavuus ihan kohdallaan. Pelimekaniikka toimii samalla tavalla kuin Top Spinissäkin, eli ohjaimen eri napeista lähtee erilaisia lyöntejä, kun taas lyönnin kovuutta säädetään voimamittarin avulla, jota lyönnin aikana napautetaan kaksi kertaa kovuuden säätämistä varten. Virtua Tennis 3 on kokonaisuudessaan ihan menettelevää hauskanpitoa, mutta se ei oikeastaan nouse missään vaiheessa ylistyksen huipulle.

Osaksi tämä johtuu siitä, ettei peli Top Spinin tapaan tarjoa mitään uutta tennispeleihin, mutta myös siksi, että ulkoisesti Virtua Tennis 3:n presentaatio on jo ensisilmäyksellä tarkasteltuna yllättävän vaisunnäköinen ”uuden sukupolven” peliksi tarkasta grafiikasta huolimatta ja paljon vaisumpi kuin Top Spin 2. Pelaajissa kuin itse kentissäkin on toivomisen varaa ja yleisilmeeltään peli onkin jotenkin ikävän kulahtaneen näköinen, vaikkakaan ei ole suoranaisen rumakaan. Uskaltaisin silti jopa väittää(muistini perusteella), ettei alkuperäisen Xboxin Top Spin -peli Virtua Tennis 3:lle paljoa grafiikan tasossa häviä. Ehkä eniten peligrafiikassa pistää silmään se, että ne mukana olevat oikeat starat eivät oikein kunnolla näytä oikeilta esikuviltaan, joidenkin ollessa hieman paremmin mallinnettuja ja toisten hieman huonommin. Toisaalta missäs vaiheessa sitä ehtisi kunnolla edes näiden kasvoja nähdäkään, kun pelikatkojen aikana näytettävät ”välianimaatiot” ovat erittäin lyhyitä pyrähdyksiä ja uusinnat erilaisista tilanteista sekavia kameran poukkoiluja.
Jos Virtua Tennis 3:lla olisi ulkoisesti hieman parannettavaa, niin löytyy sitä myös ääniosastoltakin. VT3:a pelatessa ja erittäin arcadetyylistä äänimaailmaa kuunneltaessa tulee oikeasti hieman ikävä sitä Top Spinin ammattimaisempaa presentaatiota. Virtua Tennis 3:ssa miehet ja naiset äheltävät jokaisen lyönnin jälkeen niin kuin oikeassakin elämässä, tosin sillä poikkeuksella, että VT3:ssa tämä kuuluu liian selkeästi ärsyttävien äänien säestämänä. Tätä ei voi oikein peittää muilla ”taustaäänilläkään”, koska sellaisia ei oikeastaan edes ole. Taustalla soi oletuksena rasittava jumputusmusiikki, joka toistaa itseään kuolemaan saakka. Sen saa toki pois, mutta tällöin äänimaailma on todella kuollut.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • + Mukana uusimpia tennisstaroja..
  • + Moninpelinä hauskaa
  • + Peruspelattavuus ihan Ok

Huonoa

  • - Miespelaajien jatkuva maahan heittäytyminen
  • - Hieman vaisu yleisilme
  • - Hieman vaisu yleisilme
  • - ..Mutta ei kuitenkaan Jarkko Niemistä
  • - Tönkkö pelaajanluontieditori