Arvostelussa Warhammer – Battle March

Kirjoittanut: Teemu Laitinen, 24.lokakuu 2008

Peliarvostelu

Pelin nimi Warhammer - Battle March
Alusta XBOX360
Content Download Ei
Tuki omille musiikeille On
< >
Avaa pelin lisätiedot

Warhammer -aiheisia pelejä ei ole konsoleilla paljoakaan näkynyt, johtuen ehkä siitä, että RTS-pelit eivät tunnu soveltuvan TV-ruudulle aivan niin hyvin kuin PC:lle. Hiiri on yksinkertaisesti paljon konsoliohjainta juohevampi väline suuren armeijan hallintaan. Silti kaikki Warhammeriin liittyvät asiat omiastava Games Workshop haluaa pienen tauon jälkeen tuoda oman lautapelimaailmansa myös konsolipelaajien ulottuville. Tosin huonolla menestyksellä.

Warhammer – Battle Marchin maailma perustuu PC-pelin isoveljeen, Mark of Chaosiin. Kyseiselle PC-pelille on myös olemassa lisäosa nimeltään Battle March, mutta aivan niin laiskoja pelin kehittäjät eivät olleet, että toisivat suoran käännöksen PC:ltä konsolille. Sen sijaan laiskuus tuntuu paistavan itse pelin kehnosta suunnittelusta, miltei jokaisella osa-alueella.
Pelissä on pelattavana kolme eri pelimuotoa; kampanja, skirmish sekä Xbox Live. Kampanjamoodi kertoo tarinaa kolmen eri osapuolen näkökulmasta ja valittavana on siis imperiumi, orcs & goblins sekä Chaos -kampanjat. Nämä kampanjat taas on jaoteltu lukuihin, kirjojen tavoin, ja aina luvun alussa kerrotaan pieni tarinan pätkä, samalla kun teksti rullaa alhaalta ylös. Jokaisella kampanjalla on oma päähenkilö, kenen tarinaa seurataan. Päähenkilöt toimivat taistelukentillä sankareina, joilla on erikoiskykyjä, samoin myös jokaisella armeijasi rykmentillä on omat pienemmät erikoiskykynsä. Esimerkiksi voit käskeä kiväärimiehesi ampumaan laukauksen yhtä aikaa ja näin tehden enemmän tuhoa kerralla. Näiden erikoiskykyjen toiminnasta ei kuitenkaan ota mitään selkoa, ennen kuin on tullut kokeiltua mitä ne tekevät.

Kaikki pelattavana olevat skenaariot tuntuvat samanlaisilta ja vaihtelua näiden kolmen välillä on hyvin vähän. Ensimmäisessä tehtävässä raivataan omalla sankarilla polkua auki sotilaineen ja siinä sivussa omiin riveihin löytyy aina lisää sotilaita. Seuraavat taistelut tästä eteenpäin käydään suuremmissa maastoissa isompia vihollislaumoja vastaan. Onneksi kampanjoiden tehtävät eivät rajoitu pelkästään tähän, vaan mukana on myös sankareiden kaksintaistelua ja hack’n slash meininkiä, kun juoksennellaan omalla sankarilla pitkin luolaa.

Esimerkiksi Chaos-kampanjan ensimmäisen luvun viimeinen tehtävä vie sankarin luolaan, josta hänen on selviydyttävä ja valittava oma jumala kahden väliltä seurattavakseen. Tässä kentässä on viisi pakollista huonetta ja yksi valinnainen, jossa on muutama palkinto noukittavana ylös. Tosin kaikki kulta ja tavara, jota kentistä löytyy ja ei tule nostaneeksi mukaansa saa joka tapauksessa itselleen kentän päätyttyä, joten turhaahan se on silloin mennä tappelemaan kyseisistä tavaroista. Tehtävän huoneet etenevät lineaarisesti, kuten koko peli muutenkin ja vastaan tulee perusvihollisia. Ensin tapellaan hämähäkkejä vastaan, mitkä ulisevat kuollessaan kuin teurastettavat siat ja siinä sivussa tuhotaan niiden pesät. Seuraavaksi vastassa on jonkinlaisia rutonkantajia. Hämähäkkihuoneen ja ruttohuoneen välissä on pieni punainen pulppuava lähde, joka palauttaa sankarin elämän täyteen. Ruttohuoneessa on myös näitä elämänlähteitä, mutta itse tajusin kyseisen asian vasta myöhemmin. Manuaalista ei löydy infoa, eikä peli muutenkaan anna lähteestä muuta tietoa kuin sankarin kiivas huuto ”Aaah! The power of Nergul restores me!”. Pelin hack’n slash jää siihen, että odotat vain rauhassa huoneen ovensuulla että viholliset tulevat kulmista itseäsi kohti, jolloin pelaajan sankari alkaa automaattisesti hakkaamaan ruttolaisia takaisin maanrakoon. Ruttolaiset kun on hakattu maahan, saa pelaaja pienen palkinnon josta kerrotaan hieman taustaa. Samalla sankari loikkaa takaisin alkuun, ja jos tässä kohdassa liikuttaa kameraa, joutuu myös itse skaalata takaisin aloituspisteeseen, ilman että menisi sankarin mukana. Pieni bugi, mutta hieman ärsyttävä kuitenkin.

Pelissä esiintyviä bugeja on myös muunlaisiakin. Kertomassani kentässä tulee myös jättiläismäisiä lihamöykkyjä vastaan, jotka heittävät kuolettavaa sädettä pelaajan armeijaa päin. Ajattelen mennä pieksemään yhtä näistä möykyistä miekkamiesteni ja sankarin kanssa. Hetken ihmeteltyäni huomaan kuinka hitaasti lihakasan elämä vähenee, samalla kun omia barbaareita kaatuu kuin kärpäsiä. Skaalaan kameraa lähemmäs taistelua ja huomaan että sankarini nykii lihamöykkyä vasten. Ehkä sankarini Thorgar the Blooded One joutui paniikkiin? Toinen huvittava tapaus sattui tehtävässä, jossa piti puolustaa linnoitusta. Laitoin osan omasta armeijastani muurille toivottamaan viholliset lämpimästi tervetulleeksi, kun huomaan yhtäkkiä muurini sisäpuolella pienen läjän omia sotilaitani selällään. Pienessä paniikissa yritin tutkia, että mistä joukkoni oikein ottaa osumaa. Hetken tarkkailtuani huomaan, että barbaarit putoavat itsekseen muurilta ja kopsahtavat maahan. Tässä vaiheessa leuka loksahti alas ja jäin vain huvittuneena seuraamaan omien sotilaideni hämmästyttävää tasapainotaitoa. Muita bugeja oli muun muassa vihollissotilaan jääminen jumiin omiin joukkoihini.

Kenties viimeksi mainittu oli bugi tai kenties tekoälyn heikkoutta, sillä tekoälykään ei saa peliä loistamaan. Pikemminkin se loistaakin poissaolollaan. Vihollisarmeijaa saa välillä moukaroida tykinkuulilla kaikessa rauhassa, ilman että ne reagoivat mitenkään ilmasta tuleviin kivenmurikoihin. Muutenkaan pelissä ei tunnu olevan mitään reaaliaikastrategiaan viittaavaa. Kaikki vihollisten liikkeet tuntuvat olevan ennalta määrättyjä, eikä vaikeustason muuttaminen vaikuta muuhun kuin vihollisen tuhon lisääntymiseen.

Kaikista suurin syy mikä tuhoaa pelin ovat sen kontrollit. Pahimmillaan joutuu painamaan kolmea nappulaa, että saa armeijan toimimaan tahtonsa mukaan. Peliä ei kannata aloittaa suoraan kampanjoista, vaan valittavana on myös tutorial, joka auttaa alkuun. Tämä kolmiosainen opas on syytä käydä läpi, ettei heitä ohjainta seinään heti ensimmäisen tehtävän aikana. Tutoriaalissa käydään läpi perustason kameranliikkeet, taistelukomennot ja sankarin hallinta. Opas ei kuitenkaan kerro kaikkea. Esimerkiksi sitä, että jos vahingossakaan tai uteliaisuuttasi painat perääntymiskomentoa, et voi enää peruuttaa sitä. Mikään klikkailu ei auta, pysäytyskomento ei toimi. Joudut kylmästi vain odottamaan hetken että joukkosi on perääntynyt turvaan. Ylipäätänsä on rasittavaa, että pelissä on pysäytyskomento. Jos esimerkiksi laitat vahingossa yhden ohjaamistasi sankareista tuhoamaan taloa, mutta huomaatkin, että on vihollisia kohteesi edessä, ei auta klikkailu muualle vaan joudut antamaan pysäytyskomennon. Tämänlaisessa tilanteessa iskee helposti paniikki ja alkaa klikkailla ruutua, toivoen että hahmo siirtyisi toiseen kohteeseen. Näin ei kuitenkaan käy tässä pelissä.

Peli etenee lineaarisesti. Kaikki taistelut käydään alueellisella kartalla, jossa on välietappeja. Nämä tapahtumat ovat välillä joko tappeluita tai pelkkää tekstiä, mikä vie tarinaa eteenpäin. Tältä aluekartalta myös pääsee käsiksi kaupunkiin, taisteluiden välissä. Kaupungeissa tai leireissä voit parantaa yksikkösi täyteen, ostaa uusia yksiköitä, asettaa sankareittesi saamat kykypisteet tai myymään tavaraa. Harvoin kannattaa parantaa omat yksiköt heti taistelun jälkeen, koska ei ikinä tiedä millainen seuraava tapahtuma tulee olemaan. Se saattaa esimerkiksi viedä pelaajan ohjailemaan toista armeijaa, ja jos pelaaja on ostellut pääarmeijalleen uutuuksia ja parantanut joukot, ei välttämättä voi parannella uutta armeijaa lainkaan, sillä pelaaja saattaa olla persaukinen jo tässä vaiheessa. Kannattaakin siis aina ensin katsoa millainen tilanne odottaa edessä; jos se on tappelu, valitse perääntyminen ja paranna armeija, osta paremmat suojat ja aseisiin voimaa ja siirry vasta sitten taisteluun.

Pelaajan tallustellessa maailmankartalla voi siis ostella parannuksia omalle armeijalle ja jopa ostaa uusia sankareita silloin tällöin. Jos päättää ostaa sankarin, kannattaa pitää mielessä, ettei vahingossakaan paina A-näppäintä ostamansa sankarin kohdalla, sillä se myös myy sen, eikä sitä voi ostaa enää sillä kerralla uudestaan. Turhauttava tilanne varsinkin jos on saanut hommattua sankarilleen hyvän määrän kokemuspisteitä, jotka on käyttänyt sankarin taikojen paranteluun. Peli tallentuu ainoastaan taisteluiden jälkeen, joten armeija kannattaa laittaa kuntoon vasta kun on täysin varma siitä, että aikoo voittaa vielä toisen kahinan.

Ostoslistalla on myös valittavana hevonen. Kaikista ostettavista parannuksista ja armeijanlisäyksistä on saatavilla lisäinfoa kun painaa RT-näppäintä, mutta kun ostonappulana toimiva A-näppäin kertoo, että ”buy a mount” niin sitä myös olettaisi saavan näkyvän menopelin. Näin ei kuitenkaan käy.

Skirmish pelimuodossa voi itse määrätä mitä armeijaa pelaa ja minkälaista armeijaa vastaan. Vaikeustason voi asettaa aina helposta erittäin vaikeaan. Kuten aikaisemmin totesin, ei vaikeustaso vaikuta tekoälyyn mitenkään. Xbox Live ei eroa skirmishistä juuri lainkaan, muuta kuin siinä, että on oikea vastustaja vastassa. Testaushetkellä Livessä ei juurikaan ollut pelaajia, joten tarkemmin jäi ominaisuus testaamatta. Peli antaa myös luoda oman armeijan, mutta sellaisen luominen tuntuu turhalta, kun ei arvosteluhetkellä päässyt testaamaan omaa darkelf armeijaa netissä. Skirmishissä se kyllä onnistuu tietokonetta vastaan.

Kun kampanjan aloittaa, tulee ruutuun PC:ltä tuttu animaatio, joka on kyllä erittäin hieno, vaikkakin hahmon puhe ei aivan mene animaation tahdissa. Animaatiossa imperiumin pieni joukkio tutkii metsää ja joutuu chaos-sotilaiden piirittämäksi. Melkeinpä tuohon animaation pätkään se graafinen loisto jääkin, sillä mitään muuta erikoista ei silmiin sattunut. Chaos-sotilaat ovat kyllä hienosti tehtyjä, samoin orcs & goblinit, mutta imperiumin sotilaat näyttävät jotenkin huvittavilta. Ääninäyttelyssä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta touhu muuttuu hupaisaksi kun katsoo välianimaatioissa esiintyvää imperiumin sotilasta ”puhumassa”. Polygonisuu vain liikkuu ylös ja alas. Pelissä esiintyy kaiken lisäksi ajoittain nykimistä. Ei niinkään kesken pelin, vaan välianimaatioiden aikana.
Ääninäyttelijöitä olisi voinut olla enemmän. Voin melkein vannoa, että sama ääninäyttelijä on tehnyt sekä Thorgarin että Olafin äänen. Olaf on Thorgarin yksi komennettavista, Chaos-kampanjoissa. Heti ensimmäisen chaos-tehtävän jälkeen luulin, että Thorgar vetää monologia, mutta siinä ei tuntunut olevan järkeä. Kun tarkemmin katsoin asiaa huomasin, että kuinka ollakaan, Thorgar ja Olaf ne siinä puhuvat. Kampanjoiden taisteluissa sankarin jatkuvat sotahuudot pistävät ärsyttämään. Aina kun pelaaja liikuttaa armeijaansa tai klikkaa rykmenttiäään, kuuluu jonkinlainen ylistys. Kummallista oli myös se, että sankari ylistää sotilaitaan vaikka ne seisoisivat paikallaan tekemättä mitään. Tämä ei olisi niin iso juttu, jos äänen saisi pois menettämättä muita ääniefektejä samalla. Musiikissa ei ole moittimisen varaa ja se on sopivan mahtipontista Warhammer peliin.

Yhteenveto

Ei suositella

Hyvää

  • + Paikoitellen ihan hieno grafiikka..
  • + Warhammer-maailma

Huonoa

  • - Äänet rasittavat
  • - Pelin tallentaminen ainoastaan taisteluiden jälkeen
  • - ..Mutta osittain erittäin kömpelöä, joka nykii
  • - Monimutkaiset kontrollit