Arvostelussa World Poker Tour

Kirjoittanut: Petteri Hemmilä, 6.syyskuu 2006

Peliarvostelu

Pelin nimi World Poker Tour
Alusta Playstation 2
Pelaajamäärä 1-6
Versio Lehdistö
< >
Avaa pelin lisätiedot

Jos pitäisi pohtia taitoon perustuvia korttipelejä, ei pokeri olisi kenties vielä muutama vuosi takaperin tullut aivan ensimmäisenä mieleen. Kulovalkean tavoin levinnyt Texas hand hold ’em-buumi on muuttanut tämän pinttyneen käsityksen kertalaakista. Vaikkei kyse nyt ehkä olekaan aivan strategiapelien kuningaslajista, vaaditaan pelissä sen verran bluffia ja laskelmointia, että touhu on poikinut jopa omat ammattilaisliigansa. Kun kortin lyömisestä tuli jopa niinkin suosittua, että touhulle on siunaantunut lähetysaikaa jopa televisiosta, oli aiheeseen pureutuvan konsolipelin ilmestyminen vain ajan kysymys. Samannimisen tv-ohjelman lisenssiin pohjautuva PS2:lle ja XBoxille ilmestynyt World Poker Tour on toistaiseksi paras yritys täyttää tätä tyhjiötä, joskin ohjelman katsojakunnan pyöriessä pääosin ihan oikeilla nettikasinoilla, jää tämän konsoliväännöksen kohderyhmä vähintäänkin epäselväksi.

Mikäli Texas hold ’em ei suoralta kädeltä kuulosta tutulta, kerrottakoon että kyseessä on eräs turnauksittain pelattava pokerin variaatio, jossa yksi kierros etenee siten, että jokaiselle pelaajalle jaetaan alkuun kaksi korttia ja loput kolme pokerikäteen tarvittavaa korttia valitaan pöydälle pelin mittaan käännettävistä viidestä avoimesta kortista. Koska pikkuhiljaa pöydälle kääntyvät avokortit ovat samalla tavalla jokaisen pöydässä istuvan pelaajan käytössä, voivat kanssapelaajat yrittää arvioida voittomahdollisuuksiaan huomattavasti perinteistä pokeria paremmin. Luonnollisestikin, touhua hämmennetään antamalla pelaajille mahdollisuus lähes joka käänteessä joko kasvattaa panostaan, taikka luopua leikistä. Kierroksen voittaa joko pöydästä sekä kädestään parhaan pokerikäden yhdistellyt, tai muut pelistä pois bluffannut pelaaja. Kierroksia per turnaus taasen pelataan niin paljon, kunnes yksi pelaaja on saanut haalittua omistukseensa kaikki kanssapelaajien pelimerkit / rahat.
World Poker Tour tekee parhaansa ottaakseen tästä yksinkertaisesta konseptista irti kaiken sen, mikä ylipäätänsä irrotettavissa on, mutta kuten kyynisimmät jo arvelivatkin, jää anti varsin heikoksi. Tarjolla on nettipeliä sekä yksin pelattavaa uramoodia, jonka koostuu muutamista Texas hand hold ’em-turnauksista sekä lukuisista Hold ’emiä varioivista pikapeleistä. Pikapelivalikoimaa voi kartuttaa myös luomalla omia sääntövariaatiota, mutta mikään sääntöyhdistelmä ei pysty peittelemään sitä valitettavaa tosiasiaa että pokerin peluu ilman rahapanosta on hauskaa, kuin masturbointi juustoraastimella.

Etenkin tekoälyä vastaan pelattaessa, koko touhun älyttömyys pääsee korostumaan liialti. Elleivät vastustajat satu omaamaan todella hyvää kättä, on kilpailijat näin keskimäärin todella helppo bluffata pelistä pois iskemällä pöytä täyteen virtuaalitaaloja ja miksikäs ei – pelaaja ymmärtää kuitenkin sen, mitä tekoäly ei: touhussa ei ole penniäkään hävittävänä. Ihmispelaajia vastaan taktiikka ei ole aivan yhtä voitokas, mutta panoksettoman pelin järjettömyys iskee vähää väliä tyhmänrohkeina bluffeina tai muuten vain leväperäisenä panoksenkorotteluna. Vika ei ole yksinomaan World Poker Tourin, vaan ilmiö on havaittavissa melkeinpä missä tahansa rahattomissa pokeripöydissä. Voiton ja tappion mahdollisuuden irrottaminen mistä tahansa uhkapelistä sattuu nyt vaan olemaan ideana todella typerä ja täysin koko touhun hengen vastaista, vai mitäpä sanoisitte esimerkiksi RAYn klassisesta hedelmäpelistä, joka rahapalkintojen sijaan jakelisi highscore-sijoituksia?

Koko älyttömyyden kruunaa pelin kankea graafinen toteutus, joka täydellisen tarpeettomuutensa ohella onnistuu jopa haittaamaan pelin kulkua aivan sietämättömällä tavalla. Sen sijaan, että ruudulla olisi pelkkä pelin kannalta olennainen data, ovat tekijät jostain käsittämättömästä syystä päättäneet toteuttaa pelin lukuisat pokeripöydät kolmiulotteisina virtuaalipöytinä, joita ympäröivät tökerösti mallinnetut virtuaalipelurit. Moisen toteutuksen tämän tyylisessä pelissä voisi muutoin ohittaa olan kohautuksella, ellei pelaajaa pakotettaisi joka ainoan siirtonsa jälkeen katsomaan, kanssapelaajiensa hidasta ja luonnotonta liikehdintää ilman minkäänlaista mahdollisuutta animaation ohittamiseen.
Kaikkiaan World Poker Tourin kaltainen julkaisu jättää vähän sanottavaa ja paljon ihmeteltävää. Miksi kukaan haluaisi pelata pokeria konsolillaan ja vieläpä ilman rahapanoksia? Miksi kukaan haluaisi maksaa pokeristaan kolmeakymmentä euroa, kun oikeat nettikasinot jakelevat kilvan pc-pohjaisia asiakasohjelmiaan täysin veloituksetta? Jos on olemassa asiakaskunta joka nauttii pokerista ilman rahapanoksia, miksi ihmeessä he eivät käyttäisi kolmea kymppiään mieluummin omiin pelikortteihin ja -merkkeihin? Mikäli ajattelisin niin sinisilmäisesti, etten uskoisi kyseessä olevan silmitön rahastusyritys World Poker Tourin lisenssillä, olisi käsillä suuri mysteeri. Markkinataloudessa asiat eivät nyt vaan yleisesti ottaen ole niin kauhean monimutkaisia.

Yhteenveto

Kasa surkeutta

Hyvää

  • + Edullinen konsolipeliksi

Huonoa

  • - Graafinen toteutus tekee pelistä sietämättömän hitaasti etenevän
  • - Maailma pullollaan parempiakin tapoja pelata pokeria
  • - Perusidea romuttuu ilman rahapanoksia
  • - Nettipelipalvelimet enimmäkseen autioita