Command & Conquer 3 - Tiberium Wars (11.4.2007)

|PC

Kehittäjä: Electronic Arts
Julkaisija: Electronic Arts
Versio: Kauppaversio
Moninpeli: TCP/IP, LAN(Max. 8 pelaajaa)
Ikäraja: 16
Arvostelukappale: EA
Arvostelija: Mikko Kosonen

Minimivaatimukset:

- 2GHz(WinXP) tai 2,2GHz(Vista) prosessori
- 64Mt(XP) tai 128Mt(Vista) 3D-näytönohjain
- 512Mt(XP) tai 1Gt(Vista) RAM
- 6 Gt vapaata kovalevytilaa
- WinXP tai Vista käyttöjärjestelmä

Suosituskokoonpano: Ei tiedossa

Testikone:

- AMD Athlon 64 4000+
- Asus GeForce 6800 GT 256 Mt DDR
- 1024 Mt DDR RAM
- Sound Blaster Audigy 2
- Windows XP

Kaikkien tosiaikanaksuttelujen isän kauan odotettu uusi osa on täällä. Kyseessähän on tietysti mikäs muu kuin Command & Conquer 3: Tiberium Wars. Kuten tiedämme, aikoinaan vuonna 1995 ilmestynyt Westwood Studiosin kehittämä ensimmäinen, Command & Conquer: Tiberium Dawn -nimeä kantanut peli oli maailmalla jättimenestys ja pelikonsepti jollaista ei oltu aiemmin koskaan nähty, vaikkakin Westwoodin C&C:tä edeltäneet Dune -pelit olivatkin varsin samankaltaisia. Se oli kuitenkin vasta nimenomaan ensimmäinen C&C -peli, joka teki RTS -peleille sen mitä Doom teki FPS -peleille. Eli synnytti niiden loputtoman tulvan ja samalla viitoitti niiden vielä tänäkin päivänä käyttämänsä suunnan.

Westwoodin vielä ollessa itsenäinen nähtiin useita lisälevyjä, jatko-osa sekä jopa eräänlainen spin-off sarja nimeltä Red Alert, sekä tämän lisälevyt ja jatko-osa. Ja viimeisimpänä täysin uuteen suuntaan sarjaa vieneet Command & Conquer: Generals ja Renegade, joista viimeksi mainittu oli 3rd person räiskintä. C&C -pelejä on siis tätä kirjoittaessa ilmestynyt melkoinen kavalkaadi, mutta mikään ei ole voittanut alkuperäisten konseptia ja siksi Generalsista ei aikanaan oikein ollut C&C:n jatkajaksi, koska siitä uupui C&C -pelien tunnelma.

Generalsin jälkeen Westwood sulautettiin pelitalon tässä vaiheessa omistaneen Electronic Artsin Pacific -osaston sisuksiin ja oikeastaan vain muutamia alkuperäisjäseniä jäi töihin, kun taas suurin osa perusti itsenäisen pelitalon(Petroglyph).

Moni C&C -sarjan fani onkin ollut tämän vuoksi ei pelkästään innoissaan, mutta myös hieman huolissaan siitä, kuinka EA-voittoinen kehitystiimi tulisi onnistumaan Command & Conquer -sarjan uudessa osassa, joka palaisi takaisin juurilleen, takaisin YK:n tukeman GDI:n ja uskonnollisen terroristijärjestö NODin väliseen sotaan ja takaisin tiberiumin luo.

Ennakkoluuloista huolimatta tulos onkin loppujen lopuksi varsin positiivinen; C&C 3:n kuorien alta paljastuu vanhalla kunnon C&C -meiningillä höystettyä klassista tosiaikanaksuttelua. Pelin tarina heittää pelaajan jälleen "komentajan" rooliin valmistelemaan kolmatta Tiberium-sotaa. On vuosi 2047 ja tiberium-kristalli on valloittanut ja pilannut asumiskelvottomaksi suurimman osan Maapallon pinta-alasta. GDI hallitsee sitä 30% suuruista aluetta, joka edelleen on täysin vehreää, kun taas NOD hallitsee suurinta osaa jotenkuten asumiskelpoisesta pinta-alasta. Tiberiumin varsin negatiivisesta vaikutuksesta huolimatta on se ainoa keino voittaa sota, sillä se joka sitä hallitsee on niskan päällä. Maata uhkaa tiberium-saastumisen lisäksi jokin toinenkin, vielä tuntematon uhka…

C&C -fanien iloksi kornit ja pelin henkeen kuitenkin varsin hyvin sopivat, oikeilla näyttelijöillä näytellyt välivideot ovat tehneet paluun ryydittämään pelin tarinaa eteenpäin. EA on nähnyt näihin myös rahaa ja vaivaa ja niinpä esimerkiksi GDI:n puolella nähdään veteraaninäyttelijä Michael Ironside, kun taas NODin puolella nuorempaa näyttelijäsukupolvea edustaa Lost TV-sarjassa Sawyeria näyttelevä Josh Holloway. Kaikki välivideot on hienosti työstettyjä ja niitä odottaakin innolla aina jokaisen enemmän tai vähemmän vaikean tehtävän päätteeksi.

Mutta miten on sitten itse pelattavuuden laita? Peli koostuu totuttuun tapaan kahdesta yksinpelikampanjasta, GDI:n ja NODin, jotka kietoutuvat yhteen, mutta jotka nähdään kummassakin kampanjassa sen kyseessä olevan osapuolen näkövinkkelistä. Kummallekin osapuolelle erittäin tärkeä ja samalla ainoa keino kerätä resursseja eli rahaa sotimista varten on kerätä tiberiumkristallia talteen tiberiumpelloilta.

Tyypillinen tehtävä Tiberium Warsissa vyöryy eteenpäin klassiseen C&C -malliin: rakennetaan päätalo, jolla saadaan rakennettua sitten muita rakennuksia, sen jälkeen rakennetaan tiberiumin korjuulaitos, miehistömaja, sotakalustotehdas, erinäisiä tykkejä puolustamaan omaa aluetta. Sitten on rakennettava voimaloita, jotka takaavat, että kaikki laitokset saavat riittävästi virtaa toimiakseen ja niin edelleen. Kummallakin sotivalla osapuolella homma toimii luonnollisesti samalla mekaniikalla, joskin perusrakennukset ovat ulkonäöllisesti hieman erilaisia. Jotta osapuolet erottuisivat hieman toisistaan ulkonäön ohella, on molemmalla osapuolella myös muutama rakennus ja teknologia hallussaan jollaista toisella ei ole. Se, että saako pelaaja siitä etulyöntiasemaa itselleen, riippuu täysin siitä kuinka hyvin pelaaja osaa sitä hyödyntää.

Kummankin osapuolen sotakalusto on niin ikään vanhoista C&C -peleistä tuttua nimiään myöten; vai miltä kuulostavat esimerkiksi Orca -helikopterit, ohjuksin varustettu moottoripyörä(attack bike), Scorpion-tankki, mammuttitankki tai liekinheitintankki? Sarjan uutukainen ei kuitenkaan tyydy tarjoamaan pelkästään vanhoja tuttavuuksia, vaan tuo mukanaan myös hieman jotain uuttakin, kuten esimerkiksi pommikoneet, kävelevät jättirobotit, itsemurhapommittajat, sekä liito-ominaisuudella varustetun nelihenkisen Shadow team -erikoisjoukon ja niin edelleen. Yksikään uusi yksikkö ei kuitenkaan pilaa pelin tasapainoa ja se onkin kaiken kaikkiaan varsin hyvin kohdallaan, vaikka kummankin osapuolen jalkaväki -ja kalustotarjonta poikkeavatkin siis hieman toisistaan.

Command & Conquer 3:n molemmat pelattavat kampanjat käsittävät tukun erilaisia tehtäviä, joita seuraa aiemmin mainitut välivideot. Joissain tehtävissä pitää yksinkertaisesti tuhota jotain, joissain suojella, kun taas joissain päästään niihin allekirjoittaneen ehdottomiin suosikkitehtäviin, eli tehtäviin joissa rakennetaan oma tukikohta alusta alkaen ja sitten pikkuhiljaa aletaan valmistelemaan hyökätään vihollisen leiriin. Aivan kuin pienenä poikana muovisotilaidenkin kanssa. Monissa tehtävissä, etenkin niissä joissa rakennetaan tukikohta alusta asti, on paras taktiikka voittoon se perinteinen "ylivoimarynnistys". Tekoäly tosin pelaa riittävän hyvin ainakin normaalivaikeustasolla, joten liian helpoksi ei homma onneksi äidy missään vaiheessa ja voitto tuntuu aina voitolta. Veteraaninaksuttelijoiden kannattaa kuitenkin haasteen loppuessa harkita ehkäpä siirtymistä vaikeustasoon "hard".

Ennen jokaista tehtävää pelaajaa ohjeistetaan niiden videoiden aikana, mutta myös itse tehtävän alussa, jotta tavoitteet menevät varmasti perille. Tässä kohdin onkin ehkä yksinpelin suurin miinus.

Tehtävätavoitteet tulevat kyllä jokaisella kerralla varsin selviksi ja näin esimerkkinä tuhoa paikka X onkin varsin selkeä sanoma, eikö? Mutta tässä ärsyttääkin se, että peli pitää pelaajaa useimmissa tehtävissä jatkuvasti kädestä, kertomalla vielä tehtävän jakamisen jälkeen kuinka se paikka X oikein tulee tuhota, näin ollen jättäen pelaajalle olemattoman vähän omaa, vapaata suunnittelua. Tämä saakin monet pelin tehtävistä tuntumaan ärsyttävän "putkimaisilta", eikä tätä sanaa kovin monesti käytetä RTS -pelien yhteydessä, mutta näin se vain on. Paljon parempi olisi ollut, mikäli pelaajalle olisi jätetty tavoitteeseen pääseminen täysin oman päättely -ja suunnittelukyvyn varaan, mutta ei. Tähän kädestä pitämiseen tottuu kyllä pelin edetessä, eikä se pääse onneksi liikaa pilaamaan pelin muuten hyvää meininkiä, mutta harmittaahan tuommoinen silti. Olisivat laittaneet pelin valikoihin edes mahdollisuuden kytkeä kyseisen "ominaisuuden" pois päältä halutessa.

Kädestäpitelyn vuoksi pelin kummatkin kampanjat tuntuvat etenevän melko nopeasti, vaikka tehtäviä molemmille osapuolille riittääkin yli 20 kappaletta, minkä lisäksi GDI:n ja NODin kampanjoiden läpipeluun jälkeen pelattavaksi avautuu vielä yksi bonuskampanja tällä aiemmin mainitulla, tuntemattomalla osapuolella.

Siitä huolimatta, että aikaa onkin kulunut vuonna 1999 julkaistun Command & Conquer 2 -pelin ajoilta ja 2D-grafiikka on ehtinyt vaihtua 3D-muotoon, on sarjan uusin tulokas onnistunut vangitsemaan alkuperäisten osien ulkoisen ilmeen suhteellisen hyvin. Uuteen 3D-grafiikkaan totuttautuminen vaatii ehkäpä aluksi kuitenkin hieman totuttelua, mutta kun siihen tottuu alkaa peli näyttämään varsin nätiltä. Yksiköt ovat kiitettävän erinäköisiä toisistaan eri osapuolilla, kun taas pelin yleisilme on varsin hieno. Tuhoutuneet ja kuivuneet, tiberiumin valtaamat ja runtelemat maisemat ovat nättiä katsottavaa samalla kun maan pinnalle liikkuvia varjoja luovat pilvet tuovat peliin sen oman ripauksensa yksityiskohtaisuutta.

Kaunis ei tule halvalla ja siksi pelin laitevaatimukset ovatkin melko korkeat RTS -peliksi, mutta testikokoonpanolla peli pyöri sulavasti kaikilla yksityiskohtaisuuksilla varustettuna. Vanhaa kunnon C&C-henkeä on pyritty tuomaan tähän sarjan uusimpaan peliin tutunoloisilla ääniefekteillä, mutta myös C&C -peleille olennaisella ääniraidalla, joka tässä uusimmassakin osassa on sitä sarjalle olennaista jumputusmusiikkia ja istuukin pelin menoon erittäin hyvin.

Kun kaikki yksinpelikampanjat on tahkottu lävitse, on mahdollista pelata RTS -peleissä nykyisin niin yleistä skirmish -pelimoodia, jossa rakennetaan tukikohta ja hyökätään sitten toisen tukikohtaan. Tätä on mahdollista harjoittaa joko internetin välityksellä, tietokonetta vastaan samalla koneella, tai sitten mikäli mahdollista niin lähiverkkoyhteyden kautta kavereita vastaan. Mikäli pelille vielä jossain vaiheessa julkaistaan karttaeditori, niin tulee se varmasti pidentämään pelin elinikää mukavasti.

Lyhyesti:

Command & Conquer 3 - Tiberium Wars on alkuperäisen C&C -pelisarjan kolmas osa ja ensimmäinen jota ei ole kehittänyt Westwood vaan EA. Kaikesta huolimatta uusin Command & Conquer on varsin kelpoa tosiaikanaksuttelua vanhan ajan meiningillä ja nätillä grafiikalla höystettynä.

Hyvät & Huonot puolet:

+ Vanha kunnon C&C -meininki
+ Nätti ulkoisesti
+ Äänimaailmakin Ok
+ Toimiva moninpeli
+ Yksinpelissä ihan mukavasti tehtäviä..

- ..Joka siitä huolimatta tuntuu ajoittain lyhyeltä
- Jatkuva kädestä pitäminen

Arvosana:

/5