Indoorlands on muutaman pikkupelin tehneen indiestudio Pixelsplitin käsialaa. Sisähuvipuistosimulointia ja managerointia tarjoileva Indoorlands julkaistiin Steamin early access -ohjelmassa heinäkuussa ja se majailee siellä vielä ainakin toistaiseksi. Tähän väliin on kuitenkin hyvä ottaa lyhyt ennakko keskenkeräisestä ja kehittyvästä pelistä.
Pääidealtaan Indoorlands on kuin mikä tahansa puistosimulaatio ja toki samalla myös Theme Hospital – tai modernimmin Two-Point Hospitalin jalanjäljissä kulkeva mikromanagerointi.
Pelissä perustetaan oma puisto, nimetään se ja yritetään saada homma kannattavaksi. Ensi alkuun hieman sisustellaan pientä tyhjää puistoa aloitusrahalla ja niillä objekteilla ja laitteilla mitä on aluksi saatavilla. Alkuvalmistelujen jälkeen säädetään lippujen hinnat kohdilleen ja maksimi ihmismäärä sopivaksi ja avataan portit ”Planet Fun Funiin!”
Pelin tuorein early access-versio pitää tekijän mukaan sisällään yhdeksän erilaista laitetta, reilusti yli 600 sisustusobjektia sekä muun muassa parisenkymmentä erilaista liiketilaa, joihin lukeutuvat myyntikojut, ravintolat sekä viihdekeskukset. Puistoon saapuville asiakkaille on lisäksi tarjolla autoilumahdollisuus, sekä juna- ja bussiyhteys.
Kaikkia rakennuksia ei kuitenkaan saa heti käyttöön, vaan puiston on kerättävä suosiota ja noustava tasoissa korkeammalle, ennen kuin uutta tavaraa alkaa aueta ostettavaksi ja tämä tavallaan toimiikin koko puiston pyörittämisen porkkanana. Lukkojen avaaminen erinäistä laitteista ja rakennuksista vaatii myös tutkimuskeskuksen kehityspisteitä. Näillä, yksi päivässä kertyvillä kehityspisteillä avataan tavaraa ostettavaksi, jonka jälkeen ne siis voidaan hankkia, mikäli tarvittava taso sekä rahaa löytyy.
Rahaakaan ei alkusumman jälkeen ole viskeltäväksi joka suuntaan, koska kaikissa kojuissa ja laitteissa on omat ylläpitokustannuksensa – eli pelin pelaaminen ei ole pelkkää voittoa voiton perään. Huolimaton puistonpyörittäjä hankkiikin liikaa samanlaisia kojuja ja kalliita laitteita liian aikaisessa vaiheessa, unohtaen puiston viihtyvyyden, joka taas johtaa siihen, että porukka tylsistyy ja rahahanat kuivuvat. Siinä vaiheessa kun rahantulon saa vakautettua ja kahisevaa alkaa tulla ikkunoista ja ovista, voi puistoa alkaa jopa laajentamaankin ostamalla uusia maaplänttejä.
Luonnollisesti vetonaulana olevien erilaisten laitteiden ohella puistoa pitäisikin muistaa sisustaa kaikenlaisella hienolla teemasälällä viikinkiteemasta kaupunkiteemaan, minkä lisäksi esimerkiksi villin lännen teematavaraakin olisi tarjolla.
Tiloja on pakko täyttää myös omilla rumuusarvoillaan varustetuilla siivouskopeilla sekä yleisövessoilla, niin ja tuleehan porukalla totta kai myös nälkäkin huvipuistossa seikkaillessa! Ruokien hintoja voi säädellä lippujen tapaan ja erilaisia ja erikokoisia ruokailupaikkoja on popparikojusta kahvilaan ja salaattibaariin. Pelaaja voi itsekin tarttua harjan varteen ja siivota ”jumalan kädellään” paikkoja, mikäli palkattu siivous ei pysy perässä. Kojut saavat nekin tasopäivityksiä toimittuaan riittävän hyvin ja tällöin pelaaja voi valita esimerkiksi kasvattaako kojun kapasiteettia, vai kenties nopeamman tarjoilun tai ehkä puiston mainetta kasvattavan faceliftin.
Puiston lippujen hinnan tapaan myös kojujen hintoja voidaan säätää ja peli ilmaisee budjetin ja asiakastyytyväisyyden kätevästi ikoneilla ja väreillä.
Vaikka Indoorlands onkin edelleen tätä kirjoittaessa early access -vaiheessaan, on se jo silti jotenkin kummalla tavalla koukuttava ja tämä suurimmaksi osaksi, että peli on mekaanisesti jo niin pelattavalla tasolla, että sen parissa viihtyy. Valikoissa ja käyttöliittymässä olisi toki vähän hiottavaa ja selkeytettävää, koska tarvittavia juttuja saa aina etsiä, kunnes muistaa minkä valikkonappulan takana mikäkin oli, sillä kaikkea on melko runsaasti. Kaiken kaikkiaan peli kuitenkin rullailee aika mukavan ongelmattomasti.
Visuaalisesti Indoorlands on ainakin vielä tässä vaiheessa melko karu: grafiikka on maksimiasetuksillakin melko simppeliä ja puistoon saapuvat vierailijat ovat joko isoisän veistämiä pieniä puu-ukkoja tai lähempää zoomattuna vektorigrafiikkamaisia palikkaihmisiä, joita kertyy laitteille jonottamaan satapäisiä laumoja ja usein näyttää siltä, että laitteet kuitenkin pyörivät vain muutama hahmo kyydissään, jonon kasvaessa. Onhan niitä muurahaisen kokoisia vipeltäjiä sinänsä hauska katsoa säntäilemässä ympäriinsä lintuperspektiivissä, mutta ei tuhdimpi silmänruoka olisi pahitteeksi
Musiikin osalta peli vaihtelee erilaisten tyylien välillä näppärästi. Pelaaja kun voi teemoittaa laitehuoneitaan erilaisiksi tavaroiden lisäksi myös musiikin avulla. Perusnäkymässä soi rauhallinen jazz musiikki, mutta kun mennään sisään laitehuoneisiin, voidaan taustalla soiva musiikki valita erilaisista tarjolla olevista teemamusiikeista.
Mikäli kuitenkin kaipailet jotain Theme Parkin kaltaista pelattavaa, auttaa Indoorlands siihen nälkään, mikäli on valmis katsomaan pintaa syvemmälle, pelin vahvana sykkivään ja jo nyt koukuttavaan sydämeen. Hinnallakaan pelin early access -versiota ei ole pilattu, sillä Indoorlandsin voi hankkia omakseen noin kolmellatoista eurolla ja tukea samalla kehittäjää.
Game Reality jää seuraamaan pelin kehitystä.
