NHL Rivals 2004 on Microsoftin debyytti Xboxin lätkäpelimarkkinoilla. Yritys on hyvä kymmenen, mutta lopputulos nolla ja peli tuokin vahvasti mieleen Electronic Artsin debyytin Formula 1 pelien parissa; huonosta tekoälystä, äänimaailmasta ja yleisestä kokonaistoteutuksesta on vaikea vajota enää alemmas. Kyllä se kiekko varmasti sinne maaliinkin vielä joskus osuu myös NHL Rivals-urheilupelisarjan hyväksi.. Varmasti ainakin parin yrityskerran jälkeen.

Rainbow Six 3 on hyvin ja huolella PC:ltä Xboxille käännetty taktinen sotaräiskintä, joka on eittämättä Rainbow Six-pelisarjan paras osa tähän mennessä näteillä grafiikoilla höystettynä. Mielenkiintoinen yksinpelikampanja, sekä hyvät moninpeliominaisuudet tekevät tästä pelistä erittäin hyvän vaihtoehdon laadukasta räiskintää etsittäessä.

Buffy The Vampire Slayer: Chaos Bleeds on edeltäjänsä tavoin laadukas(ja ainut)Buffy-aiheinen peli, josta irtoaa ihan kivaa ajanvietettä etenkin TV-sarjasta pitäville. Toteutukseltaan Chaos Bleeds ottaa pienen askeleen taaksepäin, sillä esimerkiksi niin graafisesti kuin tekoälyllisestikin Chaos Bleeds on piirun verran edeltäjäänsä heikompi esitys. Kaikesta huolimatta nautittava toimintaseikkailu, jota pelaa mielellään.

Amped 2 on laadukas ja audiovisuaalisesti näyttävä sekä realistisuutta tavoitteleva lumilautailupeli Xboxille, jossa pelaajan tarkoituksena olisi kivuta maailman lumilautailueliittiin. Yksinpelin haasteet ovat ihan kivaa hupia siihen asti kunnes vaikeustaso nousee kattoon, jonka jälkeen peli-into haihtuu nopeasti. Amped 2:n muuten niin hyvää toteutusta sotkee hieman liian anteeksiantamattomat kontrollit. Onneksi tarjolla on myös moninpelikin, joka yksinpelin ohella tarjoaa hauskaa pelattavaa kaverien kesken. Jos pidät realistisemmista lumilautailupeleistä on Amped 2 ehdottomasti katsastamisen arvoinen peli.

Outlaw Volleyball yrittää olla huumorintäyteinen rantapalloilupeli, jossa pienenä lisukkeena pääsee antamaan turpiin vastapuolen pelaajille. Peli ei kuitenkaan onnistu tarjoamaan hauskaa pelattavuutta, eikä oikeastaan mitään muutakaan minkä takia tämän parissa kannattaisi kuluttaa aikaansa. Edes neljän pelaajan moninpelimahdollisuus ei tätä peliä pelasta.

The Simpsons: Hit & Run on hauska ja esikuvalleen erittäin uskollinen Grand Theft Auto muottiin istutettu Simpsons-peli, jossa suoritetaan erilaisia tehtäviä Simpsoneiden perheenjäsenillä niin autoilla kuin jalankin. Pelin helpohkoja tehtäviä pelaa mielellään niin kauan kun pelattavaa riittää, jonka jälkeen pelin pariin tuskin palaa, tai ei varmasti ainakaan surkean moninpelimuodon vuoksi. Melkeinpä pakko-ostos sarjan faneille, sillä kyseessä on yksinkertaisesti tähän asti paras Simpsoneista tehty videopeli. Muidenkaan ei kannata aivan kokonaan jättää pelin katsastamista väliin.

Raren Grabbed By The Ghoulies on kolmannesta persoonasta kuvattua toimintamättöä kummittelevassa kartanossa audiovisuaalisesti toimivan kuorrutuksen kera. Pelin noin sadan tason ajan melko samanlaisena pysyttelevä, varmasti monien mielestä lapsellinenkin peli-idea saattaa kuitenkin pitemmän päälle alkaa kyllästyttämään, eikä se pelin taistelusysteemikään ehkä ole kaikkein käyttäjäystävällisin, vaikkakin siihen tottuu pienen ajan jälkeen. Mikäli on lukeudut Raren faneihin voi peli hyvinkin olla se mitä etsit, mutta muiden kannattaa ehkäpä testata peliä kaupassa ennen ostopäätöstä. Hieman pienemmille lapsille peli voi olla mieluistakin puuhaa esimerkiksi näin lähestyvän joulun alla.

Voodoo Vince on Xboxin tähänastisista tasohyppelypeleistä idealtaan mielenkiintoisin, jossa itseironisen hauska voodoonukke ratkoo erilaisia puzzleja pelastaakseen emäntänsä. Pelin audiovisuaalinen ilme on omaperäisen hieno ja värikäs, jota sävyttää hienosti ammattimainen ääninäyttely. Mallikelpoisen kokonaisuuden lyö lukkoon tarkat ja helposti omaksuttavat kontrollit. Jos et kuitenkaan ole puzzlenratkomisen ystäviä, kannattaa harkita kaksi kertaa ennenkuin menee peliä kaupasta ostamaan.

Brute Force on visuaalisesti hieno toimintapläjäys höystettynä tiimityöskentelyllä. Peli kaatuu kuitenkin pääosin itseään toistavaan suoraviivaiseen ja paikotellen melko puuduttavaan pelattavuuteen, eikä pelin suhteellisen pitkiä tehtäviä jaksakaan kovin montaa kerrallaan lävitse tahkota. Pieninä annoksina ihan kivaa aivotonta räimettä, yhden taikka useamman kaverin kanssa pelattuna meno paranee hieman.