Buzz - Suomen neropatti arvostelussa
Buzz - Suomen Neropatti iskee pöytään sitä samaa tuttua Buzz-visailua, jota on koettu jo PS2-kaudesta saakka. Itse pelaamisesta ei ole juuri pahaa sanottavaa, mutta pelin teema tuntuu menneen hieman harakoille, sillä Suomen Neropatin kysymykset eivät ole yhtään sen suomalaisempia kuin muissakaan sarjan peleissä. Sinänsä ansiokkaasti ääninäytelty juontaja, Buzz, on käsikirjoitettu sen verran epähauskaksi, että mieleni tekisi hetkittäin repiä korvat pois päästä, mutta kunhan ei menetä yöuniaan tämän suurisuisen virtuaaliegon takia, irtoaa Buzz - Suomen Neropatista ihan kelvollista visailuviihdettä koko perheelle.
Ei liene epäilystäkään, etteikö Wii olisi sunnuntaipelaajien kuningaskonsoli, mutta eivät Sonynkaan pullat ole uunissa hullummin: PS3 on pitänyt pintansa kustannustehokkaana bluray-soittimena ja edelliseltä konsolisukupolvelta harpanneet Sing Star sekä Buzz-tietovisailu myyvät kuin häkä myös sillä kalliimmalla Sony-vempeleellä. Brändeistä kumpainenkin on saavuttanut kypsän tilan, jossa itse peli-ideaa ei juuri kehitetä, vaan levyille pakataan lähinnä uutta sisältöä laulujen tai kysymyssettien muodossa. Buzz – Suomen Neropatti edustaa tällaista lisäsisältöä puhtaimmillaan.
Mikäli GR:n toimitukseen olisi livahtanut joskus sen historiassa Buzzin aiempia osia, voisi tähän lyödä linkin ja perään pisteet, sillä Buzz – Suomen Neropatti ei tuo konseptiin mitään mainittavaa uutta. Kyse on siis samasta tutusta ja toimivasta visailukonseptista, jossa yhdestä neljään pelaajaa mittaa triviaviisauttaan, hölösuisen juontajan aukoessa ilkeämielisesti päätään. Edes kysymykset eivät ole erityisen suomipainotteisia, vaikka nimestä
voisi helposti luulla toihisn.
Pelaaminen luonnistuu joko kavereita vastaan tai hätätapauksessa yksin, joskaan en näin äkkiseltään keksi mitään surullisempaa, kuin visailupelin vääntäminen itsensä kanssa, herjoja latelevan virtuaalijuontajan murjoessa viimeisiäkin itsetunnon rippeitä. Ihmisiä vastaan meno on lystiä. Yksi peli jakautuu seitsemään kierrokseen, jotka tulevat aina samassa järjestyksessä. “Pisteiden keräys” ja “Nopein sormi” edustavat perinteistä megavisaa, sillä erotuksella, että jälkimmäisessä palkitaan myös nopeudesta. “Siirrä pommi” on enemmän tuuri- kuin tietopeli. Siinä pelaajat pallottelevat oikeilla vastauksilla sihisevää pomminmöhkälettä, yrittäen saada sen räjähtämään jonkun muun sylissä. “Liipaisinsormessa” ja “Piirakkasodassa” oikein vastannut kisaaja saa näpäyttää kilpakumppaneitaan joko varastamalla pisteitä, tai iskemällä tätä pelistä pudottavalla kermakakulla plakkariin. “Panostuksessa” pelaajille kerrotaan seuraavan kysymyksen aihealue etukäteen, jonka mukaan he asettavat halutun määrän pisteitä pantiksi. Finaali koetaan “Lähtölaskennassa”, jossa pelin aikana kerätyt pisteet muutetaan hupeneviksi sekunneiksi ja lisää saa ainoastaan vastaamalla oikein. Viimeinen kehässä heiluva pelaaja selviää luonnollisesti koko roskan voittajaksi.
Buzz on suunniteltu koko perheen peliksi ja enimmäkseen se myös onnistuu siinä. Peli on dubattu alusta loppuun suomeksi ja kysymysten aihealueet tasapainottelevat kiitettävästi yleistiedon, populaarikulttuurin sekä silkan trivian välillä, tarjoten kaiken ikäisille jotakin. Pelin ohjastaminen tätä nykyä langattomaksi muuttuneista summeriohjaimista on yhtä helppoa ummikoille kuin veteraaneillekin, joskaan en kyllä keksi ainuttakaan hyvää syytä, miksei myös ihan tavallisia sixaxis-padeja oltaisi voitu tukea. Ainoa todellinen solmu pelin nenäliinassa on sen juontaja, Buzz, joka huvittaa lähinnä sen ikäryhmän lapsia, jotka näin yleensäkin jaksavat nauraa kun jotakuta sanotaan “tomppeliksi” tai “idiootiksi”. Teinit ja siitä vanhemmat pitänevät suurisuista juontajaa luultavasti verbaaliterroristina sekä pahimpana egoistina sitten Jari Sarasvuon. Ja ovat muuten aivan oikeassa.
PS3-kausi on tuonut mukanaan paitsi langattomat ohjaimet, myös erinäisiä nettivirityksiä. En ole oikein koskaan ymmärtänyt nettipistelistojen viehätystä, enkä myöskään sitä, kuka haluaisi pelata Buzzin kaltaista, selvästi sosiaalista, peliä verkossa, mutta mukana on myös ihan fiksuja juttuja, kuten esimerkiksi käyttäjien itsensä laatimia kysmyspaketteja. Itse kysymyssetit tehdään tietokoneella Buzzin nettiportaalissa ja ladataan käyttöön suoraan pelin käyttöliittymästä. Kotikutoisia kysymyspattereita löytyy tälläkin hetkellä kiitettävän paljon ja pienenä bonuksena, urpo Buzz osaa pitää turpansa ummessa niillä pelattaessa. Virallista lisäsisältöä halajavat voivat laajentaa kysymysvalikoimaa myös PS-Storesta imuroitavilla maksullisilla kysymyspaketeilla.
