Call of Duty - Black Ops 4 arvostelussa

Call of Duty -pelisarja on jo useamman vuoden jakanut pelaajia kahtia, mutta tästä huolimatta myyntiluvut ovat olleet pilvissä. Viime vuoden Toiseen Maailmansotaan sijoittuva räiskintä ei täyttänyt odotuksia ja tänä vuonna CoD palaa takaisin lähitulevaisuuden asetelmaan Black Ops 4:n merkeissä.

YKSINPELIKAMPANJA?

Call of Duty on elämää nähnyt. Ensimmäinen osahan julkaistiin jo vuonna 2003. Tuohon aikaan oli pakko panostaa yksinpeliin ja moninpeli oli enemmänkin toissijainen satsaus. Se kaikkein ensimmäinen peli muistetaan vielä tänäkin päivänä loistavasta pelattavuudesta ja intensiivisestä tunnelmasta, jota ei oltu ennen koettu Toiseen Maailmansotaan sijoittuvassa räiskintäpelissä. Vuosia myöhemmin, Modern Warfare 1 ja 2 osoittivat Call of Dutyn olevan edelleen ammuskelupelien kärjessä tarinan osalta.
Nyt kuitenkin elätetään vuotta 2018 ja asiat ovat täysin päälaellaan. Monen ammuskelupelin kohdalla tarina jää jopa kokonaan kokematta ja pelaajat hyppäävät suoraan moninpelikartoille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pelaajat haluaisi hyvää tarinaa käydä läpi, se vain usein tuppaa olemaan aivan liian keskinkertainen nautinnontappaja ja silkkaa ajan tuhlausta. Sen sijaan, että Black Ops 4:n kohdalla oltaisiin panostettu vielä jykevämmin loistavaan yksinpelikampanjaan, on päädytty heittämään koko idea roskiin. On ymmärrettävää, että moni ei tästä tempusta pidä, mutta tilastot kertovat yksinpelin olevan selkeässä epäsuosiossa, ainakin mitä kampanjan loppuunviemiseen tulee.

MONINPELI

Call of Dutyn suola on pitkään ollut sen moninpeli ja nyt kun yksinpelikampanja puuttuu, voisi kuvitella olevan enemmän resursseja hiomaan kimppapelaaminen timanttiseksi ja ikimuistoiseksi. Black Ops 4 tuo muutamia uusia temppuja taistelukentille, mutta pääosin kuitenkin kierrätetään samaa vanhaa kaavaa. Pelaamista ajatellen yksi suurimmista muutoksista Black Ops 3:n verrataessa on, että seinillä juokseminen ja superloikat ovat poissa. Tämä näkyy myös karttasuunnittelussa, joka on astetta miellyttävämpi kuin parina aiempana vuonna. Turhautumiselta ei silti vältytä, sillä varsinkin ensimmäisiä kertoja karttoja kolutessa voi edelleen astua vahingossa tyhjään. Se tunne, kun pelikartta tappaa pelaajan…
Pelaaja myös parantaa itseään eri tavalla kuin ennen ja se on u-käännös vanhaan systeemiin päin. Nyt nimittäin pelkkä piilossa istuminen ei riitä vaan joutuu haukkaamaan palasen sideharsosta L1-näppäintä näpäyttämällä. Parannuspaketti latautuu hiljalleen ja täyteen latinkiin palautunut paketti on uudelleen käytettävissä.

Black Ops 4 ei lähde järjettömästi uudistamaan vanhoja pelimuotoja vaan mukana on vanhat tutut klassikot. Team deadmatch, hardpoint, search & destroy, domination, free for all, kill confirmed. Uutuuksina on yksiselitteinen control, sekä selkeä Counter Strike -lainaus nimeltään heist. Tämä jälkimmäinen uusi pelimuoto toimii lähes täysin samalla kaavalla kuin CS, mutta pienin muutoksin. Kuolema ei vie asetta mennessään eikä henki lähde aivan heti vaan tiimikaverin on mahdollista herättää pelaaja henkiin. Muuten meininki on pitkälti täysin sama, eli koitetaan noutaa rahasalkku ja viedä se määrätylle alueelle tai vaihtoehtoisesti saavuttaa voitto tappamalla kaikki viholliset. Panttivangit on sentään jätetty pois. Tuttuun tapaan hardcore-versiot vanhoista pelimuodoista ovat myös tallella, eli pienoiskartta pois ja luodit satuttavat enemmän.

SPESIALISTIT

Vaikka varsinainen tarinointi puuttuu Black Ops 4:sta, on pientä taustajuonta kehitetty moninpelin Black Ops 3:sta tutuille spesialisteille ja uusille lisäyksille. Todellisuudessa nämä erikoishemmojen tarinat ovat kuitenkin vain tutoriaaleja, joissa käydään läpi jokaisen kymmenen eri spesialistin varustuksien ja erikoiskykyjen toiminta. Nämä varustukset ja kyvyt eroavat hyvin paljon toisistaan ja valittu spesialisti määrää pitkälti oman pelityylin kierroksen aikana. Näistä hemmojen erikoisuuksista huomaa, että on hieman lainailtu muista peleistä, kuten Rainbow 6 Siegestä, mutta lainailuhan näyttäisi olevan nykyajan trendi.

Jokaisen spesialistin varustukset, sanotaan nyt vaikka Ajaxin 9-bang kranaatit, latautuvat hiljalleen täyteen, jonka jälkeen niitä voi käyttää uudelleen. Hahmojen kyvyt latautuvat vielä hitaammin, mutta avustuksilla latausaikaa voi nopeuttaa. Jokainen pelaaja kerkeää käyttämään keskimäärin yhden erikoiskyvyn. Pelikentällä voi olla vain yksi samanlainen spesialisti, toki vastustajallakin on omansa. Poikkeuksena team deadmatch ja kill confirmed-pelimuodot. Tästä syystä on kenenkään pelaajan vaikea pitää mitään varsinaista suosikkia, vaikka sellainen toki helposti jokaiselle kehittyy. Itse allekirjoittanut on tykästynyt profeettaan, jonka näppärä rullalauta lähtee heti etsimään vihollista lamauttaakseen muutamaksi sekuniksi. Profeetan erikoiskyky ei sitten säväytäkään niin paljoa kuin jonkun toisen spesialistin, esimerkkinä nomadin k-9 koira, jonka voi lähettää pureskelemaan vihollisen luita. Eikä tämä ole mikään kiltti pieni puudeli vaan sen purema oikeasti sattuu! Samalla tavalla myös Ajaxin ballistinen kilpi tuo mukavan turvallisuuden tunteen, kuin peitto kylmänä talviyönä. Turvan tunnetta lisää kilven kylkiäisenä tuleva ase, jota voi laulattaa kilven suojista.

Vastapainona näille mukaville spesialisteille on inhokkejakin, joita moni tuntuu vieroksuvan. Torque piikkilankojensa kanssa ja varsinkin firebraker, joka valuttaa hämmentävää keltaista ripulia lähimaastoon, vahingoittaen vieressä tai seinien takana olevia vihollisia. Mutta toki taitava pelaaja osaa yhdistää näidenkin erikoismiesten kyvyt pelityyliinsä. Sitä tosiasiaa on kuitenkin vaikea kiistää, että etenkin puolustamiseen painotuvat erikoisyksikön hemmot eivät sovellu tietyille moninpelimuodoille ja ehkäpä tästä syystä ne usein jäävät roikkumaan hahmovalikkoon. Pelattavalla kartalla on myös iso vaikutus joidenkin spesialistien suosioon, sillä suunnittelun takia osa erikoiskyvyistä ja varustuksista suoriutuu paremmin kuin toiset.

KARTAT

Kuten pelihahmojen ja pelimuotojen osalta, myös karttojen suhteen kierrätetään hyvin paljon vanhoja suosikkeja. Mukana on Black Ops 3:sta tuttu slummi, jungle, firing range ja summit. Kaikkiaan karttoja on tällä haavaa viisitoista erilaista ja lisää tulee vielä ensi vuoden puolella. Valitettavasti nämä vanhat kartat ovat niitä mielenkiintoisimpia ja varsinkin Nuketown, joka tietenkin tekee paluun, mutta uusissa kuosissa. Uusi ilme on pirteä venäläinen lumimaisema ja Black Ops 3:n kartan seinillä olevat luiskat ovat syystäkin poissa. Uudetkin kartat toimivat suurimmaksi osaksi hyvin, kuten Hacienda ja Gridlock, jotka tarjoavat paljon makoisia kyttäyspaikkoja. Ongelmiakin löytyy, sillä päättömänä juoksentelu ei ehkä sovi kaikille pelaajille ja tähän se yleensä Call of Dutyn -karttoja pelatessa menee. Toinen ongelma on jatkuva kuoleminen heti pelaajan synnyttyä kentälle, kun useamman pelaajan ”scorestreak” palkinnot lentävät niskaan.

SCORESTREAKIT, ASEET, PERKIT

Scorestreakit, eli ne palkinnot suuresta läjästä tappoja, ovat BO4:ssa aika mitättömiä, vaikka näitä onkin viitisentoista. Legendaarinen UAV ja Modern Warfaresta tuttu lentokone ja helikopteri on mukana. Kaikki lentävä ja hitaasti liikkuva on kuitenkin suhteellisen helppo ampua alas. Kun tähän vielä lisätään päivityksien mukana tullut vaikeus näiden aukaisemiseen, on nautinto aika mitätön. Tai miten sen nyt ottaa. Ehkäpä nautinto onkin nyt entistä kovempi, sillä pienikin määrä lisätappoja ohjuksen tai dronen avulla saa hymähtämään. Useimmin kuitenkin huokaisemaan. Pelattavalla kartalla on myös oma vaikutuksensa näihin palkintoihin.

Aseita on vähän, mutta ne tuntuvat enemmän omalta kuin aikaisemmin. Rynnäkkökivääreistä tuttu ICR-7 on hyvin balanssissa ja sopiva ase keltanokalle. Kiväärejä on kaikkiaan viisi, samoin myös puoliautomaattisia. Raskaita kiväärejä sekä tarkkuuskiväärejä on vähemmän. On vaikea väittää minkään aseen olevan ylitse muiden, niihin liitettävillä lisukkeilla on suurempi merkitys. Esimerkiksi nvir-tähtäin on erinomainen pidemmälle tähdätessä, mutta hyödytön lähitaisteluun. Erilaisia tähtäimiä ja lippaita pääsee liittämään aseisiin, mutta onneksi suurempi muokkaus on poissa. Uutuutena aseisiin on tullut operaattori modit, joita ei kuitenkaan syystä tai toisesta oel jokaiselle aseelle. Nämä modit lisäävät tulinopeutta, vähentävät hajontaa ja yhteen on myös valittavissa pistin. Erääseen puoliautomaattiseen aseeseen saa modin, joka mahdollistaa kahden uzin käytön samanaikaisesti. Nämä modit vaativat harjoittelua ja pelaaja joutuu muutenkin pohtimaan, että onko modin käyttö edes hyödyksi.

CoD-pelille ominaiseen tapaan on mahdollista valita omalle soturilleen etuja, tuttavallisemmin perkkejä. BO4:ssa edut on passiivisia kykyjä ja ne on jaoteltu kolmeen eri ryhmään. Ensimmäinen ryhmä vaikuttaa liikkumiseen, toinen kestävyyteen ja kolmas sotilaiden havainnoitsemiseen. Jokaisein ryhmän perkki aukeaa pelaajan noustessa tasoportaassa ylemmäs. Esimerkkinä ensimmäisestä ryhmästä pelaajan ollessa kahdennentoista tason sotilas, aukeaa sirpaleliivit valittavaksi. Tasojen ollessa korkeammat on siis mahdollisuus valita parempaa etua omalle sotilaalleen.

Eikä siinä vielä kaikki. Aikaisemmista Black Ops peleistä tutut villit kortit antavat vielä pienen lisäpotkun hahmonmuokkaukselle. Näitä kortteja voi olla hihassa kolme kappaletta ja niiden avulla on mahdollista saada lisää tilaa aseen muokkaukseen tai perkkejä varten. Uusia kortteja aukeaa aina pelaajan kehittyessä. Nämä kortit ovat omalla hahmolla myös voimassa BO4:n uudessa pelimuodossa, Blackoutissa.

BLACKOUT

Battle royal-tyylinen taistelu on yksi tämän ajan kuumin pelimuoto, eikä Call of Duty jäänyt katsomaan trendiä sivusta. Maapallo alkaa olla vähissä ihmisistä, jotka eivät olisi kuulleet sanaa Fortnite, vaikka ehkä se kyseisen pelin idea olisikin vieras käsite. Blackout toimii samalla kaavalla kuin edellä mainittu, mutta ulkonäkö ja toteutus on kuitenkin lähempänä battle royal-genren ensimmäistä suosittua peliä, PLAYERUNKNOWN’S BATTLEGROUNDS. Kyllä, se kirjoitetaan isoin kirjaimin. Blackoutilla on kuitenkin suuri etu muihin genren peleihin; raha. Sitä nimittäin piisaa Activisionilla ja se näkyy myös pelimuodon toteutuksessa. Olkoon vain suora kopio PB:stä, mutta Blackoutin kohdalla kaikki on tehty paremmin.

Pelaaja hyppää 79 muun sotilaan kanssa laajalle taistelutantereelle liito-oravaksi pukeutuneena, aseista ja varustuksista riisuttuna rääpäleenä. Itse kartta on kyhätty kasaan CoD-sarjan pelikarttoja muistuttavista palasista, hyvänä esimerkkinä Nuke Islandin alue ja mielisairaala. Zombit tietenkin pyörivät pelialueella pelaajien kiusana.
Kun haluttu kohde kartalla on valittu ja orava on laskeutunut, on aika noukkia maasta aseita, varustuksia ja laastareita pelaajan suunnistaessaan kohteeseen. Suojukset on luokiteltu kolmeen eri luokkaan ja se kolmas on tietty paras. Tähtäimiä ja muita lisukkeita saa laitettua aseisiin kiinni. Pelialue pienenee aina tietyin väliajoin ja pelaajat joutuvat lähemmäs toisiaan. Voittaja on se, joka on viimeisenä elossa. Pelaajan on mahdollista käydä taistoon yksin, kaksin tai neljän ryhmässä.

Kaikki tämä on jo koettu muissa vastaavanlaisissa peleissä, mutta Blackoutilla on muutama makoisa uudistus. Helikoptereita ei olla ennen Blackoutia nähty ja ajoneuvot muutenkin toimivat erinomaisesti. Pelaajan on mahdollista palloilla rekan lavalla, siinä missä PB:ssä muut kyytiläiset kököttävät auton sisällä. Black Opsin muiden pelimuotojen tapaan, on pelaajan mahdollista käyttää perkkejä, mikäli niitä maasta löytää, mutta ne ovat hieman erikoisempia. Näitä on kaikkiaan kolmetoista erilaisia, ja ne auttavat puolustautumaan vihollisia vastaan tai parantamaan itseä ja tiimiläisiä hetkellisesti. Kestoa näillä laatikkomaisilla almuilla on kahdesta viiteen minuuttiin.

Sideharsojen ja perkkien käyttäminen vaatii sorminäppäryyttä ja alussa voi sormet olla ristissä ja huuli pyöreänä. Etenkin pelaajat, jotka ovat tottuneet perinteiseen Call of Duty pelaamiseen. Itse aseet, joita lojuu pitkin karttaa, on vaikea erottaa hyvät huonoista. Pelaajan on kuitenkin mahdollista pitää repussa kahta pääasetta, joten on mahdollista kantaa sekä pitkän, että lyhyen matkan tussaria. Blackout on tervetullut piristysruiske, vaikka karvat saattavat ensikosketuksella olla pörröllään, kun on uudentyylistä pelaamista sotkettu Call of Dutyn kaavaan.

ZOMBIT HISTORIAN MATKASSA.

Karttoja on kolme ja uutta tulee lisää. Tuttuja hullunkurisia ja stereotyyppisiä hahmoja överiksi vedetyillä aksenteilla. Pyssyjä ja erikoisia eliksiirejä toinen toistaan vaikeampia zombilaumoja vastaan. Tästä on zombimoodi lyhykäisyydessään tehty.

Zombipelien valikko on aina vaikuttanut hieman sekavalta ja sama setti jatkuu BO4:n suhteen. Pienen eksymisen jälkeen navigointi alkaa sujumaan. Epäkuollut pelivalikko tuntuu vuosi vuodelta pursuavamman isommaksi osioksi ja jopa erilliseksi peliksi. Tällä kertaa pelaajalla on käsitteitä opittavaksi molemmille käsille, joista tajuaa puolet vasta muutaman pelikerran jälkeen. Tutoriaali onneksi tarjoaa hyvän avustuksen, humoristisella otteellaan ja aivan perusteista lähtien. Ihan kylmiltään kenenkään untuvikon ei ehkä kannatakaan lähteä sotimaan epäkuolleita laumoja vastaan. Muuten on sormi suussa erikoisaseiden, eliksiirien, talismaanien, ikkunalautojen, eeppisten talismaanien, amulettien, legendaaristen talismaanien, myrkkypommien, zombi-etujen ja kolajuomien kanssa. Huh! Luulit, että zombien tappaminen on yksinkertaista?

ZOMBIPELIN KARTAT

Epäkuolleiden kartat halkovat aikaa, pelaajan pilkotessa zombeja. IX sijoittuu johonkin Rooman valtakunnan aikaan, jossa ihmisillä ei ilmeisesti ollut muuta tekemistä kuin katsoa jatkuvien zombilaumojen kiduttavan neljää rimpuilevaa pelaajaa, ympyränmuotoisella areenalla. Pääaula tässä kartassa on pieni ympyrä, jossa keskellä on koroke ja sivuilla on ovia, jotka saadaan auki zombien aivojen sisällä olevista pisteistä. Pisteet saa itselleen aukaisemalla zombien päät. Uuden alueen auetessa on pelaajilla mahdollisuus löytää uusia aseita ja muita apuja. Tuttuun tapaan ansojen virittäminen on myös mahdollista siellä mistä niitä löytyy. IX on ihan toimiva kartta ja navigoiminen sen sokkeloissa on melko helppoa. Muihin karttoihin verrattuna IX:stä tekee erikoisemman sen gladiaattorit ja tiikerit.

Voyage of Despair vie pelaajat Titanicin turmiollisille käytäville, eikä suurin murhe olekaan jäävuori vaan, kuinka ollakaan, zombit. Meno on kuin ruotsin laivalla pikkujoulujen sesonkiaikana, eli sika nastaa, aina siihen asti kunnes jengi käy päälle hirveellä laumalla. Hylky on reikiä täynnä ja reiät täynnä epäkuolleita matkustajia. Navigointi on simppeliä ja Titanicia tutkii mielellään. Tässä kartassa on nähty vaivaa ja historiallinen tarkkuus näkyy mukavasti. Portaikon aula on hyvin tunnistettavissa ja jopa siinä roikkuva seinäkello osoittaa aikaa jolloin RMS Titanic osui jäävuoreen. Oikeaan historiaan viittaamisen takia tämä on erittäin nautinnollinen zombikartta, jossa ei onneksi ole mitään kummallisia tiikereitä hyppimässä naamalle.

Kolmas ja viimeisin julkaisun aikana mukana olevista kartoista on Blood of The Dead, joka sijoittuu Tuomiopäivän maisemiin. Tuttu pahis – tai hyvis, miten sen nyt ottaa – on kehittänyt pahoja maailmanvalloitusjuoniaan Alcatrazin saarivankilan alla. Kaikki valuu reisille ja helvetti on pian irti. Tässä kartassa mennään kaikkein eniten pieleen, sillä paikoittain huoneet käyvät turhankin ahtaiksi ja navigoiminen ylipäätänsä on liian usein hankalaa. Etenemisreitit eivät ole tarpeeksi selkeitä.

TUOMIO

Black Ops 4 pitää huilia tarinankerronnasta, mikä voi olla periaatteessa hyvä ratkaisu. Silti sen puuttuminen hieman kirpaisee, varsinkin kun pelille on lyöty täysi hinta ja erillinen Black Ops Pass, joka mahdollistaa lisäsisällön jatkossa. Zombimoodi kuitenkin tarjoaa hyvää viihdettä jälleen kerran, mutta ongelmana on uudet zombiaallot, joidenka alkamista ei pelaajalle ilmoiteta tarpeeksi vahvasti. Eikä pelkkää zombia taida jaksaa kokonaista vuotta, edes uusilla kartoilla, sillä tavoite on vain pysyä hengissä eikä pelimekaniikkaa uudisteta. Uudet pelimuodot olisivat voineet piristää.

Blackout on selkeästi se viihdyttävin palanen, vaikka ei pelimaailmaa mullistakaan. Uudistetun ballistiikan realistinen tunne tulee tässä pelimuodossa paljon selkeämmin esille kuin moninpelissä, sillä välimatkat voivat olla paljon pidemmät ja sen vaikutus luoteihin näkyy selkeämmin. Blackout on toteutettu vakaasti ja kaikki on tehty paremmin kuin muut pienemmän kaliiberin peliyhtiöiden pelit. Treyarchilla on ollut täysin valmis peli-idea josta ammentaa. Kun selviää voittajaksi täydestä 80 hengen porukasta, on fiilis euforinen. Blackout vain toimii.

Heikoin lenkki on perinteinen moninpeli, jonka viihdyttävyys on pelkästään uusien karttojen nojassa. Heist on kuitenkin mukava ja toimiva pelimuoto ja itse moninpelissä käytettävät spesialistit ovat ihan hauskoja pelattavia, ainakin suurin osa. Uutta mielenkiintoista on aivan liian vähän ja lopulta huomaa vain metsästävän aseisiin uusia sateenkaaren värisiä kuosia.

Se mikä Black Opsin repii riekaleiksi on raha ja ahneus. Ensin maksetaan pelistä, mutta jos haluaa jatkossa lisää sisältöä peliin, on ostettava myös Black Ops Pass. Se on 50e lisää hintaa. Tämä mahdollistaa uusien karttojen läpi koluamisen ja muun “lisäsisällön”. Tähän päälle vielä jälkeenpäin peliin lisäyksenä tullut Black Market, jonne voi ilmeisesti upottaa rajattoman määrän rahaa, saaden pelihahmolle uusia spraymaalauksia, emoteja, värikkäitä asuja, värikkäitä aseita, sekä kasvomaaleja. Hahmot puhaltelemassa saippuakuplia värikkäissä puvuissa, joita pelaaja itse ei edes näe, ellei ole Blackout-pelissä kolmannen persoonan kuvakulmassa. Pakkohan näitä ei kuitenkaan ole hankkia.

Black Marketissa edetään avaamalla sarakkeita CoD-kolikoilla. Oletetaan, että pelaaja olisi saanut deluxe paketin mukana 1,100 kolikkoa. No se häviää kuin pieru saharaan ja sarakkeita saa auki korkeintaan kymmenen. Isoin CP-paketti (cod-points) maksaa 19,90e ja sarakkeet sisältävät aseita, joita on mahdollisesti voinut jo saada ennakkotilaajan bonuksen kautta. Näitä sarakkeita voi ilmeisesti olla loputtomiin asti, sillä niitä aukeaa aina vain lisää ja lisää. Ainakin 900 asti. Missä on järki, kun varsinaisen kokonaisen pelin hinnaksi tuleekin yhtäkkiä lähemmäs toistasataa euroa? Lootboxeja ei ole, mutta salakavalasti on hivutettu uudenlainen systeemi, jota jopa hierotaan pelaajien naamaan päivittäisen palkinnon merkeissä. Tätä kun miettii, niin alkaa kaipaamaan sitä kampanjapeliä kaiken spraymaalin ja hulavanne hetkutuksen vastapainoksi. Suurin syy hankkia Black Ops 4 on Blackout.