Cognition: An Erica Reed Thriller - The Oracle - Episode 3 arvostelussa

Hieman pidempään kestäneen tauon jälkeen Phoenix Onlinen mysteeriseikkailu Cognition ? An Erica Reed Thriller saa jatkoa. Sarjan kolmas episodi ?The Oracle? jatkaa tarinaa suoraan siitä mihin kakkosessa jäätiin, joten oletan, että kukaan tätä arvostelua lukeva ei koe viittauksia edellisiin episodeihin spoilereina.

Selvännäkijän kykyjä omaava FBI-agentti Erica Reed päätyy jälleen kerran tuoreelle rikospaikalle tutkimaan uutta kuolemantapausta: kuka murhasi taas murhaajan? Kummallisen vastahakoisesta ja yhteistyökyvyttömästä ja paikanpäällä olevasta esimiehestään huolimatta Erica päättää aloittaa tutkimuksensa Entron Tower -rakennuksen välittömästä läheisyydestä, pilvenpiirtäjästä josta murhaaja heitettiin alas poliisiauton konepellille jo kakkosepisodin cliffhanger-lopetuksessa.
FBI:n tukikohdassa ei tällä kertaa juurikaan vierailla, eikä pelissä muutoinkaan ole lainkaan aiemmista episodeista tuttuja seikkailuruutuja, mikä tekee episodista välittömästi tuoreemman tuntuisen. Lähestulkoon koko episodi ja kaikki sen puzzlet tapahtuvat pilvenpiirtäjän muutamassa kerroksessa. Hieno saavutus, sillä missään vaiheessa episodi ei tunnu tylsältä ja samojen ruutujen tuijottelulta.

The Oraclessa kohdataan muutamia uusia hahmo sekä tutustutaan muutaman jo ennestään tutun hahmon syvempään olemukseen sekä menneisyyteen. Jopa Erican partnerilla, John McCoylla on tällä kertaa jokin muukin rooli kuin löhötä pelkästään pöytänsä ääressä mutisemassa mitättömyyksiä.

The Oraclen ? kuten kahden aiemmankin episodin ? keskeisenä elementtinä nähdään jälleen kerran Erican tulevaisuuteen ja menneisyyteen ulottuvat, selvännäkijäkykyihin pohjautuvat puzzlet, mutta uusimman episodin myötä tätä viedään entistä pidemmälle: poikkeuksellisesti Erica pystyy kolmannessa episodissa ei pelkästään näkemään menneisyyteen, mutta myös ohjailemaan tapahtumia siellä ja avustamaan menneisyydessä olevia hahmoja omalla tietämyksellään.

Käytännössä tämä tapahtuu siten, että pelaaja pääsee ohjastamaan näitä kyseisiä hahmoja näissä menneisyyden kohtauksissa, joten uusien lokaatioiden ohella tämä pelattavuuden muutoskin tuo episodiin aivan erilaisen otteensa. Puzzlesuunnittelu onkin paikoitellen todella nokkelaa, vaikka erään aurinkokuntapienoismallin kanssa meinasikin aluksi mennä sormi suuhun. Mainittavan arvoinen puzzle on myös oikean näppäinyhdistelmän löytäminen erääseen kassakaappiin. Tämän tason hienoa puzzlesuunnittelua en ole nähnyt pitkään, pitkään aikaan.

Samalla entistä nokkelammat puzzlet tarkoittavat sitä, että peli on selkeästi haastavampi kuin aiemmat episodit. Erican kännykän tekstiviestien kautta toimiva ?vihjepalvelukaan? kun ei kerro koskaan suoraa vastausta yhteenkään ongelmatilanteeseen, vaan antaa vain rivien välistä luettavia vihjeitä, joten jumiin jääminen ainakin pariin otteeseen on hyvin todennäköisesti edessä.

Parhaimmillaan tämä edes takaisin poukkoilu hahmojen ja visioiden kanssa pistää aivonystyrät kuitenkin mukavasti miettimään. Miten saada menneisyyskohtauksessa selville jenkkifutismatsin lopputulos ennen pelin päättymistä? Totta kai palaamalla takaisin nykyhetkeen Erican itsensä kenkiin ja ottamalla selvää vuosia sitten ratkenneesta lopputuloksesta, jonka jälkeen palataan takaisin menneisyyden visioon uuden tiedon kera.

Toki uuden episodin muuttuneessa pelattavuudessa on oma pieni varjopuolensakin ? jos sen sellaiseksi haluaa tulkita. Erican mielen ulottaminen menneisyyteen ja sitä kautta hahmojen ohjailuun menneisyydessä vie pelin tunnelmaa enemmän hömppäscifin puolelle. Jos aiemmat kaksi episodia olivat murhanratkontamysteerejä vanhan The Profiler TV-sarjan tapaan, on The Oracle melkein kuin jakso Salaisista Kansioista. Kuka tykkää, kuka ei. Itse kuitenkin pidin.

Kestoltaan episodi tuntui olevan myös aiempia hieman pidempi, vaikka varsinaisia peliruutuja on vähemmän ja miljöitä käytännössä vain yksi; Enthon-pilvenpiirtäjä. Episodin kestoon toki vaikuttaa hieman keinotekoisesti myös sen haastavuuskin, kun puzzlet eivät enää soljukaan niin käden käänteessä lävitse.
Audiovisuaalisesti The Oracle jatkaa muiden episodien viitoittamalla tiellä. Käsin piirretyt taustagrafiikat ovat todella nättejä ja asettavat pelin jokaiselle uudelle ruudulle juuri oikeanlaisen synkähkön tunnelman, melankolisen taustamusiikin vain vahvistaessa tätä. Upeat, staattiset välianimaatiot ovat pelin tavaramerkki, josta ei missään nimessä tule koskaan luopua ja ääninäyttely on hyvää ja episodissa nähtävät uudet hahmot sulautuvat muun kastin joukkoon varsin mallikkaasti. Eikä se dialogikaan hassummin kirjoitettua ole ? kirosanoja ei ole tälläkään kertaa sensuroitu keskustelun niitä kaivatessa.

Hahmoanimaatiot sen sijaan ovat edelleen etenkin lähikuvassa melko karuja. Erican silmät eivät osaa ottaa katsekontaktia hahmoon, jolle tämä kulloinkin puhuu ja välillä etenkin kädet tuntuvat huitelevan epäluonnollisesti punatukan puhuessa. Animointi on kuitenkin varsin pientä siihen nähden, että jälleen kerran kyseessä on varsin tiukka paketti mysteeriä selviteltäväksi, joka edistää alati syvenevää tarinakokonaisuutta kiehtovasti tiukasti otteessaan pitäen.

Pelin voi ladata muun muassa osoitteesta http://www.CognitionGame.com. Yksittäiset episodit maksavat noin seitsemän euroa ja kaikki episodit sisältävä kausipassi sen sijaan 22?.

Aiempien episodien arvostelut löytyvät täältä: https://www.gamereality.org/reviews/list?find=cognition&op=