Colin McRae: DIRT arvostelussa

Colin McRae on tunnettu nimi. Tämä kyseinen skotlantilainen mies, viisinkertaisen rallimestari Jimmy McRaen poika on taitava rallikuski, joka on menestynyt erinäisissä ralliluokissa, joista varmasti huomattavin on MM-rallin mestaruuden voittaminen vuonna 1995. Tällä hetkellä kyseinen herra viettää jonkin sortin taukoa rallista, eikä ole siis virallisesti jäänyt “eläkkeelle”.

Miehen nimi kuitenkin elää edelleen vahvasti. Ainakin pelien kautta. Hiljattain Xbox 360:llekin julkaistu Colin McRae: Dirt on Codemastersin pitkäikäisen, ensi kerran vuonna 1998 päivänvalon nähneen Colin McRae -rallipelisarjan kuopus ja kokonaisuudessaan sarjan kuudes osa. Vaikka nimi Colin McRae edelleen kummitteleekin pelisarjan tittelissä, ovat asiat muuttuneet tämän uusimman osan myötä.
Kuten varmasti moni onkin pistänytkin merkille, ei uusimman osan nimi ole Colin McRae Rally, vaan Colin McRae: Dirt. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Lisänimi Dirt tarkoittaa käytännössä sitä, että enää ei keskitytä yksinomaan WRC-rallin ajamiseen, vaan mukaan on esimerkiksi Codemastersin TOCA -pelisarjan tapaan ympätty muutamia muitakin kisakategorioita. Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, Colin McRae: Dirt tuntuu peliltä, joka olisi sulauttanut yksien kuorien alle Colin McRae Rallyn sekä Codemastersin vuosien takaisen Insane -pelin, joista jälkimmäisessä kisattiin muun muassa maastureilla, rekoilla sekä muilla hiekkaa ja mutaa keräävillä vekottimilla. Ehkä Colin McRae: Dirt yrittää myös jollain tapaa jopa ottaa palan Playstation 3:lle yksinomaan julkaistun Motorstorm -fanien suosiosta, etenkin siinä vaiheessa kun Dirt lopulta saadaan myös PS3:llekin julkaistua.

Ei uusin Colin McRae -peli kuitenkaan juuriaan ole täysin unohtanut ja pelissä voikin edelleen ajaa muutaman erilaisen rallin mestaruusluokan, joista pisin sisältää kuuden maan verran rallia. Peli sisältää myös jokaisen itseään kunnioittavan nykypelin tapaan urapelin, jota lähdetään kisaamaan uusien ajoneuvojen käyttöön saamisen toivossa ja tietysti, jotkut haluavat myös metsästää niitä turhia, mutta välittömästi virtuaaliegoa kasvattavia gamerpointseja keräämällä pelin eri “achievements” -palkintoja.

Urapeli koostuu pyramidin muotoisesta kilpailukokonaisuudesta, johon eri kisaluokkia on mahdutettu yksitoista kappaletta, kun taas alhaalta ylöspäin jokaisen luokan myötä alenevassa määrin yksittäisiä kisoja on 11-1 kappaletta. Kisaaminen aloitetaan luonnollisesti pyramidin pohjalta ja tarkoitus olisi nousta sen huipulle. Jotta pelaaja pääsisi kipuamaan seuraavaan kisaluokkaan, on ensin edellisessä kerättävä tietty määrä pisteitä menestymällä kisoissa.

Peli sisältää kaiken kaikkiaan 46 erilaista ajoneuvoa, mutta kuten jo aiemmin mainitusta tekstistä varmasti saakin selville, eivät pelin kaikki ajoneuvot ole ralliautoja. Mukaan mahtuu ralliautojen lisäksi tavallisia maastureita, rekan nuppeja, kuorma-autoja, avolava-autoja, sekä hiekka-kirppuja.

Kaikki kisaamiskategoriat ovat ajotuntumiltaan toisistaan eroavia(niin kuin sopii ollakin)mutta en silti menisi näitä kaikkia sanomaan viihdyttäviksi tai edes sellaisiksi, joita oikeasti kiinnostavuuden takia jaksaisi tahkota. Rekkojen nupeilla kisatessa meno on nopeaa, mutta kääntyvyys kankeaa. Avolavoilla ajettaessa ohjaustuntuma on ehkä ärsyttävänkin levoton ja varsinkin hypyissä on syytä olla jalka pois kaasulta tai ajokki lähtee sen sileän tien siinä vaiheessa kun renkaat saavat jälleen maakosketuksen. Kuorma-autoilla kisaaminen on pelkästään tylsää puurtamista, kun taas vastaavasti maastureilla ajaminen on hauskempaa niiden enemmän realismihakuisen ajettavuutensa takia. Kaikista kisakategorioista ajotuntumaltaan ehkä eniten sitä aiempien pelien Colinin realistisempaa ajettavuutta muistuttaa hiekkakirpuilla kisaaminen. Kirpuilla perä menee usein edellä ja muutoinkaan autot eivät pysähdy salamannopeasti. Harmi, että tätä samaa ajotuntumaa ei ole hyödynnetty myös rallissa.

Asianlaita on nimittäin niin, että jos aiemmissa pelkästään ralliin keskittyneissä Colineissa ajotuntuma oli ainakin puolirealistinen ja jotenkuten realismia tavoitteleva – jos vertaa esimerkiksi ajotuntumaltaan erittäin realistiseen, edesmenneen rallikuskin nimeä kantaneeseen Richard Burns Rally -peliin – on ajotuntuma tässä uusimmassa Colinissa etenkin juuri rallin osalta todella arcademainen. Pelaajan ohjastama ralliauto pysyy autosta riippumatta pinnalla kuin pinnalla tien pinnassa kiinni kuin liimattu ja vaikka ajaminen ja täysiä painaminen hauskaa onkin, toivoisi sitä välillä kaahatessaan, että realistisuus ottaisi ohjat ja heittäisi auton edes kerran kunnolla pöpelikköön varomattoman ajotyylin takia, tai edes heittäisi auton mahdottomaan sivuluisuun. Mutta ei, kun ne jarrutkin tuntuvat olevan pelissä niin tehokkaat, että auto pysähtyy vauhdista kuin vauhdista lähestulkoon seinään. Perä edellä mutkiin tuleminen on käytännössä mahdotonta pelissä. Jos Colin McRae: Dirtin ralliosiota ja sen ajotuntumaa verrataan pelin viiteen muuhun kisakategoriaan, niin voisi melkein sanoa, että rallin ajaminen on pelissä sitä kaikkein epärealistisinta ja eniten arcademaista. Ironista sinänsä, kun ottaa huomioon, mikä Codemastersin Colin McRae Rally -pelisarjasta teki niin suositun. No, (puoli)realistinen rallipa hyvinkin.

Miksi sitten useampi erilainen autokategoria, jos toinen on toistaan enemmän tai vähemmän puolivillaisia tai yksinkertaisesti tylsiä kyhäelmiä? Miksi Codemasters on lähtenyt sivuraiteille ja jättänyt aiempien osien suosion syyn, eli rallin sivummalle? Tähän syyksi voitaisiin ehkä kaivaa sellainen lause kuin “amerikkalaistunut tuote”. Amerikkalaista väestöä kun ei liiemmin eurooppalaisten suosima MM-ralli juurikaan kiinnosta varmasti suurimmaksi osaksi siksi, että siinä ajetaan yksin ja aikaa vastaan. Moottoriurheilussahan pitää aina olla useita autoja samanaikaisesti radalla ja pellin pitää myös kolista. Ja niinhän se koliseekin, pelin kaikissa muissa kategorioissa rallin poislukien. Dirt -pelin yritys kalastella amerikkalaista yleisöä näkyy myös muuallakin pelissä. Vai onko sattumaa, että suurin osa kisoista ajetaan Amerikan maaperällä ja että aiemmissa Colineissa äänensä nuotinlukijalle antaneen Colin McRaen hyvin toiminut kartanlukija Nicky Grist loistaa poissaolollaan ja hänet on korvattu amerikkalaisella(tuskin aito kollega kuitenkaan), joka huutaa ja riehuu “yeah dude!” kun ralli on voitettu.

Muutoinkin etenkin äänipuolella olisi toivonut hieman enemmän panostusta. Tällaisenaan pelin eri kisakategoriat, siitä huolimatta, että kyseessä on varsin erilaisia ja näköisiä menopelejä, kuulostavat kaikki aivan liikaa ralliautoilta ainoastaan pienellä eroavaisuudella. Mielestäni rekan nupin ja ralliauton kuuluisi kuulostaa erilaisilta, mutta tiedä häntä sitten. Graafisestikin peli jättää hieman toivomisen varaa. Peli näyttää ihan Ok:lta, mutta jotenkin tuntuu, että Colin McRae: Dirt on jälleen kerran yksi “next gen” -peli, jonka ulkoisesta olemuksesta olisi voitu puristaa paljon enemmän irti.

Jos uusin Colin McRae ei oikein näin muuten tunnu onnistuvan ainakaan täydellisesti, niin sen moninpeli ainakin on jotain mitä pitää silmällä. Peli on nimittäin ensimmäinen autopeli, joka mahdollistaa 100 yhtäaikaisen pelaajan kisaamisen. Mahdollisuus kokea tällaisia hulppeita karkeloita edellyttää kuitenkin tietysti sitä, että pelaajia on vähintäänkin se 99 linjoilla jo valmiiksi, siinä vaiheessa kun itse astuu kuvioihin mukaan. Arvosteluhetkellä tätä 100 pelaajan moninpelaamista ei kuitenkaan kertaakaan päästy kokeilemaan ja suurin linjoilla ollut määrä olikin siinä kymmenen pelaajan tienoilla.
Kaiken kaikkiaan Colin McRae: Dirt on ihan mukiinmenevää arcadekisaamista, joka tosin ei varmasti täytä aiempien, Colin McRae Rally -pelien fanien tarpeita rallin jäätyä hieman paitsioon tällä kertaa. Ehkäpä vielä näemme Codemastersilta paluun varsinaisen Colin McRae Rally -sarjan pariin.