Conflict: Denied Ops arvostelussa

Conflict: Denied Ops on SCi:n Conflict -pelisarjan viides osa ja samalla ensimmäinen, joka vie Conflict sarjaa hieman eri suuntaan kuin aiemmat pelit, sillä tällä kertaa toiminta tapahtuu 3rd person kuvakulman sijaan kokonaan FPS-kuvakulmasta, samalla kun tiimin koko on supistunut neljästä kahden miehen armeijaan. Conflict -pelisarjan kaikki edelliset neljä peliä ovat aina olleet varsin keskinkertaisia tekeleitä peli toisensa jälkeen, joten on varsin ihme, että vieläkin on jaksettu Conflict -nimen parissa uutta peliä räpeltää.

Valitettavasti uusi pelikuvakulma ja sarjan ensi-esiintyminen uusilla konsoleilla eivät tuo sarjalle toivottua edistystä parempaan, vaan taso on pysynyt samana, ellei jopa mennyt huonompaan suuntaan. Miksi? Siihen on monia syitä, jotka näkee nopeasti vilkaisemalla arvostelun lopussa näkyvää miinuslistaa, mutta mikäli jaksat lukea pelin arvostelun lävitse, selitämme asian tarkemminkin.
Pelin juoni on tyypillinen tapaus; kehitysmaiden terroristit uhkaavat maailmanrauhaa ja ovat aikeissa hankkia itselleen ydinohjuksia. Tätähän ei luonnollisestikaan voida jenkkien toimesta sallia ja niinpä koko operaatio aina ohjuksia myyviä heppuja myöten täytyy käydä laittamassa pipariksi. Pelaaja omaksuu pelissä kahden CIA:n erikoisjoukon sotilaan roolin. Pelin juoni kuljettaa pelaajaa Etelä-Amerikasta Siperiaan kuin aina Afrikkaankin saakka. Juonikuvio yleensä aina toimintapeleissä on varsin sekava, mutta Denied Opsissa se tuntuu astetta vielä sekavammalta. Vaikka pelissä seikkaillaankin ympäri maapalloa, olisi tätä voinut hieman paremmin pelaajalle visualisoida, sillä tällaisenaan peli on kummallista lokaatiosta toiseen pomppimista sen kummemmin mitään selittelemättä. Sekavan kerrontansa vuoksi pelin yksinpelikampanja tuntuukin todella hajanaiselta ja siltä, kuin jokainen tehtävä olisi yksittäinen tarinansa, eikä yksi yhtenäisen juonen alle nivoutuva kokonaisuus.

Kuten monissa muissakin nykypäivän toimintapeleissä, joissa on mukana useampi kuin yksi hahmo, on myös Denied Opsia mahdollista pelata yhdessä kaverin kanssa. Oman tekoälykaverin tekoäly on onneksi kuitenkin sen verran kohtuullista tasoa, että yksinäänkin pelatessa pärjää vihollisia vastaan ja tällöin saa myös vapaasti vaihdella pelin kahden pelattavan hahmon välillä. Tämä on periaatteessa plussaa kaksinpelaamiseen nähden, sillä kaksinpelatessa hahmoa voi vaihtaa ainoastaan ennen jokaisen kentän aloittamista.

Ärsyttävin ongelma samalla hahmolla(etenkin tarkka-ampujan kiväärillä varustetulla)useampaa tehtävää pelatessa on se, että koko yksinpelin aikana pelattavat hahmot eivät saa yhtäkään uutta asetta. Toisella on mukanaan kevytkonekivääri ja toisella tarkka-ampujan kivääri, kun taas tämän ohella molempien varustukseen kuuluvat myös vaimennettu pistooli sekä erilaiset kranaatit. Pääaseita ei pääse missään vaiheessa vaihtamaan, eikä tapetuilta vihollisilta voi napata aseita käyttöönsä. Hahmojen aseet saavat yksinpelin kuluessa kyllä parannuksia, kuten esimerkiksi kranaatinheittimen konekivääriin ja haulikon tarkka-ampujan kivääriin, mutta pelissä, joka on pelkkää räiskintää, pitäisi ehdottomasti olla mahdollisuus saada uusia aseita tavalla tai toisella. Eikös räiskintäpelien suurin ja paras idea juuri nimenomaan ole ammuskelu erilaisilla aseilla?

Koska kokonaan uusia aseita ei saa, käy pelissä loppujen lopuksi niin, ettei oikein kukaan halua pelata tarkka-ampujan roolissa ja kyllä pelkällä konekiväärilläkin ammuskelu alkaa hiukan puuduttamaan. Tarkka-ampujan roolissa ärsyttävää on myös se, että kyseisen hahmon aseet kivääri ja haulikko, ovat molemmat erittäin huonoja. Kivääri on tehoton ja vaatii usein(jos ei osu päähän)liian monta osumaa yhteen viholliseen ennen kuin tämä kaatuu. Haulikko taasen tuntuu toimivan välillä hyvin ja välillä huonosti ja varsinkin ennen täysautomaattisuusparannusta haulikon kanssa leikkiminen on yhtä tervassa puurtamista.

Tylsää Denied Opsin pelaamisesta tekee myös sen typeryys. Ei peli liian helppo ole missään vaiheessa, kiitos huonojen aseiden(etenkin tarkka-ampujan), vihollisen nopean reaktiokyvyn ja nopeasti tappavan tehokkuuden vuoksi, mutta kun pelin vihollistekoäly on niin syvältä, että pattiin ottaa. Tekoälyä ei liiemmin ole ja viholliset säntäilevätkin usein sinne tänne, mutta silloin kun tajuavat ampua suojasta edes sen hetken, on pelaaja pinteessä, koska viholliset ovat niin tarkkoja osumaan. Välillä Denied Ops muistuttaakin suorastaan esimerkiksi vanhempia Rainbow Six-pelejä, joissa tekoäly usein loisti poissaolollaan vihollisen yli-inhimillisen tarkkuuden paikatessa asiaa.

Pelkän räiskimisen ja vihollisen tappamisen ohessa luonnollisesti painellaan sitten aina välillä joitain nappuloita, tai ladataan salaisia tietoja tietokoneelta tai muuta yhtä tyhjän kanssa olevaa puuhaa. Denied Ops on yksinkertaisen tylsä, siitä ei pääse ylitse eikä ympäri ja paikoitellen tuntuukin, ettei se edes yksinkertaisesti yritä olla mitenkään hyvä tai erottua joukosta.. Edukseen tarkoitan.

Kaksinpelattuna(tylsästä tarkka-ampuja hahmosta huolimatta)pelin kampanja paranee kokemuksena hieman, mutta vain hieman ja mikäli vain toisella pelaajalla kestää hermot pelata tarkka-ampujan roolia. Mikäli samalle sohvalle ei löydy kaveria, voi yhteistyötä pelata myös Livenkin välityksellä. Lisäksi tarjolla on myös tavallistakin moninpelaamista deathmatch, team deathmatchin, sekä conquest -pelimoodin välityksellä. Viimeksi mainitussa idea on nimeä myöten täysin sama, kuin EA:n Battlefield -peleissäkin, eli vallataan lippupaikkoja ja yritetään pitää niitä hallussa. Ei ole kovin yllättävää, että Denied Opsin moninpelin millekään pelimuodolle ei ainakaan kirjoitushetkellä löytynyt ainuttakaan pelaajaa.

Denied Ops on siis ensimmäinen(ja viimeinen)Conflict -sarjan peli, joka on uusille konsoleille ilmestynyt, mutta ainakaan graafisella puolella tätä ei ole juurikaan juhlistettu. Peli nimittäin näyttää varsin tavanomaiselta ja graafisesti vaisulta esitykseltä, jonka ulkoasun olisi suurimmaksi osaksi pystynyt toteuttamaan melkeinpä vanhallakin Xboxilla. Grafiikan vaisuudesta huolimatta pelissä on siitä huolimatta ajoittain kohtia, joissa ruudunpäivitys hidastuu selkeästi. Ei näin. Ääniosastolla asiat eivät ole juuri sen paremmin. Taustalla soiva, tunteita ehkä joissain yksilöissä herättävä “sotilasmusiikki” kuulostaa Ok:lta ensimmäisellä kerralla, mutta alkaa ottamaan hyvin nopeasti päähän, kun sitä samaa saa kuulla jokaisessa pelin tehtävässä. Ääniefektitkään ei mitään “uuh, aah” elämyksiä tuota, vaan ovat tasapaksun vaisuja ja niistä puuttuu sitä potkua. Ehdoton suosikkini pelin ääniefektivalikoimassa on eräässä pelin kentässä tummien kaivostyöläisvihollisten ajoittain “I will kill you!” -kommentin lisäksi huutama “I will f*ck you!”.
Onko Conflict: Denied Opsissa oikeasti mitään hyvää? No, mitä sitä kiertelemään: eipä pelissä juuri mitään hurraamista millään sen osa-alueella ole ja yhteistyöpelikin on vain juuri ja juuri siedettävää tavaraa siksi, että tällainen co-op -pelaaminen on kuitenkin vielä suhteellisen tuore juttu 3D-pelien aikakaudella, trendi, jonka ensimmäinen Halo aikoinaan aloitti. Pelin nautittavuudesta kertoo jotain se, että pelin hauskinta antia ovat räjähtävien tynnyreiden ja muiden räjähtävien objektien ammuskelu ja niiden räjähtämisen katselu, oli kyseessä sitten mikä kenttä tahansa.