Tätä nykyä japanilaisen pelitalojätin, Square Enixin omistaman Eidoksen uutta Deux Ex -peliä on odotettu pääasiassa pettymyksenä koetun pelisarjan kakkososan, Deus Ex ? Invisible Warin ilmestymisen jälkeen (2003) kuin kuuta nousevaa. Deus Ex ? Human Revolutionia saatiin odottaa huimat kahdeksan vuotta, mutta nyt se vihdoin on täällä.
Lunastaako tämä uusi peli sarjan fanien toiveet ottamalla aimo harppauksen takaisin kohti alkuperäisen Deus Ex -pelin tuntumaa, ottaen huomioon senkin seikan, ettei ensimmäisen tai toisen Deus Ex -pelin parissa työskennelleitä ihmisiä juuri ole ollut mukana projektissa kehittäjä Ion Stormin suljettua ovensa ja pelit julkaisseen Eidoksen omittua aikanaan itselleen pelisarjan tavaramerkin ? Otetaanpa asiasta selvää.
Human Revolution sijoittuu vuoteen 2027 eikä varsinaisesti ole mikään jatko-osa sarjan kahdelle ensimmäiselle pelille, vaan toimii ennemminkin esi-osana ? ensimmäinen Deus Ex sijoittui ajallisesti vuoteen 2052. Kahden ensimmäisen pelin sankareista JC Dentonista tai Alex Dentonista ei ole Human Revolutionissa tietoakaan ja pääosa annetaankin tällä kertaa miehelle nimeltä Adam Jensen.
Siinä missä JC Denton oli antiterroristijärjestön agentti ja Alex Denton Tarsus-akatemian biomodifioitu kokelas, on Adam Jensen yhden maailman suurimman biomodifikaatioyhtiön, Sarif Industriesin tavallinen, mutta kovaksi keitetty turvallisuuspäällikkö ja samalla entinen poliisin SWAT-yksikön jäsen ? siis kutakuinkin tavallinen mies joka tykkää pukeutua The Matrix -elokuvan henkisesti mustaan pitkään takkiin ja näin ylipäätään mustiin vaatteisiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole siis mikään amerikkalaistyyppinen heikkokuntoinen kaljamahavartija.
Pelin alkaessa Jensenin työpaikalle tehdään terroristi-isku “puhdasta ihmisyyttä” kannattavan lahkon toimesta ja samalla useita Sarifin tiedemiehiä kidnapataan ? mukaanlukien Jensenin entinen tyttöystävä, Megan. Tästäkös alkaa Jensenin pomon, David Sarifin toimeksipanema laajamittainen tehtävä etsiä syylliset ja samalla tuoda tiedemiehet takaisin. Mukana on kuitenkin myös ripaus henkilökohtaista kostoakin ? Meganin vuoksi, mutta myös siksi että Jensenin ruhjoutunut keho ei hyökkäyksen ja sairaalassa käynnin jäljiltä ole enää entisensä. Ikään kuin vasten tahtoaan Jensen joutuu ottamaan itselleen keinotekoisia osia kroppaansa täyteen selvitäkseen hengissä saatuaan vakavia vammoja hyökkäyksessä. Biomodifikaatiot antavat Jensenille vastineeksi jos jonkinlaisia yli-inhimillisiä kykyjä ? tavallisten aseidenkäyttötaitojensa rinnalle.
Deus Ex ? Human Revolution on monella tapaa juuri jokaisen ensimmäistä Deus Ex -peliä rakastaneen unelmatoive toteutettuna, sen jälkeen kun kakkonen koettiin karvaana pettymyksenä. Peli ei ehkä pidä sisällään aiemmasta tuttuja hahmoja, mutta siitä huolimatta homma toimii todella hyvin ja ennen kaikkea tuntuu aidolta Deus Ex pelikokemukselta. Ensimmäisen Deus Ex -pelin edukseen erottivat sen hahmonkehitys, erilaisten laitteiden ja ovien hakkerointi, mahdollisuus ratkaista kiperät tilanteet muutoinkin kuin räiskimällä tappaen, minkä lisäksi mielenkiintoiset biomodifikaatiovaihtoehdot, sekä tavaroiden kanssa näpertäminen toivat omat ulottuvuutensa peliin ? ensinnä mainittu erilaisia erikoiskykyjä pelaajan avuksi, kun taas jälkimmäinen pakotti pelaajan jossain määrin taktiseen ajatteluun: mitä rojua kantaa mukanansa, sillä kaikkea mitä löytää ei saa taskuihin mahtumaan.
Pelisarjan fanit muistanevat, että Deus Ex ? Invisible War suurelta osin vesitti ykkösen parhaat palat melkeinpä kokonaan ja samalla muutti ensimmäisen pelin melko vapaan tutkailun ja avarissa maisemissa etenemisen yhdeksi tylsäksi putkiseikkailuksi, joka oli kuorrutettu pitkillä lataustauoilla ja ruudunkokoisilla kysymyksillä, joissa luki “HALUATKO POISTUA SEURAAVALLE ALUEELLE?”. Tämä jos mikä söi eheätä tunnelmaa. Samalla laitteiden hakkeroinnista tehtiin äärimmäisen helppoa, yhdellä napinpainalluksella toimivaa pelleilyä ja kaikki aseet saivat yhden yhteisen ammustyypin. Näiden ohella Invisible Warin sankarilta Alex Dentonilta puuttui kaikki karisma ja kiinnostavuus JC Dentoniin verrattuna. Uusi Denton oli kuin varjo entisestään.
Deus Ex ? Human Revolutionissa kaikki on palautettu onneksi ennalleen: pelissä on mielenkiintoinen ja uskottava päähenkilö, sivuhenkilöt tuovat oman mausteensa, pelistä löytyy kunnon inventaario, kunnollinen ja jopa hauska hakkerointi-minipeli. Pelin käyttämän Unreal-moottorin ansiosta, monesta UE:lla tehdystä pelistä, kuten muun muassa Gears Of War -peleistä tuttu objektien taaske suojautumissysteemi on myös läsnä ja tässä pelissä sitä tosin käytetään myös piiloutumiseen tavaroiden taakse, mutta joka toimii myös räiskintätarkoituksiinkin. Pääosan ajasta peliä pelataan FPS-kuvakulmasta, mutta silloin kun suojaudutaan objektien taakse päästään tarkkailemaan maisemia 3rd person kuvakulmasta, joka on varsin kätevää. Pelaajalla on myös mahdollisuus loikkia muiden tätä samaa suojautumismekaniikkaa käyttävien pelien tapaan loikkia piilosta toiseen, sekä selkä objektiin liimautuneena liikkua molemmille sivuille.
Human Revolutionissa on myös riittävästi mielenkiintoisia biomodifikaatioita, eikä tarjolla luojan kiitos enää ole pelisarjan kakkososan tapaan pelaamista liiallisesti helpottavia yhteisiä ammuksia jokaiselle eri asetyypille, vaan yhteen aseeseen sopii yhdenlaiset ammukset, niin kuin kuuluukin. Human Revolutionissa aseista kun aseista saattaakin silloin tällöin loppua paukut ja se on vain normaalia ja tuo oman käänteensä pelaamiseen.
Adam Jensenin suuri ja riskialtis pelastustehtävä kuljettaa miestä Sarifin pääkonttorista, tulevaisuuden Detroitista aina Shanghaihin, Montrealiin kuin Singaporeenkin tarkoituksena jahdata kidnappaajia ja saada selko siitä kuka oikeastaan onkaan tämän kaiken takana. Deus Ex -peleille ominaiseen tapaan juoni mutkistuu matkan varrella ja tarjoaa juonenkäänteitä mukavasti.
Matkansa aikana Jensen suorittaa erinäisiä tehtäviä, jotka kuljettavat juonta eteenpäin ja vie pelaajaa yhä lähemmäs kaapattujen tiedemisten sijaintia. Halutessaan aiemmistakin osista tuttuun tyyliin on mahdollista suorittaa myös eteen tulevia sivutehtäviä, jotka vaihtelevat tiettyjen kohteiden eliminoinnista tietokoneiden hakkeroimiseen ja kiistojen sopimiseen, joko väkivalloin tai muuten.
Kaikkien tehtävätyyppien suorittaminen kannattaa, sillä suorittamalla niitä (niin juoni- kuin sivutehtäviäkin) palkitaan pelaajaa kokemuspisteillä, jotka kerryttävät pelaajan XP-mittaria. Kun mittari lopulta täyttyy, palkitaan pelaajaa yhdellä praxis-pisteellä, toisin sanoen taitopisteellä, jonka voi käyttää Adam Jensenin kykyjen ja taitojen parantamiseen. XP:tä saa tehtävien suorittamisen lisäksi myös hakkeroimisesta, paikkojen tutkimisesta, kuin vihollisisten eliminoinnistakin ja lähes kaikesta muusta mahdollisesta interaktiivisesta toiminnasta.
XP:tä kertyy yksittäisistä asioista suurimmillaan keskimäärin muutamia satoja pisteitä, joten pelaajan on puuhasteltava paljon ennen kuin pelaaja saa jälleen uuden praxis-pisteen käyttöönsä, etenkin mitä pidemmälle pelissä etenee ja mitä enemmän praxis-pisteitä on jo käyttänyt Jensenin kehoon. Pelin alussa Jensen on kyvyiltään ja kestävyydeltään melko heikkoa tasoa, joten miehen vahvistamiseen kannattaa jo siitäkin syystä panostaa.
Praxis-pisteitä on myös XP-pisteiden kautta saamisen lisäksi mahdollista ostaa pelin kaupungeista löydettäviltä “Raaja-klinikoilta”, mutta niiden hinnat ovat kalliita eikä pelaajan sieltä täältä löytämillä krediiteillä useimmiten kovin montaa osteta, varsinkaan alkupuolella peliä. Löytämisestä puheen ollen yksi pelin keskeisistä elementeistä on paikkojen tutkailu. Pelkästään paikkojen ja ilmanvaihtokanavien koluamisesta palkitaan yleensä XP:llä, mutta myös lähes kaikkien vastaantulevien huoneiden, pöytälaatikostojen kuin kuolleiden ja tainnutettujenkin vihollisten taskujen tutkiminen kannattaa. Paikkoja nuuskimalla ja taskut penkomlalla löytää usein tuikitarpeellisia esineitä, kuten ammuksia, kranaatteja tai vaikkapa energiapatukoita, joista viimeksi mainituilla ladataan Jensenin akkuja.
Jensenin biomodifikaatiot kuin muutkin erikoiskyvyistä osa vaatii virtaa ja kuluttavat siten miehen akkuja ollessaan käytössä, jotka ruudulla näkyvät kätevästi paristojen kaltaisena energiamittarina. Erikoiskyvyt jakaantuvat useaan eri osa-alueeseen, kuten jalkoihin, käsiin, silmiin ja selkään. Jokaista kehon osa-aluetta varten on tarjolla useita erilaisia praxis-pistein ostettavia taitoja. Osa taidoista (kuten automaattisesti takaisin palautuva elinenergia) pelaajalle annetaan jo heti pelin alkuvaiheessa ja loput onkin melkein hommattava itse.
Kokonaan uuden osa-alueen aktivointiin Jensenin kehossa tarvitaan aina kaksi praxis-pistettä, kun taas jo käyttöön otetun osa-alueen yhden päivitystaidon asentamiseen tarvitaan vain yksi piste. Jensenin kehoon on pelin kuluessa mahdollista asentaa muun muassa vahinkoa minimoivaa panssaria, paremmat hakkerointitaidot, immuunin kaasulle ja EMP-räjähteille, sekä muun muassa Icarus-laskeutumissysteemin, joka mahdollistaa talon katolta putoamisen ja hyppäämisen ilman vauriota. Icarus-kyvyn ansiosta Jensen voi myös halutessaan tainnuttaa läheiset viholliset jaloista lähtevän paineaallon avulla. Muita kykyjä ovat muun muassa osittainen näkymättömyys, äänetön juokseminen, rekyylin vähentäminen ja eliminoiminen aseista, ihmisten suostuttelu, seinien läpi näkeminen, seinien läpi lyöminen, isompien tavaroiden nostaminen ja liikuttelu sekä kyky hypätä kolmen metrin korkeuteen.
Praxis-pisteillä hommattavat erikoiskyvyt jakautuvat kahteen osaan, automaattisiin ja manuaalisiin. Automaattiset kyvyt ovat aina päällä ja käytössä, kun taas manuaaliset pitää itse aktivoida, silloin kun niitä haluaa käyttää. Seinien läpi lyöminen taasen ei onnistu aivan joka paikassa, vaan ainoastaan paikoissa, joissa on halkeama seinässä. Näkymättömyys sen sijaan syö paljon virtaa, joten sitä ei voi käyttää pitkiä aikoja kerrallaan. Jensenille voi kuitenkin palauttaa virtaa syömällä “energiapatukoita”.
Kuten kahden aiemmankin pelin tapaan, myös Deus Ex ? Human Revolutionia voi pelata useammalla eri tavalla. Oikeastaan erilaisia pääpelitapoja pelata on pääasiassa kuitenkin vain kaksi: hiiviskellen tai tykit laulaen, mutta Pelitavoista ensiksi mainittu on ehdottomasti se paljon mielenkiintoisempi ja luo jännitystä ja tunnelmaa. Pelaaja voi useimmissa tapauksissa hiiviskellä huoneista toiseen välttäen kokonaan viholliskontaktin. Tarjolla on lukuisia ilmastointikanavia, joissa ryömiä sekä erilaisia objekteja kuten laatikoita, seiniä ja pöytiä joiden taakse piiloutua ja joiden suojasta edetä, samalla kun pahaa aavisatamaton, aseistautunut vartija tekee omaa partiokierrostaan. Pelaaja voi lisäksi hakkeroida koodillla toimivia lukkoja, ellei löydä oikeaa ovikoodia jostain muualta lojumasta. Hakkerointi on kuitenkin siinä mielessä kannattavaa aina, että siitä saa tuikitarpeellista XP:tä.
Ensimmäisessä Deus Ex -pelissä hakkeroinnissa piti klikkailla oikeita palikoita, jotka lopulta veivät “maaliin”, kun taas väärät palikat veivät yhä lähemmäksi hälytystä. Pelisarjan toisessa osassa hakkerointia varten tarvittiin ainoastaan “multitool”, eräänlainen kauko-ohjain, jolla lukot ja muut koneet yksinkertaisesti napsautettiin auki. Deus Ex ? Human Revolutionissa hakkerointi muistuttaa enemmän ykkösen tapaa. Aloituspisteenä toimii tietoverkon sininen pallo ja tarkoituksena olisi päästä hakkeroitavan järjestelmän vihreälle pallolle tai palloille, viivoina kuvastettuja datalinjoja pitkin, verkon muiden koneiden kautta pomppien.
Pelaajan vihollisena hakkeroinnin aikana toimii verkon turvajärjestelmä, joka lopulta havaitsee pelaajan, kun tämä on klikkaillut tarpeeksi monta kertaa verkon sisällä ja tehnyt itsensä näkyväksi. Aikalaskuri alkaa laskea kohti nollaa ja tässä vaiheessa pelaajalle tulee kiire ehtiä “maaliin” ennen kuin turvajärjestelmä saavuttaa pelaajan aloituspisteen. Hakkerointia helpottaakseen ja turvajärjestelmää hidastaakseen pelaaja voi syöttää hakkeroitaviin laitteisiin viruksia ja roskapostia, jotka nopeuttavat hakkerointia ja samalla hidastavat hetkellisesti turvajärjestelmän etenemistä. Kaikki pelin hakkeroitavat laitteet jakautuvat vaativuudeltaan luokkaan 1-5, joista viides on se kaikkein korkein ja vaativin. Pelin alussa Jensen osaa hakkeroida ainoastaan ykköstason laitteita, mutta kun praxis-pisteitä kertyy, on Jensenin taitoja mahdollista päivittää aina mainittuun vitostasoon saakka.
Myös pelin asearsenaali tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja etenemistavalle. Pelin kuluessa matkaan tarttuu jos jonkinlaisia aseita, kuten pistooli, haulikko, tainnutuskivääri, tainnutuspistooli, tarkka-ampujan kivääri, rynnäkkökivääri, jalkajousi ja niin edelleen. Kaikkia aseita voi vieläpä kaiken lisäksi päivitelläkin ja useimpiin aseista saa äänenvaimennuksen laserähtäimen kera, mutta lisäksi vastaan tulee silloin tällöin myös lataamista, lippaan kokoa ja tehokkuutta parantavia palikoita, jotka voi asentaa haluamiinsa tuliluikkuihin.
Aseiden ohella Jensen osaa eliminoida vihollisiset käsinkin, joko tappavalla tai ei-tappavalla iskulla, jotka aktivoidaan joko painamalla oletuksena Q-näppäintä kerran tai sitten pitämällä sitä pohjassa. Tämän jälkeen Jensen toteuttaa upeannäköisiä, erilaisia lähitaisteluliikkeitä ja pistää vihollisen kuin vihollisen lopulta kumoon. Viholliset kannattaa raahata piiloon muiden uteliaiden katseilta, koska tällä tavoin pelataan itselle ainakin aikaa, jos muut viholliset eivät heti näe tajuttomana makaavaa kaveriansa ja ala etsimään syyllistä, eli pelaajaa.
Tainnutuskykykin kuluttaa virtaa, joten onkin syytä tarkistaa Jensenin akkujen tilanne aina ennen kuin antaa vihollisen tulla lyömäetäisyydelle. Mikäli lähistöllä vartioi paljon muitakin vihollisia, on tappava isku kenties joskus se parempi vaihtoehto, sillä löytäessään tajuttoman kaverinsa, osaavat viholliset herätellä kaatuneen kollegansa jälleen takaisin partioimaan ja samalla vihollispartioiden epäilystaso nousee. Kun vihollisen epäilystaso nousee, alkavat nämä tutkia lähialueita ja jos sattuvat näkemään vilahduksenkin pelaajan mustasta takista, on helvetti irti ja aseet alkavat laulaa. Menee jonkin aikaa ennen kuin viholliset jättävät pelaajan rauhaan, mikäli eivät enää löydä tätä. Praxis-päivityksillä vihollisenkin mielenkiinnon keston tunkeutujaa kohtaan ilmoittava laskuri on mahdollista saada ruudulle hälytysten ajaksi.
Mikäli pysyy piilossa riittävän kauan, menettävät viholliset lopulta mielenkiintonsa ja palaavat omiin rutiineihinsa. Pelin tekoäly ei ole älyltään mitään päätähuimaavaa luokkaa, mutta silti siitä saa irti parhaimmillaan jännittäviä pelihetkiä. Huomaamaton hiipiminen vihollisen taakse tainnutusta varten, hiiviskely ilmanvaihtokanavissa tai lukitun oven hakkerointi auki juuri ennen kuin partioiva vihollinen palaa takaisin ovat kaikki varsin jännittäviä pikkuhetkiä ? vaikkakin pelaaja tietyssä vaiheessa peliä oppii, että tekoälyä on myös mahdollista jallittaa menemällä vähäksi aikaa piiloon tiukan tilanteen ajaksi. Tällä taktiikalla on mahdollista napsia tajuttomaksi tai hengiltä vaikkapa kokonainen tusinakin vihollisvartijoita. Kaikesta huolimatta tekoäly on riittävän tyydyttävää tasoa omasta mielestäni, eikä peli muutu missään vaiheessa tylsän aivottomaksi touhuksi. Hieman harmillisesti Deus Ex ? Human Revolutionia ei voi sataprosenttisesti pelata hiiviskellen, vaikka haluaisikin.
Sarifin tiedemiehet kaapanneen järjestön leipiin kuuluu nimittäin Jensenin tapaan muutama vahvasti biomodifioitu sotilas, jotka on tietyssä vaiheessa peliä kohdattava kukin yksitellen, välipomotaistelun muodossa. Tällöin aseet laulavat ja hetkeäkään rauhaa ei tällaiselta isommalta välivastustajalta saa. Kussakin välipomossa on oma tietty taktiikkansa millä ne voittaa, mutta niiden löytämiseen saattaa mennä aikaa. Itselläni meni ensimmäisen välipomon aikana noin neljäkymmentä kuolemaa, ennen kuin päihitin sen, toisessa kymmenisen kertaa ja kahden viimeisen kohdalla pääsin molemmat ensi yrittämällä. Pomotaistelut ovat mielestäni jokseenkin turhia, eivätkä oikeastaan sovi pelin muuhun tunnelmaan. Toisaalta onko ihmekään, kun pomotaisteluita ei ole tehnyt Eidos Montreal itse vaan ulkoistettu pikkulafka nimeltä Grip. Etenkin ensimmäinen pomotaistelu tulee aivan liian varhaisessa vaiheessa, sillä pelaajan ohjastama Jensen on vielä tuolloin aivan liian heikko vastaamaan elävän tankin tulivoimaan. Pomotaistelut on voitettavissa kaikki, mutta niiden tilalla olisi voinut olla vaikkapa lisää, ah niin nautinnollista hiiviskelyä.
Audiovisuaalisella tasolla Deus Ex ? Human Revolution on riittävän näyttävännnäköinen peli, vaikka paikoin grafiikasta kumpuaakin hieman “konsolimainen” ulkoasu, jota en sen kummemmin sanoiksi osaa pukea. Peli kuitenkin näyttää hyvältä, eikä vaadi liikoja koneeltakaan. Testikokoonpanolla peli pyöri erittäin sulavasti, vaikka kaikki detailit olivatkin pelin valikosta käytössä ja maksimiasetuksilla. Myöskään silloin tällöin koettavien lataustaukojen pituudet eivät olleet mitenkään liian pitkiä ? toisin kuin Invisible Warissa aikanaan. Visuaaliselta kantilta tarkasteltuna Human Revolutionin maailma ja sen kansalaiset ovat erittäin onnistuneita suunnittelultaan ja vaikkei pelin kaupunkiosuudet olekaan kooltaan mitään järjettömän isoja, sai pelistä silti vaikutelmaa, että nyt todella ollaan suurkaupunkien sykkeessä jossakin synkässä tulevaisuudessa. Hienona yksityiskohtana lähes kaikki kaduilla kohdattavat siviilit näpräävät iPadin kaltaista laitetta tai puhuvat kännykkäänsä, joka on jo hyvin vahvasti tätä päivää ja tuntuukin, kuin pelintekijät olisivat halunneet viestittää jotain, joka myös välittyy. Ihmislaumat kännykköineen ja kosketuslaitteineen näyttävät katukuvassa äärimmäisen typeriltä ulkopuolisesti tarkasteltuna. Loppusilauksen visuaaliseen suunnitteluun antavat hienot tarinaa edespäin kuljettavat elokuvamaiset välianimaatiot.
Myös Adam Jensenin suunnittelijalle täytyy antaa plussaa; hahmo on varsin onnistuneesti suunniteltu ja on samalla uskottavan realistinen, mutta riittävän machomainen ollakseen tämänkaltaisen pelin uskottava toimintasankari. Musiikki toimii pelissä hienosti taustatekijänä ja nousee pääasiassa ainoastaan silloin pinnalle, kun toiminta kiihtyy, tai kun pelin dramatiikkaa halutaan korostaa. Rauhallisimmissa tilanteisssa esimerkiksi ilmastointikanavassa kökötettäessä musiikkia ei juuri ole, mutta musiikin puutetta korvaa hienosti toimiva ääninäyttely sekä vihollisten ääntely niiden etsiessä piiloutunutta pelaajaa. Kaikkien päähenkilöiden ääninäyttely on todella ammattitaitoista ja purevaa. Ainoastaan pelin päähenkilön, Adam Jensenin ääneen meni totutellessa hetki ? mies kun kuulostaa kuin flunssaiselta Clint Eastwoodilta.
Kestoltaan Deus Ex ? Human Revolution on riittävän pitkä pelikokemus: itselläni Steamin mukaan pelikelloon kertyi noin 34 pelituntia. Pelin kaksi eri loppuvaihtoehtoa tarjoavat uudelleenpeluun arvoa yhdessä erilaisten pelitapojen, vaikeustasojen ja biomodifikaatioiden kanssa, joista jälkimmäisiä ei kaikkia millään ehdi yhden pelikerran aikana itselleen hankkia. Mikäli pelin pelasi ensimmäisellä kerralla toiminnallisemmin, voi toisella kerralla kokeilla selviytyä monista pelin tilanteista hiirenhiljaisella hiiviskelyllä. Kun peli on kerran läpäisty, kannattaa jaksaa odotella lopputekstien rullaamista, sillä luvassa on lisää ? tosin eniten irti siitä saavat ensimmäistä Deus Ex -peliä pelanneet.
