Driverissa pelaaja omaksuu peitehommissa toimivan Tanner -nimisen kovan kytän roolin, jonka täytyy heti tarinan alussa soluttautua rikollisten sekaan ja ruveta heidän kuskiksensa saadakseen heidät lopulta telkien taa. Pelin ensimmäinen tehtävä on eräänlainen testi, jossa rikolliset haluavat ottaa selvää onko pelaajasta riittävän hyväksi kuskiksi, jotta häntä kannattaisi palkata. Tämä tehtävä toimii samalla pelin ohjattavuuden oppimiseen opastavana tutoriaalina. Pelissä joutuu ajamaan erilaisten tehtävien läpi joihin liittyy rikollista toimintaa, onhan pelaaja
Driver kattaa neljä kaupunkia, joissa kaikissa täytyy suorittaa erinäisiä lainvastaisia asioita rikollisten laskuun. Esimerkiksi joissain tehtävissä täytyy ottaa kyytiin juuri pankin ryöstäneitä pankkirosvoja ja kuljettaa heidät turvalliseen paikkaan, siinä missä joissain toisessa tehtävissä taas täytyy seurata venettä tai junaa. Jokaisessa kaupungissa “päämajana” toimii hotellihuone. Pelaajan tehtävänannot tulevat kaikki hotellihuoneen puhelinvastaajaan ja useimmiten niitä tulee enemmän kuin yksi, jonka ansiosta pelaaja voi valita yleensä useamman eri tehtävän väliltä. Kunkin tehtävän läpäisyä seuraa yleensä välianimaatio, joka sitten kuljettaa pelin juonta eteenpäin. Valitettavasti tässä piilee sellainen ongelma, että pelin välianimaatiot ovat jostain syystä hyvin tummia ja epäselviä jonka lisäksi hahmojen puheenlaatu niissä on aika huonolaatuista, joten voit nostaa hattua itsellesi jos saat selvää kaikesta mitä välianimaatioiden aikana tapahtuu.
Kun tehtävä on suoritettu ja pelaaja palannut hotelliinsa, pääsee pelin tallentamaan. Pelin tallennus ei onnistu kesken tehtävän, vaan ainoastaan tehtävän jälkeen. Huonoa tässä on se, ettei peli koskaan kerro pelaajalle montako “lisätehtävää” yksi tehtävä sisältää. Joskus pelaaja voi joutua suorittamaan kaksikin vaikeaa tehtävää putkeen ennenkuin tallentamaan vihdoin pääsee ja tähän kun lisätään vielä se, että “jatkotehtävässä” auto on tasan siinä kunnossa mihin se ensimmäisessä tehtävässä jäi, on haaste jatkotehtävän suorittamiseen melkoisen korkealla.
Useamman tehtävän putkeen suorittaminen ei niinkään haittaisi, jos pelissä ajaltaisiin vain rauhassa maisemia katsellen, mutta koska rikollisia ollaan on pelissä oltava myös poliiseja(pelaajan hahmo poislukien). Joskus harvoin voi tehtävän päästä läpi suututtamatta poliiseja ollenkaan, mutta usein käytännössä mahdotonta, koska poliisit näkevät lähes aina pelaajan törttöilyt ja aloittavat takaa-ajon välittömästi.
Jos jatkaa laittomien puuhien tekemistä, rikemittari nousee ja poliisit alkavat ajaa pelaajan perässä entistä kovempaa ja niiden määrä lisääntyy. Poliisit asettavat jopa tiesulkuja estääksen pelaajaa suorittamasta tehtäviään. Rikemittariin vaikuttaa esimerkiksi se, että ajaa ylinopeutta tai punaisia päin, kolaroi muiden autoilijoiden kanssa tai yrittää ajaa jalankulkijoiden päälle. Toinen mikä tehtävien aikana raastaa hermoja on jatkuva aikarajoitus. Melkein jokaisessa tehtävässä on sellainen, eikä se ole kovin hauskaa, koska pelaaja joutuu ajamaan kuin hullu jatkuvalla syötöllä ja siitähän poliisit eivät tietystikään pidä.
Onneksi tarpeeksi lujaa ajamalla poliisit saa karistettua kannoilta, mutta jos myöhemmin ilmestyy taas niiden näkökenttään, aloittavat ne heti uudelleen takaa-ajon. Pelin fysiikanmallinnus on kohtalaisen hyvä ja esimerkiksi muihin autoihin tai taloihin törmäily vaurioittaa autoa tarpeeksi. Valot ovat usein se ensimmäinen osa mikä autosta hajoaa, eikä yöllä ajaminen ilman niitä ole mitään helppoa hommaa. Erilaiset säät vaikuttavat siihen miten auto tiellä käyttäytyy, esimerkiksi jos sataa auto lähtee helpommin käsistä.
Ohjattavuus kaikissa Driverin autoissa on todella hyvä ja mutkat voi surutta vetää näyttävästi perä edellä kuten elokuvissa, oli ohjaimena sitten ratti tai näppäimistö. Jos kotoa löytyy Force Feedback ratti, on ajaminen vielä hitusen verran nautittavampaa. Kun pelataan pelin kampanjaa, saa pelaaja usein valita menopelinsä useasta eri vaihtoehdosta. Jokaisessa kaupungissa on oma “perusautonsa”. Yleisesti ottaen kaikki pelin autot käyttäytyvät melko samalla tavalla, mutta se ei paljoa menoa haittaa.
Kun koko pelin on läpäissyt, avautuvat huijauskoodit, uusia autoja sekä yksi uusi kaupunki pelattavaksi. Uudet autot tuo jonkin verran hauskuutta peliin kun peli on pelattu läpi, mutta avautuva kaupunki, Newcastle sen sijaan on melkoinen vitsi. Se on erittäin pienikokoinen kaahailukenttä, sillä lähes kaikki tiet on tukittu tietyö esteillä. Pelin tekijät ovat sen lisänneet ilmeisesti ihan vain siitä syystä, että se sattuu olemaan heidän kotikaupunkinsa.
Kaiken kaikkiaan Driver on hyvä peli, mutta siihen kyllästyy varsin nopeasti yksinpelikampanjan jälkeen, varsinkaan kun pelissä ei ole minkäänlaista moninpeliä. Yksinpelikampanjan ohella peli tarjoaa ainoastaan erilaisia melko tylsiä pelimuotoja kuten carnage, jossa pelaajalla on aikarajoitus ja täytyy ehtiä törmäillä mahdollisimman monen muun autoilijan kanssa kasvattaakseen pistesaldoaan.
Graafisesti peli ei ole mikään kovin kaunis ilmestys pelin ollessa Playstation-käännös. Itse pelasin peliä kahdella erilaisella kokoonpanolla ja ensimmäisellä peli pyöri suhteellisen hyvin 800×600 resoluutiolla 16 bittisten värien kanssa ja detailit high asetuksella. Toinen kokoonpano pyöritti peliä jo paljon paremmin ja pelasinkin peliä 1024×768 resoluutiolla, 32 bittisillä väreillä ja detailit ultra asetuksella, mutta ero näiden kahden asetuksen välillä graafisesti oli todella pieni, eikä peli näyttänyt oikeastaan yhtään sen hienommalta. Äänipuolella Driver loistaa hieman paremmin ja siinä missä pääasiallinen pelin aikainen äänimaailma koostuu auton äänistä ja poliisiautojen sireenien ulinasta, soi taustalla toimiva groovepohjainen ääniraita, vaikka aivan Interstate ’76 vastaavan tasolle ei ylläkään.
