EA Sports WRC arvostelussa

EA Sports on onnistunut tätä kirjoittaessa hankkimaan itselleen kutakuinkin kaikki merkittävimmät urheilupelilisenssit. NHL, NFL, NBA. Moottoriurheilun puolelta ”Se on pelissä” -slogani kytkeytyy nyt Formula 1 -sarjan myötä myös rallin MM-sarjaan. Nimiensä osalta uudistuneiden EA Sports FC -jalkapallon ja EA Sports PGA Tourin kanssa liikutaan samoilla linjoilla, kun esiin kurvailee EA Sports WRC.

Ratin taakse on otettu formulapeleistäkin tuttu Codemasters – studiolla kun on aiempaa kokemusta rallipeleistä jo 90-luvulta alkaen ja viimeisimpiä taidonnäytteitä ovat olleet varsin loistavat Dirt Rally ja Dirt Rally 2.0.

EA:n WRC-lisenssikauppojen myötä valtaosan maineestaan Colin McRaen -nimilisenssin kanssa luonut Codemasters pääsee nyt ensi kertaa valjastamaan rallipelinsä virallisella rallin maailmanmestaruuden kaikenkattavalla lisenssillä. Mukana ovat kaikki oikeat kuljettajat Kalle Rovanperästä Ott Tänakiin ja talleina ovat läsnä kirjoltaan kutistunut valikoima nykypäivän WRC-talleja, joita on vain kolme – Ford, Toyota ja Hyundai. WRC2-luokka sentään tarjoaa viisi automerkkiä kuskeineen, joita ovat isovelisarjasta tutun Fordin ja Hyundain ohella Skoda, VW ja Citroen. Juniorit ajelevat totuttuun tapaan kaikki Ford Fiestalla.

Onneksi mukana on tuoreimpien kuskien ja ajokkiensa ohella myös historiallisempaakin kalustoa ja kaikki ajettavissa oleva jakautuu 18 kategoriaan. Kaikkiaan erilaisia ralliautoja pelistä löytyy mukavat 76 kappaletta, kun esimerkiksi Dirt Rally 2.0 piti sisällään vain 52 ralliautoa eri vuosilta ja vuosikymmeniltä. Nyt mukana on muun muassa ryhmä B taka- ja nelivetoryhmineen, ryhmä A, sekä kategoria ”mestaruusautot” vuosilta 1997-2011. Viimeksi mainittu pitää sisällään tusinan mestaruusajokkeja, muun muassa Colin McRaen Subarun ja Markus Grönholmin Peugeotin.

Codemastersin lukuisista autopeleistä tuttua sisäisesti kehitettyä EGO-engineä ei enää ole valjastettu kisatapahtumien rungoksi, vaan tilalle on napattu Unreal engine 4, jonka käyttöönotto ei ole ollut Codemastersille ongelmatonta. Olin jo kirjoittanut arvosteluni kutakuinkin valmiiksi, kun penteleet menivät ja julkaisivat 11.12 pelille kolmannen megapäivityksen, pelin 31. lokakuuta tapahtuneen julkaisun jälkeen.

Pätsit eivät välttämättä ole luokkaa ”mega” niinkään kokonsa puolesta, vaan kattavien korjaus ja ehostuslistojensa osalta – Codemasters on selvästi lukenut palautteita. Jatkuva viilailu toki on vain hyvä asia maksavalle pelaajakansalle. Ennen viimeisintä 1.4.0 -pätsiä pelillä oli vielä paha tapa töksähdellä ajon aikana paikoin häiritsevästikin, minkä lisäksi objekteilla kuten kasveilla ja varjoilla oli tapana välillä piirtyä suoraan näkökenttään. Kun ajetaan sata lasissa, ovat ylimääräiset pompsahtelut näkökentässä niin ikään häiritseviä. Näistä on kuitenkin pitkälti nyt päästy, eikä töksähtelyä esiinny enää kuin satunnaisesti, joillain ralliradoilla.

Yksi ongelma kuitenkin edelleen on läsnä ja se on peliä edelleen ainakin omalla testilaitteistollani vaivaava satunnainen UE4-moottorin kaatuminen virheilmoituksiin DXGI_ERROR_DEVICE_REMOVED ja DXGI_ERROR_DEVICE_HUNG. Joskus raportti-ikkunan työpöydälle heittävä UE4 kaatuu jo hetken pelaamisen jälkeen, joskus vasta useampien tuntien pelisessioiden aikana tai välillä ei lainkaan. On toki olemassa jonkinasteinen mahdollisuus, että tämä saattaisi olla vain oman koneeni tai näytönohjaimeni epävakautta, mutta samalla koneella pelaamani muut pelit toimivat mukisematta ja toisaalta Steamissa, pelin foorumeilla, on mainintaa samaan virheilmoitukseen kaatuilusta muillakin.

Isoimpana ja oikeastaan ainoana varsinaisena etuna pelimoottorinvaihdos EGO:sta UE4:ään on mahdollistanut aiempaa pidemmät erikoiskokeet, jotka eivät olisi EGO:lla olleet mahdollisia. Varmasti moottorivanhustakin olisi voitu parantaa päivityspaketein, mutta tämä kenties laskettiin taloudellisesti kalliimmaksi toteuttaa. Tuoreimman päivityksen myötä rallimaiden kokoelma kasvaa parin sadan EK:n ja 17 rallimaan kokoelmasta kahdeksaantoista ja nippuun uusia erikoiskokeita, kun mukaan liittyi ilmainen Saksan rata. Uudelta radalta löytyy myös pelin pisin, 32 kilometriä pitkä erikoiskoe, jonka ajamiseen itsellä meni oikean elämän minuutteja noin 24. Koska kuitenkin muutamia toilailuja ja yksi pahempi ulosajo matkan varrella sattui, sanoisin, että pääosin virheettömästi ajaen kyseinen EK on ajettavissa päästä päähän aika lailla parissa kymmenessä minuutissa. Luonnollisesti aikaa menee tällaisissa enemmän, mutta toisaalta pidempikestoisessa ajamisessa pääsee mukavammin flow-tilaan.

Yksi ”ongelma” ennen viimeisintä päivitystä oli myös grafiikan eräänlainen pöperöinen, sumea laatu. Vaikka Dirt Rally 2.0:sta on kulunut aikaa jo päälle neljä vuotta, oli EA Sports WRC visuaalisesti ultra-detaileilla paikoin jopa heikomman näköinen. Ei mikään susiruma, mutta ei välttämättä sellainenkaan peli, jonka uskoisi loppuvuodesta 2023 näkevän.

UE4:ään siirtyminen on tuonut mukanaan yksityiskohtaisemmat rallitaipaleet rönsyilevine tieosuuksineen, mutta samaan aikaan peli oli visuaalisesti ja tekstuuriensa osalta peli vähän ailahteleva. Nyt tätäkin on parannettu ja jos vierekkäin laitetaan kuvakaappaus Dirt Rally 2.0 -pelistä, on laatu ainakin sama, ellei karvan verran parempikin. DR 2.0 -pelissä metsät tuntuvat elävämmin animoiduilta, mutta toisaalta EA Sports WRC tarjoaa ajoradan pinnan osalta tarkempia tekstuureja, vaikka eihän näitä aivan hirvesti ajon aikana tuijotellakaan, mutta uusintoja kateltaessa vaisuhkon grafiikan huomasi.

Codemastersin uuden rallipelin iltavalaistuksesta en liiemmin välitä vieläkään – se saa kaiken näyttämään vähän liian tökeröltä ja ylivalaistulta. Kenian sateessa (valoisassa ajettava) mutaralli taas näyttää paikoin todella upealta. Pääasia on toki se, että töksähtelystä on päästy melkein kokonaan eroon ja ruudunpäivitys ultra-asetuksillakin (1080 GTX Ti ja AMD Ryzen5 5500) peli pyörii jouhevannopeasti. Ruudunpäivitystä sai vielä nopeammaksi, kun pudotin vertailujen jälkeen grafiikka-asetuksista ultra-tason varjot asetukselle high, eikä tällä ollut oikeastaan minkäänlaista vaikutusta grafiikanlaatuun. Ralliautojen äänet ovat toimivia ja erilaiset ohjaamokuvakulmat muuttavat kivasti äänen tuntua. Joillain autoilla puskurikuvakulmasta ajettaessa tuntui, että moottoriäänet hiukan rätisivät ja tätä on pätseissäkin korjattu, mutta vielä se tuntuisi olevan jossain yksittäisissä autoissa läsnä.

Mitä tulee itse ajotuntumaan ja fysiikoihin, on EA Sports WRC mielestäni erittäin onnistunut ja suoranainen nautinto ajaa, etenkin ratti+poljin -setillä. Omalla kohdallani setti tarkoitti Logitechin G29 -rattia ja sen polkimia. Vertailin ajotuntumaa putkeen Dirt Rally 2.0 -pelin kanssa peräjälkeen ja mielestäni EA Sports WRC on kuin DR2.0, mutta samaan aikaan vieläkin tarkempi, pienetkin yksityiskohdat ajettavuudessa huomioitava rallipeli. Ajotuntuma on hyvin samankaltainen, mutta lievästi kallistun uuden rallin puolelle nautinnossa ja vielä kun tärinäpalautuskin tuntuu olevan niin kivasti kohdillaan jo oletuksena, niin kyllä kelpaa ajella!

Autoissakin on selvää eroa, eikä pelkästään etuvedon, takavedon ja nelivedon osalta. Sen toisen eron tuo mukanaan renkaiden alla oleva materiaali sekä vallitseva keli. Sateinen mutatie on limaisen liukas, kuiva asfaltti kuin pala taivasta, mustan jään päällä kurvailu pitkälti kieli keskellä suuta -ajamista varsinkin takavuosien takavetoisilla tykeillä. Pakkaslumella vuorattu taipale on hauskaa perän heittämistä, kun taas plussakelin lumisohjo on selvästi levottomampaa. Soraosuuksilla pelin ajotuntuma ja tarkat kaikkeen reagoivat fysiikat mielestäni pääsevät kaikkein parhaiten esille, eikä sinänsä ihme, kun fiilis on oikeastaan ollut sama jo Dirt Rally -pelien aikaan.

Ajotaipaleiden pinnatkaan eivät ole mitään tasaisia levyjä, vaan niissä voi olla kuoppia tai rosoisuutta väylälläkin. Pientä narinaa tulee siitä, että peliä tuntuu vaivaavan klassinen Colin McRae -pelien syndrooma, jossa ne pienimmätkin koivut tai tiehen liimatut kyltit aiheuttavat täyspysähdyksen – pitää melkein tietää mihin kylttiin uskaltaa osua ja mihin ei. Mitä tulee padiohjaukseen, silläkin pärjää ja itse asiassa ensikäynnistyksen yhteydessä peli jopa hehkuttaa, että peli on luotu peliohjain mielessä. Jos peliä kuitenkin ajelee ensin ratilla ja polkimilla ja sen jälkeen suoraan heittää padin kiinni, ilman että laittelee lähes kokonaan pois otettuja ajoapuja takaisin päälle, on padilla ajaminen herkkää ja kiikkerää puuhaa. Ajoapuja lisäämällä padistakin saa paremman, mutta ei kunnon rattia voita mikään.

Etenkin kun ajellaan täydellä vaurionmallinnuksella, on kisa monesti saman tien ohi isomman kolarin jälkeen ja siksi tarvitaan ohjaamiseen tarkkuutta. Toinen vaihtoehto on se, että rengas puhkeaa, jolloin puoltavaa autoa on todella vaikea pitää tiellä – mahdottomaksi ajaminen muuttuu siinä vaiheessa, kun se kuminrepale irtoaa vanteelta. Puhjenneen renkaan voi täyttää ja jatkaa matkaa, mutta tästä tulee 90 sekuntia aikasakkoa. Kannattaakin siis aina tarkkaan miettiä, onko jo niin lähellä maalia, että ilmaaminen ei kannata, vai kenties pumppaako renkaan ja ajaa niin täysillä lopun EK:n, että saa kurottua menetettyä aikaa kiinni.

Yleisellä tasolla pelin visuaalinen vaurionmallinnus on sen sorttinen, että puskuri, ovet kuin konepeltikin saadaan irti ja takapuskurin saa repsottamaan, mutta näin muutoin mitään ei juuri koskaan hajoa, eikä tehonmenetyksien lisäksi pelissä ole juuri muita autoon vaikuttavia mekaanisia tekijöitä kolaroinnin jälkeen. Renkaanilmauksen ohella muitakin aikasakkoja löytyy. Tutusti yleisön päälle ajamisesta saa kolmekymmentä sekuntia, mutkan oikominen (joka toisinaan voi kyllä olla ihan vahinkokin) saa viisi sekuntia ja jos auto putoaa ojaan, eikä voi kuin nöyrtyä resetointiin, saa tästäkin ihan kivasti lannistavan parinkymmenen sekunnin lisäyksen ajokelloon ja voi vain katsoa, kuinka edistymisviivalla nopeinta aikaa hallussaan pitävä vihreä täppä karkaa ulottumattomiin.

Sisältöä EA Sports WRC:ssä tarjoillaan perinteikkäästi. Yksi silmiin pistävin ominaisuus on mahdollisuus rakentaa oma ralliauto pelin builder-moodissa. Kyseinen tila mahdollistaa oman ralliauton kasaamisen, jossa päätetään muun muassa moottorin sijoittelu korissa ja auton luokka Junior, WRC2 ja WRC-kategorioiden välillä. Käytännössä moodi on kuitenkin varsin yksinkertainen ja pelkistetty, mutta saapahan jotain kustomoitavaa silti. Pelaaja saa valita mieleisensä kaltaiset puskurit, spoilerin, rattimallin, kuppipenkit ja niin edelleen. Auton voi myös maalata ja kuvioida ja tällä sitten on mahdollista ajella kutakuinkin kaikissa moodeissa, uratila mukaan lukien.

Uratilan ohella mukana pikapeli, mestaruustila, sisällön osalta kausittain vaihtuva moments -nimeä kantava skenaariotila sekä crossplay-tuella varustettu nettipeli. Netistä löytyy ihan kivasti peliseuraa ja suoraan aulaan voi hypätä pikavaihtoehdolla tai sitten selata käynnissä olevia sessioita. Joillain uusilla, hostiksi joutuneilla pelaajilla tuntui olevan vaikeuksia asettaa itseään valmis-tilaan, joka aiheutti turhaa aulassa notkumista, mutta näin muuten nettipelaaminen tuntui mukavalta ja sujuvalta. Menestystä ei silti välttämättä tule, sillä nettipelaajien taso on todella kovaa.

Uratilassa perinteisesti palkkaillaan henkilökuntaa ja lepuutetaan niitä tarpeen tullen, kehitetään autoa, palkataan kakkoskuski kun budjetti sallii – ei juuri sen kummempaa, mutta uratila ajaa asiansa vaihteluna mestaruusmoodille. Mestaruustilassa voidaan valita kahlattavaksi mikä tahansa kolmesta sarjasta.

Yleisellä tasolla vaikeustasoa voidaan säätää portaattomasti ja jo oletuksena luku 50 oli mielestäni omaan ajamiseen ihan kivasti kohdillaan – hyvin ajamalla sai aikaan jopa pientä kaulaa, mutta muutamat mokailut EK:n varrella saavat tekoälyn kyllä kirimään kaiken eron kiinni. Momentsia tuli ajettua kenties kaikista pelimoodeista eniten, yhdessä time trialin kanssa, joista viimeksi mainittu on aina hauskaa hinkkaamista leaderboardseja ja omaa haamua vastaan. Listoilta löytyy tosin myös kummajaisiakin (huijareita?) Jonkin EK:n ykkösenä ja kakkosena kun saattaa löytyä nimimerkki, joka on hoitanut homman alle sekunnissa ja siitä seuraava kaveri muutamassa sekunnissa.

Moments tarjoaa 56 erilaista skenaariota, joista tosin seitsemän on typerästi lukittu EA Play -tilausvaatimuksen taakse. Moments pitää sisällään erilaisia yhden tai useamman EK:n mittaisia kisoja, joihin on valmiiksi määritetty rallimaa sekä auto, jolla ajetaan. Skenaariot jakautuvat aitoihin, fiktiivisiin sekä inspiraatioihin. Aitoja tilanteita varten on tarjolla jopa lyhyt videonpätkä oikeasta rallista.

Esimerkkinä yhdessä skenaariossa pitäisi ajaa Kalle Rovanperällä, tulla maaliin ykkösenä ja voittaa vähintään viiden sekunnin kaulalla kakkoseen. Joskus tavoite on pelkästään palkintopallisijoitus, mutta useammassa skenaariossa on kaksiosainen tavoite. Jossain skenaariossa saattaa vaatimuksena mitalin saamiseksi olla palkintopallisijoitus ja maksimissaan 25% vauriota. Tai 25% vauriota ja mahtuminen kympin sakkiin. Vähän EK:sta riippuen, ei temppu aina ole niin helppo. Mitaleista kertyy tilille XP:tä ja kokemuspisteet puolestaan valuvat pelin turhanpäiväiseen battlepassiin, joka sitten availee kosmeettista roinaa puettavaksi omalle virtuaalikuskille tai vaikkapa uusia tarroja, mikäli auton maalailu ja teippailu kiinnostaa pelin melko rajoittuneella editorilla. Varsinaista kunnon porkkanaa ei momentsin ajamiseen siis oikeastaan saa, ainakaan muuta kuin sen ilon, että tienaa mitalin.

Loppusanat

Kokonaisuutena EA Sports WRC on varsin mielekäs paketti rallia ja sen parissa viihtyy kivasti illasta toiseen – kunhan viimeisetkin epätasaisuudet ja notkahtelut saadaan pätseillä korjattua, niin käsissä on tiukka paketti virallisen sinetin tarjoamaa rallia. Tätä kirjoittaessa näin joulun aikaan peli näyttäisi olevan monessa paikassa myynnissä alempaan 40€ hintaan, joka ei mielestäni ole lainkaan paha, eikä pelin varsinainen 50€ hinta ole sekään aivan siellä nykypelien 70-80€ luokassa.