Fantastic Contraption arvostelussa

Fantastic Contraption oli alun perin vuonna 2008 julkaistu flash-pohjainen, erittäin nokkela 2D-pikkupeli hieman klassisen The Incredible Machinen hengessä.

Pelissä rakenneltiin fysiikan lakeja noudattaen mitä kummallisimpia härvelivirityksiä kepeillä ja kartioilla tarkoituksena saada pallo lopuksi ”maaliin” punaiselle alueelle, kun painettiin play-nappulaa.

Pelin oikeudet itselleen osti myöhemmin kehittäjä InXile. Studio julkaisi pelin älypuhelimille ja sen jälkeen mielenkiinto peliä kohtaan lopahti. Pelin alkuperäinen kehittäjä, Colin Northway osti pelin takaisin itselleen ja perusti Northway Gamesin. Sen jälkeen pelistä kehiteltiin HTC:n virtuaalilaseille oma versionsa, jossa kaikki oli siis täysin kolmiulotteista mutta myös paljon isompaa ja mahtavampaa.

Nyt peli on kääntynyt myös Sonyn PSVR-laseille ja hintaa pelillä on kaksikymmentäkaksi euroa. Fantastic Contraption noudattelee alkuperäisen 2D-esikuvansa henkeä, siinä mielessä, että pallo on saatava jälleen maaliin – hinnalla millä hyvänsä.

Fantastic Contraption käsittää viisikymmentä, melko nopeasti vaikeammaksi muuttuvaa tasoa, joissa kaikissa on se sama perusidea, mutta ”leikkikenttä” vekottimien rakenteluun on taso tasolta haastavampi.

Alussa on niinkin yksinkertaisia, kuin ”kumipallo pienen kuilun yli ja maaliin”, mutta kun pidemmälle mennään pitäisi jo onnistua laittamaan pallo lentämään kaaressa ilmassa, jotta korkeat muurit saataisi ylitettyä. Tietysti voi kokeilla rakentaa vekotinta, joka ”kiipeää” muurin ylitse pyörivien kartioiden kera. Kunhan pitää mielessä ne realistiset fysiikan lait. Mikään painava viritelmähän ei arvatenkaan seiniä kiipeile, eikä ylikorkea, huonosti tuettu keppiviritys pysy montaa sekuntia pystyssä. Onneksi yrityskertoja on loputtomasti per kenttä, eikä epäonnistumisesta rankaista.

HTC Viven version tapaan myös PS4-versiossa käytetään työskentelyyn kapuloita, tässä tapauksessa movekapuloita. Kapulat toimivat ikään kuin pelaajan käsinä, joilla otetaan vihreästä kissasta tarvittavia esineitä ja sitten käännellään ja venytellään niitä haluttuun kokoon.

Siinä missä HTC Viven versio vaati paljon tilaa pelaamista varten – koska tarvikkeet ja leikkikenttä olivat valtavan kokoisia ja pelissä liikuskeltiin seisaaltaan – voi PSVR-pelissä työskentelyalueen kokoa säätää.

PSVR-versiossa se vihreä ”ruohomatto”, jonka päällä HTC-versiossa seisottiin, onkin pleikkarilla eräänlainen työpöytä pöydän korkeudella ja esineet vastaavasti pikemminkin pienoismallikokoa kuin jättimäisiä objekteja. Tämä ratkaisu toimii varsin mainiosti, eikä pleikkarilla Fantastic Contraptionia pelatessa tarvitsekaan (eikä pelin toimivuuden kannalta oikeastaan kannatakaan) seisoskella, vaan kaikesta rakentelusta ja keksimisestä voi nauttia rauhassa kotisohvalla istuen.

Perusidea kussakin tasossa menee näin: havainnollistetaan lähtötilanne, eli missä on aloituspiste ja mihin pitäisi päästä. Joskus peli haluaa, että pallon lisäksi ”maaliin” on saatava myös muutama muukin purppuralla värillä maalattu objekti, eli tarvitaan entistä enemmän hoksottimia kaiken ratkaisemiseksi.

Kun oma viritelmä on omasta mielestä kokeilukelpoinen, painetaan play-nappulana toimivaa movekapulan peukalonappulaa ja show voi alkaa. Voidaan seurata, kun oma viritelmä laittaa fysiikat liikkeelle ja joko onnistuu pallon kuljettamisessa tai sitten epäonnistuu täydellisesti ja kenties luhistuu kasaankin. Kun homma on lopulta onnistuneesti hoidettu – tavalla tai toisella, siirrytään seuraavan pulman pariin.

Pähkäily ja ideointi Fantastic Contraptionin tasojen kanssa on totta kai sen parasta antia: pelaaja saa käyttää mielikuvitustaan kuin pikkulapsi konsanaan. On mahtavan hauskaa nähdä, kun oma järkyttävä kyhäelmä onnistuu saamaan pallon tarkoitettuun paikkaan.

Koska tasoja on viisikymmentä ja jokainen kuusi tasoa sisällään pitävä “episodi” on aina edellistä vaikeampi, ei peliä välttämättä jaksa montaa tasoa putkeen pelata. Osittain siksi, että välillä yhdenkin tason parissa saattaa vierähtää puolesta tunnista tuntiin lasien hiostaessa kuumeisesti pähkäilevää pelaajaa, mutta myös siksi, että pidemmän päälle peli ei tarjoa kovin suurta määrää erilaisia objekteja, joita pallon liikutteluun käytetään.

Toki omien viritelmien kyhäily ja katsominen, kun ne play-nappulan painamisen jälkeen lähtevät liikkeelle tai yrittävät vain pysyä pystyssä, on parhaimmillaan varsin hupaisaa. Onneksi tasojakin saa pelata haluamassaan järjestyksessä varsin vapaasti, joten jos jossain jää jumiin, voi kokeilla jotain toista.

Pelin avustajana toimii hauska naukuva ja vihreä Neko-niminen kissa, joka on samalla pelaajan eräänlainen liikuteltava työkalupakki. Jokseenkin hupaisana efektinä jos Nekoa kutsuu luokseen movekapulalla ilman, että itse käy kisuun käsiksi, leijuu kissa ilman halki pinkkiä kaasua pepustaan päästellen. Kaikkea ne keksivätkin!

Nekosta löytyy pyörimisliikkeitä tarjoava kartio, jonka käännellä liikkumaan eri suuntiin ja sitten on puisia tikkuja sekä löysempiä ja kevyempiä ”vesitikkuja”. Nekon sisuksista löytyy myös muutama eri tavoin käyttäytyvä pallo, joista oikeastaan toinen tuottaa vain ruudulle jääviä viivoja – kenties liikeratojen hahmottamiseen tarkoitettu pallo. Toinen pallo tarjoaa vähän enemmän pomppua esimerkiksi, jos se liitetään kiinni pyörivään kartioon. Jos omaa jo kasattua härveliä haluaa muutella, voi yksittäisiä osia nyppiä irti kokonaisuudesta molempia kapuloita ikään kuin käsinä käyttäen tai sitten napata kissasta neulan ja yksinkertaisesti puhkoa osia pois.

Pelimekaniikaltaan ja kontrolleiltaan Fantastic Contraption on varsin onnistunut PSVR-peli, eikä kontrollien oivaltamiseen mene kauaa. Pelin parissa on hauska puuhastella, joskin nopeasti jyrkkenevän vaikeustason vuoksi mitä pidemmälle pääsee, sitä enemmän puzzlet vaativat aikaa ja pohdiskelua – kaikki tämä pidemmän päälle hiostavat virtuaalilasit naamalla.

Siispä pidemmän päälle peliä jaksaa pelailla vain lyhyempinä, yhden kahden puzzlen sessioina, ennen kuin on pakko vähän huilia ja käydä viilentymässä. Jostain syystä – ainakin itse koin näin – keskittynyt pohdinta puzzlen kumipallon maaliin saamiseksi alkaa hiostaa pääkoppaa nopeammin, kuin pelkkä ”aivoton” peruspelaaminen. Bonusta tulee pelin tekstien ja valikoiden suomenkielisyydestä.

Kokonaisuutena sanoisin, että jos etsit PSVR-laitteellesi jotain vaihtelua niiltä kaikilta paikallaanseisomis-arcade-ammuskeluilta, joita ainakin vielä tällä hetkellä tuntuu eniten olevan tarjolla, on Fantastic Contraption oiva valinta pelikirjastoon.