Good Robot arvostelussa

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka vuosien vierähdettyä nyt, kuudentoista arvostelijavuoteni jälkeen sitä välillä huomaa arvostavansa suuresti myös sellaisia pelejä, jotka eivät ole niitä miljoonabudjetilla toteutettuja megasuuria ja laajoja (ja ehkä megabugisiakin) ?AAA-luokan? pelejä, vaan yhä hienosti porskuttavan indieaallon uusimpia pienen mittakaavan tuotoksia. Indiepelit kun näyttävät hyvin pitkälti tulleet jäädäkseen ja se jos mikä on vain hyvä asia.

Joskus kun on hyvä kelle tahansa pelata edes vähän rennommin ja simppelimmin ja muistella muun muassa niitä 286-tietokoneiden ja Amiga-koneiden aikoja, kun peleissä oli yleensä yksi yksinkertaisempi tavoite, eikä taustatarinaankaan hukattu muutamaa tekstikappaletta suurempaa tilaa. Hyväksi kestoesimerkiksi voisi helposti kaivaa esimerkiksi kaikkien pelaajien yleistietoon kuuluvan ensimmäisen Doom-pelin, jota voi taaksepäinyhteensopivuuden ansiosta pelata tänä päivänä jopa Xbox One -konsolillakin. Pelin pelkkä tekstipohjainen juonikyhäelmä käsittelee nopeasti tarinan pois alta ja sitten voidaankin jo heittää kehiin raudanluja pelattavuus, joka on kestänyt ajan hammasta jo 22 vuotta.
Nämä yhden-kahden miehen kotona jonkun keittiön pöydällä koodatut pikkupelit kun ovat niitä, joista se suurin innovaatio tänä päivänä kumpuaa ja sen tuntee pelattavuudessa yleensä oitis, vaikka toki huonojakin indiepelejä joukkoon mahtuu ? kaikki eivät voi olla onnistujia, ainakaan heti ensimmäisellä pelillään. Pelit Unrest ja Will Fight For Food aiemmin kehittänyt indietaho Pyrodactyl on nyt tuonut esiin kolmannen teoksensa ja siinä missä yllä mainitut olivat roolipeli ja Double Dragon -henkinen beat ’em up, on uusin peli Good Robot vanhaa kunnon shoot ’em up -genreä. Jos jonkinlaista esikuvaa tai vertailua haluaisi tähän paikkaan kaivaa, voisi kenties mainita sellaiset vanhat klassikot kuin Shamus sekä Robotron 2084. Etenkin jälkimmäistä Good Robot muistuttaa ei pelkästään pelattavuutensa osalta, mutta myös kepeän taustatarinansa osalta.

On vuosi 2031 ja PyroCorpin kehittämät robotit ovat arkipäivää ihmiskunnan elämässä. Maan pinta on muuttunut elinkelvottomaksi, joten ainoa keino on ollut perustaa kaupunkeja maan alle ihmisiä palvelevine robottiarmeijoineen. Robotit vaan eivät tunnu saavan osakseen mitään siistejä duuneja, vaan ihmiset rohmuavat ne kaikki ? eli siis aivan toisin kuin kaikissa niissä dystopia-mielikuvissa, joista yleensä puhutaan.

Koska robotit ovat tylsistyneet elämäänsä, lopettavat ne mielistelynsä ja alkavat käydä ihmisten kimppuun näitä lahtaamaan. Ihmiskunnan ainoa toivo tässä vaiheessa on pelaajan ohjastama ja leivänpaahtimista kasattu Good Robot, joka suojelee ihmisiä pahalta ja joka on kehitetty nimenomaan tuhoamaan kaikki väärälle polulle lähteneet robotit ? tai näin ainakin PyroCorp lupaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Ja siinäpä se juoni. Kenties tästä hieman tulee mieleen myös klassisen MegaMan -pelisarjan lähtökohta, jossa MegaManin tehtävä on piestä kaikki pahan puolelle käännetyt robotit, jotta maailma saisi nauttia jälleen rauhasta, mutta tuo yhtäläisyys ei ketään haitanne.

Pahisrobojen tuhoaminen Good Robot -pelissä tietää sitä, että pelaajan on lähdettävä tutkailemaan kaikenlaisia labyrinttimaisia pimeitä luolastoja (niitä missä kaupungit ovat) ja tuhoamaan kaikki vastaantulevat muut robotit tieltään. Pelattavuudeltaan Good Robotin juuret ovat 80-luvun kolikkopelihallipeleissä. Kun robo poksahtaa, alkaa peli alusta ? ellei sitten osta vakuutusta, joka toimii ylimääräisenä elämänä. Jos tosin ennättää seuraavaan tasoon, voi peliä jatkaa siitä, mutta muutoin homma alkaa alusta.

Erilaisia ja vaikenevia tasoja pelissä on kaikkiaan seitsemän kappaletta. Pelikokemus yhdessäkään tasossa ei silti koskaan ole täysin sama, sillä luolastot luodaan randomina ennen jokaisen pelikerran alkamista, joten jo pelkästään tämä tuo tuoreuden tuntua jokaiseen pelikertaan. Yhdenkin tason läpäisykin voi vaatia aikaa ja yrityksiä, joten pelissä harjaantuu pakostikin pidemmän päälle.

Ampumalla vihollisroboja kertyy pelaajan tilille jatkuvasti pisteitä sekä rahaa. Pisteet kasvattavat luonnollisesti pelaajan high scorea, jota voi sitten kuoltuaan ihastella paikallisella top-listalla, mutta myös Steamin leaderboardseilta voi tarkastella omaa maailmansijoitustaan. Rahalla taas voidaan varustella ja parannella robottia ja samalla omia selviytymismahdollisuuksiaan.
Alussa pelaajan robotilla on omat perusaseensa, mutta mitä kauemmin pelaa ja mitä enemmän rahaa on, voi pelaaja ostella parempia aseita sekä parannella muun muassa Good Robotin nopeutta, panssaria, ammusten tehokkuutta ynnä muuta. Uusia aseita saadaan ostamisen ohella myös tuhotuista roboteista. Tarjolla on muun muassa ohjuksia kuin kranaatinheittimiäkin.

Ammuskelu ja tähtäimen kääntäminen hoituu (jos pelataan peliohjaimella) ohjaimen oikealla tatilla, siinä missä vasemmalla liikutaan. Eli pelattavuus on siis kuin suoraan pelihallin Robotron 2084 -versiosta, tai jos haluaa hakea uudempaa vertailukohtaa, ovat Geometry Wars -pelit aika lailla samaa maata ohjauksen osalta. Tarjolla on myös PC-pelaajille perinteisempi hiiri-näppäimistön mahdollisuus ja omasta mielestäni molemmissa ohjaustavoissa on omat hyvät puolensa. Peliohjaimen kanssa ohjaus tuntuu kenties vähän mielekkäämmpältä ja luonnollisemmalta, mutta hiiren kanssa tähtäämiseen saa aivan erilaista tarkkuutta ja etulyöntiasemaa.

Kuvakulmaksi peliä varten on valittu klassinen ja aina yhtä toimiva sivulta kuvattu 2D-näkymä, jossa Good Robot leijailee rakettiboostereidensa avulla nautinnollisen elektronisen jytämusiikin pauhatessa taustalla. Peligrafiikka ei sinänsä ole kovin kummoista, mutta erilaiset väriteemat sopivat vallan mainiosti pelin pelkistettyyn, pääosin mustalla väritettyyn teemaan. Good Robotin osalta voisikin helposti todeta, että vähemmän on enemmän ja kokonaisuus toimii erittäin kivasti.

Osa luolastoista on valaistumpia kuin toiset ja ne, jotka ovat pimeitä käyttävät hyödykseen Good Robotin valokeilaa. Pimeässä kun näkee vain ne pahisrobot, jotka osuvat Good Robotin valokeilaan. Valon kantamaa voi pidentää päivityksillä, mutta ei silti aina voi olla välttymättä yllätyksiltä, kun pimeissä luolastoissa seikkaillaan. Luolastot eivät muutenkaan, valojenkaan kanssa aina välttämättä ole helppoa kauraa. Jos ne eivät ole täynnä pikkupahiksia, ilmaantuu pelikentälle jokin vähän suurempi ja vaikeammin listittävä välipomo, jonka kanssa saakin sitten tapella jonkin aikaa. Kompassinkaan kanssa ei siis ole taattua, että tasosta toiseen pääsisi etenemään noin vain.

Pelattavuudeltaan ja kokonaisuudeltaan Good Robot on erittäin hauskaa pikkuhupia, eikä hintakaan päätä juuri huimaa. Kymmenen euroa ei ole mikään paha hinta, sillä pelillä on paljon uudelleen peluun arvoa high score -listojensa sekä robotin päivitysmahdollisuuksien vuoksi ? aina voi pyrkiä hakemaan uutta näkökulmaa tai strategiaa pelaamiseen pärjätäkseen paremmin ja saadakseen paremmat pisteet ja paremman sijoituksen leaderboardseilla. Ja se musiikkikin on niin toimivaa, että se jo pelkästään tuo mukanaan hyvää tunnelmaa.

Pieniä nurinan pelissä koskevat lähinnä suunnistamista luolissa, sekä pelin muutamat tekniset ongelmat. Haarautuvissa luolissa voi harhailla nimittäin todella pitkäänkin ennen kuin saavuttaa seuraavan tason, koska peli ei oletuksena lainkaan kerro minne pitäisi mennä. Luolat haarautuvat ja sieltä täältä löytyy uusiin luoliin vieviä ovia. Mistä olisi tarkoitus mennä? Kannattaakin hetimmiten kun vain on mahdollista, ostaa robotin päivityskaupasta kompassi, joka tuo ruudulle pienen nuolen ilmaisemaan oikeaa suuntaa.
Kompassi helpottaa suuresti pelaamista, enkä ymmärrä miksi sitä ei ole oletuksena mukana. Ehkä siksi, että sen kanssa pelaaja helposti suunnistaisi vain uloskäynnille, eikä keskittyisi lainkaan tutkailemaan sen hetkistä tasoa luolineen. Homma ei kuitenkaan välttämättä ole aivan näin yksinkertainen, sillä kaikki päivityskaupat eivät myy kompassia ja jokaisessa luolastossa on vain yksi kauppa. Niinpä luolastoja voikin joutua hetken koluamaan ennen kuin kompassikauppa viimein löytyy.

Toinen seikka mikä kummastutti, oli se, että en aluksi saanut peliä oikeastaan lainkaan toimimaan testikokoonpanolla, jossa oli windows 7. Sain pelin jo hyvissä ajoin ennakkoon, mutta preview-versio ei suostunut toimimaan lainkaan monen yrityskerran jälkeenkään ? Steam kaatui joka kerta ja Windowsin prosesseissa näkyi jopa kolmisen kappaletta goodrobot.exe tiedostoja, joita ei saanut suljettua. Vaikka en pelannut peliä sekuntiakaan, ei mennyt kauaa kun Steam jo väitti pelikelloon kertyneen 12 tuntia peliaikaa. Totta kai, kun taustalla pyörii kolmena kappaleena sama peli. Päätin odottaa julkaisupäivään, jolloin peli päivittäisi itsensä final-versioksi. Tämän jälkeen pääsin jopa kerran pelaamaan peliä, mutta sama ongelma nousi pian esiin. Tutkaillessani pelin foorumeita, pelistä löytyy nippu muitakin pelaajien raportoimia bugeja ja esimerkiksi v-sync mahdollisuus lisättiin peliin vasta julkaisun jälkeisenä päivänä ? ruudun ?repeily? pelissä kun on melko huomattavaa ilman sitä.

Viimeisenä konstina päätin kokeilla peliä paljon tehottomammalla kannettavallani, johon olin päivittänyt windows 10 käyttöjärjestelmän. Good Robot lähti toimimaan heti. Erittäin mielenkiintoista. Good Robot on samalla ainoa ja ensimmäinen Steam-peli, joka on koskaan aiheuttanut omalla kohdallani mitään tämäntyyppisiä ongelmia. Vasta aivan arvostelun kirjoittamisen viime hetkillä foorumeille ilmaantui kuitenkin ratkaisu ongelmaan ? päivitä ilmainen avast-virustentorjuntasi uusimpaan versioon ja puff, ongelma katoaa ja niin se katosikin.

Kaiken kaikkiaan Good Robot on siis varsin hauska arcade-henkinen peli, mutta suosittelen sitä pienellä varauksella, sillä se selkeästi kaipaa vielä ainakin päivityksen pari toimiakseen täydellisesti. Onneksi pelin kehittäjä ja hartaimmat fanit tuntuvat kuitenkin foorumeiden perusteella olevan hyvin sitoutunut pelin päivittämiseen ja bugien liiskaamiseen, joten luulisi pienimpienkin ongelmien pian olevan ohitse.