Half-Life: Blue Shift on kolmas osa klassiselle Half-Life pelisarjalle ja Gearbox Softwaren toinen peli kyseiseen sarjaan, ensimmäinen oli Opposing Force. Yksi positiivisista asioista Blue Shiftissä on että se ei vaadi alkuperäistä Half-Lifea kuten Opposing Force vaati.
Pelissä, pelaajat ottavat Barney Calhoun -nimisen vartijan roolin ja käyvät läpi Black Mesa tutkimuslaitoksen tapahtumat taas kerran, tosin tällä kertaa hänen näkökulmastaan. Pelaajat jotka eivät aikaisemmin Half-Life sarjan pelejä ole pelanneet, voivat aloittaa harjoitus tehtävällä “Hazard Course”, ennestään sarjan pelejä pelanneiden ei välttämättä siihen tarvitse kajota, koska se on täysin sama kuin alkuperäisessä HL:ssä, ainut ero on että opashologrammi on vartija. Aloittelijoille se on hyvä paikka aloittaa ennen kuin aloittaa varsinaisen pelin.
Harjoitusjakson jälkeen aloitetaan varsinainen peli.
Peli alkaa samaan tapaan kuin Half-Life: Pelaaja matkustaa “junan” kyydissä nähden eri osia laitoksesta matkallaan. Kun juna pysähtyy peli alkaa. Pian heti sen jälkeen kun pelaaja saapuu tutkimuskeskukseen, menee kokeilu pieleen ja paikka täyttyy hirviöillä toisesta ulottuvuudesta.
On taas pelaajan aika passittaa ne takaisin sinne mistä tulivatkin. Pelaaja ei ainoastaan kohtaa hirviöitä, mutta myös erikoisjoukkoja jotka ampuvat kaiken mikä liikkuu, mukaanlukien tiedemiehet ja vartijat. Pelin aikana pelaajan törmää myös tiedemiehiin, jotka joskus auttavat pelaajaa jotta pelissä pääsisi eteenpäin, mutta niiden tärkeys tuntuu vähemmältä kuin HL:ssä.
Tekoälyn laatu on tärkeä jokaisessa pelissä. Blue Shiftissä hirviöillä ja erikoisjoukoilla on aika hyvä tekoäly. Esimerkiksi jos yrittää ampua hirviötä, se saattaa väistellä luoteja tai juosta karkuun ja tulla takaisin kaverin kanssa. Erikoisjoukoilla on niinikään hyvä tekoäly; Ne hakevat suojaa kun toiminta käy liian kuumaksi ja ne liikkuvat usein ryhmissä, jotta ne pystyvät suojata toinen toisiaan. Toinen hyvä esimerkki niiden tekoälystä on se että jos pelaaja on huoneessa jonka ovi on auki tai jossa ovea ei ole ollenkaan, ne heittävät kranaatteja huoneeseen ennen sisääntuloaan.
Kun pelaaja etenee pelissä, löytyy lisää ammuksia, lääkepakkauksia, armoria, uusia aseita jne. eri paikoista. Yleisin paikka löytää kamaaa on laatikot ja joskus terveyttä saa lisää seinille asennetuista koneista. Jotenkin peliä pelatessa tuli sellainen tunne että peli jakaa likaa tavaraa pelaajalle; Usein kerralla löytyy esimerkiksi monta lääkepakkausta. Ammusten kanssa on sama juttu, koko ajan löytyy vain lisää ja lisää ammuksia. Blue Shiftiä voi verrata esimerkiksi alkuperäisen HL:ään;
HL:ssä joistain aseistani loppui kokonaan ammukset ja piti usein harkita tarkkaan, että kayttääkö sorkkarautaa vai asetta joissa oli vähän ammuksia. Blue Shiftissä löytyi niin paljon ammuksia että aseet olivat jatkuvasti täynnä, joten harkintaa ei tarvittu.
Tämä vähentää sorkkaraudan hyötyä, joka on surullista koska osa HL:än tunnelmasta perustui juuri siihen että ammuksia pitäisi käyttää ainoastaan kun se on välttämätöntä. Koska pelissä saa niin paljon ammuksia, kesti minulla vain kolme päivää sen läpipelaamiseen. Jos oikein muistan, peli on paljon alkuperäistä Half-Lifea lyhyempi, en tiedä kuinka lyhyt Opposing Force on, koska kuten sanoin en ole pelannut sitä kovinkaan paljoa. Voihan olla että “lisälevyt” ovat lyhyempiä ja eihän hintakaan mikään paha ole. Peli maksaa kaupassa noin 150 markkaa kun tavallisesti pelistä saa pulittaa ainakin 280 markkaa. Itse pelasin pelin läpi medium vaikeustasolla, joten en tiedä oisiko vaikeammalla vaikeustasolla pelaaminen auttanut ongelmaan. Vaikka peli onkin halpa, menettää se silti hieman pisteitä lyhyydensä vuoksi.
Yleensä räiskintäpeleissä pelaajat kiinnittävät huomiota asearsenaaliin, joka pelin aikana on käytössä, onneksi Blue Shiftissä ei ole “scifi” aseita, ellei laske ötököitä sellaisiksi. Pelaajat tutustuvat tietysti perusaseeseen, eli sorkkarautaan, mutta myös pistooliin, haulikkoon, magnumiin , kranaatteihin, pommeihin, edellä mainitsemiini ötököihin ja rynnäkkökivääriin, joka ampuu kranaatteja kakkosnappulasta. Viimeiseksi mainittu ase on käytännössä aikaisemmissa sarjan peleissä nähty MP5, ainoastaan uudella ulkokuorella.
Kaiken kaikkiaan Half-Life: Blue Shift on viihdyttävä paketti josta edelleen löytyy se hyvä tunnelma, joka on ollut läsnä ensimmäisestä pelistä lähtien. Suosittelen tätä kaikille jotka ovat aikaisempia pelejä pelanneet ja toki myös sellaisillekin jotka eivät ole. Harmi ettei mikään hyvä kestä ikuisesti.
Blue Shift käyttää samaa grafiikkamoottoria kuin aikaisemmatkin sarjan pelit, mutta tulee High Definition Packillä varustettuna, joka päivittää pelin hirviöt, hahmot ja aseet näyttämään paremmilta ja se jopa toimii. Eron todellakin huomaa. Aseet näyttävät nyt hieman realistisemmalta ja hirviöt näyttävät, paljon paremmilta kasvojenkohotuksen jälkeen. Pelaajat jotka omistavat edelliset pelit voivat päivittää myös ne, joka on ihan kiva bonus. Valitettavasti muu peli, kuten seinät, lattiat jne. eivät muutu miksikään.
Koska grafiikkamoottori on vanha, pelillä ei ollut minkäänlaista ongelmaa pyöriä hyvin testikoneella 1152×864 resoluutiolla joka on ihan kiva kammottavan Deus Ex tapauksen jälkeen. Vaikka grafiikat ovatkin vanhat en anna miinuspisteitä lähinnä koska pelin mukana tulee HD pack ja myös peli sulava pyöriminen pelastavat päivän. Ensi kerralla asia voi olla toisin…
Half-Life oli ensimmäisiä pelejä jotka tukivat EAX:ää ja A3D äänistandardeja ja Blue Shiftistä löytyy myös tuki molemmille. Pelasin peliä EAX:än kanssa ja äänet kuullostivat hyviltä, erityisesti kaiku jonka tyyli vaihtelee siirryttäessä paikasta toiseen. Pelissä voi hyvin kuulla kun hirviö lähestyy takaapäin täten antaen paremmat mahdollisuudet sen huomaamiseen. Kuten aikaisemmissakin osissa, Blue Shiftissä ei ole ollenkaan musiikkeja.. No, Half-Lifessä oli jotain pientä taustamusiikkia mutta tässä pelissä ei ole sitäkään. Musiikki olisi ehkä voinut auttaa tunnelman parantamisessa, mutta kun ei niin ei.
Aseiden äänet eivät ole muuttuneet ja sen on hyvä koska ne ovatkin kuullostaneet aina hyviltä. No haulikko kuullostaa hieman erilaiselta, mutta positiivisessa mielessä.
Yleisesti ottaen pelin äänet ovat hyvät, mutta suurin osa äänistä on kierrätetty koskemattomana HL:stä. Mitään suurta ongelmaa tässä ei ole mutta jotkin sampleista yksinkertaisesti kuulostaa huonolaatuisilta.