Tähtiensota ja Legot – nuo sivistyksen tärkeimmät kulmakivet sitten sormusten herran ja Star Trekin on koottu jälleen kerran yhdeksi toiminnantäyteiseksi pelipaketiksi meitä korkeakulttuurin ystäviä viihdyttämään. Lego Star Wars – The Complete Saga -nimeä kantava paketti tuo tämän muoviukkojen avaruussadun tällä kertaa PS3:n, XBox360:n, Nintendo Wiin ruuduille, niputtamalla kaksi aiemmin julkaistua Lego Star Wars -peliä yksiin kansiin. Kuten hyvän uudelleenjulkaisun henkeen kuuluu, on Lego Star Wars – The Complete Saga enemmänkin kuin näiden kahden pelin summa; kokonaisuutta on kuorrutettu parantuneella grafiikalla, uusilla pelimuodoilla, sekä jopa nettipelillä. Kasvojenkohotus ja muu sisältö on toki tervetullutta, mutta siitä tuskin on innostamaan edellisten legosotien veteraaneja sankoin joukoin The Complete Sagaa hankkimaan. Toisaalta, mikäli Lego Star Wars on tuntematon ilmiö, eivätkä tärykalvosikaan vuoda verta kuullessaan Star Warsin teemamusiikin, saattaa The Complete Saga olla juuri oikeanlainen välipala tasohyppelyhermoa kutkuttamaan.
Lego Star Warsissa on pohjimmiltaan kyse juuri siitä mistä nimikin antaa ymmärtää, eli Legoista ja Tähtiensodasta. Tähtiensodan legendaarinen avaruuseepos ja nämä vieläkin legendaarisemmat muovipalikat loksahtavat paikoilleen suoraviivaisen tasohyppelyn, rempseän räiskinnän ja koukuttavan kaksinpelin avulla. Arvatenkin kokonaisuuteen on upotettu myös melkoinen annos huumoria ja mitäpä muuta sitä voisikaan odottaa, ilmeikkäiden muoviukkojen koheltaessa valomiekat ja laseraseet räiskyen, aitojen Star Wars -äänien ja John Williamsin mahtipontisen orkesteripaatoksen tahtiin.
Pelillisesti Lego Star Warsin tasohyppely on varsin helposti omaksuttavaa, joskin pidemmän päälle hieman turhankin pinnallista tavaraa. Yksi tai kaksi pelaajaa juoksentelevat valitsemillaan hahmoilla läpi kuudesta Tähtiensota -elokuvasta inspiraationsa vetävien tasohyppelytasojen, ratkaisten yksinkertaisia puzzleja sekä tietenkin pistäen paloiksi jokaisen poikketeloin asettuvan vihollisparan. Vaikka liikkeelle lähdetäänkin läpeensä kuluneiden Star Wars -elokuvien tapahtumia mukailevalla juonimoodilla, ei lysti tule pelkästä tarinasta,vaan viehätys piilee pelillisesti varsin klassisissa elementeissä, kuten pitkin tasoja ripoteltujen legorahojen ynnä muun bonussälän keräilystä sekä luovasti piilotettujen salahuoneiden löytämisestä.
Vaikka pelaamista voi harrastaa yksikseenkin, tuntuisi tämä Lego Star Warsin väärinkäytöltä, sillä koko peli on suunniteltu alusta loppuun selvästikin kahden pelaajan yhteistyöpeliksi. Varsinaisia yksin pelattavia tasoja ei ole kuin kourallinen ja jos nyt ei ihmispelaajaa satu kaverikseen saamaan, roikkuu jediviitan liepeillä yksi tai useampi tekoälyn ohjastama hahmo. Nämä taisteluissa lähinnä näön vuoksi ammuskelevat tekoälyjantterit ovat juuri riittävän viisaita hoitamaan kakkospelaajan hommia yhteistoimintaa vaativissa puzzleissa, mutta tosipaikan tullen pelaaja voi yhdellä napinpainaluksella ottaa haltuunsa kenet tahansa keinoviistaista ystävistään, taikka sallia kunnian toista peliohjainta heiluttelevalle ihmispelaajalle.
Erityyppisiä hahmoja löytyy pelistä yli satakaksikymmentä ja mikäli yksikään Tähtiensodista tuttu muovimiekkonen tai -naikkonen Prinsessa Leiasta Darth Vaderiin ei miellytä, voi pelin keskuspaikkana toimivassa Mos Eisleyn kanttiinassa käydä luomassa oman alter-egonsa. Hahmon vaihto ei ole pelkästään kosmeettinen temppu, vaan erityyppiset hahmot omaavat eri kykyjä: esimerkiksi täysin puolustus- ja pomppimiskyvyttömät C3PO-droidit ovat hyödyllisiä tiettyjen lukittujen ovien availussa, siinä missä jedi- hahmot osaavat pistää vihollisensa palikoiksi valomiekalla sekä koota sieltä täältä löytyvistä legopalasista siltoja, vipuja sekä muita etenemistä helpottavia rakennelmia. Toiset hahmot osaavat ampua, toiset lentää; värikkääseen hahmokaartiin mahtuu yhtä sun toista persoonallista Evokkia ja robottia, joten valinnanvaran puutteesta ei ainakaan tarvitse kärsiä.
Ellei yksinkertaisen tasohyppelykonseptin anna itsessään häiritä, ei Lego Star Wars – The Complete Sagan peruspelattavuus jätä suurempia murusia hampaankoloon; hahmot tottelevat analogitatteja juuri niin responsiivisesti kuin odottaisikin, tasaisen ruudunpäivityksen ja sulavan hahmoanimaation vahvistaessa viimeistelyn tunnetta pelattavuudessa. Yksinkertaiset palikkapuzzlet, kasoittain kerättäviksi ryöpsähtävät legorahat sekä stormtrooppereiden älyllisillä lahjoilla varustetut vihollislaumat pitävät rytmin juuri sopivan hektisenä, joskaan eivät koskaan liian hengästyttävänä. Peruspelattavuuden hyveistä lipsutaan hieman pakkasen puolelle muutamassa varsin unohdettavassa kulkuneuvotasossa, joissa järjetön vauhti yhdistyy holtittomaan ohjaukseen sekä kahdelle pelaajalle aivan liian ahtaaseen kameranäkymään, mutta kunhan nämä pelisuunnittelun irvikuvat kärsii kertaalleen juonimoodissa läpi, voi ne sen jälkeen tunkea takaraivon perukoille teini-iän traumojen seuraan ja jättää psykiatrinsa huoleksi.
Vaikka Lego Star Wars – The Complete Saga sisältääkin kaksi kokonaista peliä ekstroineen, ei sitä uskaltaisi vannoa kuin noin vajaan parinkymmenen tunnin mittaiseksi kokemukseksi. Juonimoodi on purkissa hieman alle kymmenen tunnin urakoinnilla ja se kuinka hyvin pelin parissa tämän jälkeen viihtyy on aikalailla itsestään kiinni. Näin teoriassa legorahoilla avattavien hahmojen ja pelitasojen salakäytäviin piilotettujen minikit-palasten keruuseen sekä vaihtoehtoisten pelimuotojen läpäisyyn saisi kulumaan useammankin tunnin poikineen, mutta käytännössä kertaläpäisy kaverin kanssa yhteistyöpelinä ja hieman perusteellisempi tasojen koluaminen “Free Play” -moodissa riittivät allekirjoittaneelle. Kahden pelaajan kilpailuhenkiset arcade-moodit, kelloa vastaan pelattava Super Story Mode sekä kolikoiden haalimiseen perustuvat “Character Bonus” ja “Minikit Bonus” -moodit tuntuivat tältä erää jo hieman pakkopullalta, mutta epäilemättä näihinkin tulee joskus sopivan peliseuran kanssa vielä palattua.
Uusista ominaisuuksista jäi täysin kokematta The Complete Sagan verkkopeli, joka kaatui vuorokaudenajasta riippumatta peliseuran täydelliseen puutteeseen. Vaikea kuitenkaan kuvitella että verkkopeli toisi konseptiin mitään mullistavaa, sillä tarjolla on ainoastaan samoja pelimuotoja kuin yhdelläkin koneella pelattuna, eikä pelaajiakaan mahdu yhteen peliin kahta enempää. Kahden pelaajan rajoite on suorastaan outo, sillä etenkin arcade-moodin tekoälyntappokilpailu ja deathmatch suorastaan huutavat useampaa muovimiestä ottamaan toisistaan mittaa. Tarkemmin kuin asiaa ajattelee, ei olisi ollenkaan huono idea vaikka peli tukisi yhdelläkin koneella useampaa pelaajaa, sillä Lego Star Wars – The Complete Saga on kaikissa muodoissaan juuri sopivan yksinkertaista viihdettä niin aikuisten oluthuuruisiin illanistujaisiin, kuin perheen nuorimpienkin olohuonevaltauksiin.
