Monster Energy Supercross 4

Monster Energy Supercross 4 arvostelussa

Energiajuoman voimalla vauhdissa jo neljättä kertaa, mutta hauskanpito osittain hyytyy laimeaan ja liiankin tuttuun makuun.

Teksti: Mikko Kosonen, 11.4.2021 Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia
Arvostelun Monster Energy Supercross 4 kansikuva

Milestonen oman MXGP-pelisarjan kilpailija, Monster Energy Supercross on sekin jo ehtinyt kuin varkain neljänteen osaansa. Voisinpa jopa veikata, että ensi vuodesta alkaen sarja kantaa nimeä Monster Energy Supercoss 2022.

Arvostelin pelisarjan kakkososan pari vuotta sitten ja kolmonen jäi välistä. Tämä ei kuitenkaan juuri tunnu haitanneen, sillä ”MES 4” tuntuu ja pelittää kuin kakkonen – pois lukien totta kai tuoreempi rosteri, joka jälleen kerran on viime kauden satoa, tarkoittaen, että pelissä ajetaan virallisen sarjan 2020 kokoonpanoilla ja radoilla.

Pelisisällön osalta tarjolla on pikapeliä ja time trialia, sekä uramoodi virallinen mestaruustaisto sekä nettipeli, jonka kautta voi ottaa mittaa maksimissaan kahdentoista muun päristelijän kanssa. Tarjolla on myös aiemmista peleistä sekä MXGP-sarjastakin tuttu varsin kätevä ja helppokäyttöinen rataeditori, jolla voi käden käänteessä luoda omia ratoja ja ladata ne nettiin muiden pelattavaksi ja tykättäväksi. Editorin käyttöliittymää on tekijöiden mukaan laitettu uusiksi, mutta enpä tullut huomanneeksi itse mitään eroa MXGP-editorin tai Monster Energy Supercross 2 -pelin editorin kanssa – kaikki kun käyttävät samaa työkalua.

Uramoodia on laitettu uusiksi ja eroa kieltämättä jossain määrin onkin, mutta toteutus on silti tasapaksua ja ehkä jopa epärealistista pelissä, joka ajomallinnuksensa osalta pyrkii realistisempaan otteeseen – ainakin mikäli ilman ajoapuja pelailee.

Uramoodin alussa valitaan talli tai sponsori ja pelaaminen aloitetaan futures-kisoista, jonka jälkeen edetään muun muassa pro-luokkkaan. Kisamenestyksestä tulee kahisevaa, mutta myös XP:tä, joka hieman kummallisesti ripotellaan pääasiassa pärrän erilaisiin ominaisuuksiin ja niiden parantamiseen.

Luulisi, että kisakalustoa paranneltaisiin tallin kanssa kehitystyötä tekemällä, mutta Monster Energy Supercross 4 -pelissä XP:stä tienattavilla kokemuspisteillä voi taitopuusta ostella pyöräänsä paremmat muun muassa tehokkaampia jarruja, paremman kääntyvyyden mutkiin ja niin edelleen. Urapelissä roolia näyttelee myös loukkaantuminen, nimittäin pelaajan loukkaantuminen. Kaatuilu radalla saattaa kisan päätteeksi tietää paikkojen venähtämistä, eikä lääkäri auta, ellei pelaaja raota lompakkoaan aina kymppitonnista alkaen. Haavojen paikkaamatta jättäminen tietää sitä, että kivut kestävät muutamia kalenteriviikkoja. Tuona aikana pelaajan suorituskyky, eli pärrän tehot radalla ovatkin sitten heikompaa sorttia.

Urapeli valikoitaan myöten antaa pelistä sellaisen kuvan, että kaikki on tehty aika lailla minimiyrityksellä maksimihyötyä tavoitellen ja senpä vuoksi koko pelistä huokuu suuri innottomuus. Milestonella on pajassaan taottavana peräti neljä kaksipyöräisiin keskittyvää, tasaisesti ilmestyvää pelisarjaa ja jatkuvasti karttuvalla kokemuksella tämä kuitenkin on ilmeisesti parasta, mitä voidaan saada aikaan.

Peruskauraa oleva urapeli epärealistisen taitopuunsa kera voisi olla jopa ihan pelattavaakin sorttia, jos Milestone vain jaksaisi joskus tehdä jotain pelin tylsälle robottitekoälylle, joka kestovaivaa myös muun muassa MXGP-pelisarjaa. Monster Energy Supercross 4 kun ei sekään ole armollinen aloittelijalle eikä edes vähän useampaakin peliä pelanneelle. Ajotuntuma on edelleen samaa maata kuin aiemminkin: pyörästä ei saa kunnollista tuntumaa missään vaiheessa millään säätöasetuksilla, ajoi sitten avustetulla ajomallinnuksella tai realismiin pyrkivällä. Ajettavuus on kaiken kaikkiaan jatkuvan kiikkerää ja levotonta.

Pelaaja voi kaatua radalla, saa radalta ulos ajautuessaan lähes aina viisi sekuntia aikaa palata takaisin ennen resetin pärähtämistä ja tarpeeksi kaatuessaan urapelissä loukkaantuu. Tekoälyä eivät nämä koske: ei resetointia, ei loukkaantumista ja kaatuilukin on äärimmäisen harvinaista. Pelaajan on pidettävä pärrä otteessaan ja mikäli johtoasema tulee ansaittua hyvällä ajamisella, otetaan se hetkessä myös pois, mikäli virheisiin sortuu.

Tekoäly ajaa pienenkin kaulan hetkessä kiinni, olipa käytössä sitten hard-vaikeustaso tai very easy. Vaikeustasoja balansoimalla voitaisiin jo saavuttaa paljon, mutta ei – niihin ei kosketa. Uramoodissa jopa kisojen välissä onnistuva ”treenaaminen” ja sitä kautta lisä-XP:n kerääminen on tylsää, koska robottitekoäly. Treenit jää tekemättä ja kisoissa näkee usein lopputuloksen jo ensimmäisten kierrosten aikana. Takaisin kelaamistakin tarjoillaan, mutta mieluummin ominaisuuden jättää käyttämättä, koska lopussa kiitos seisoo ja pelaaja tienaa – pahasti hävitessäänkin – kivasti XP:tä mittariin ja ilman kelailua maaliin ajanut kuski saa aina enemmän XP:tä.

Tekoälyn päihittämiseen ei oikeastaan auta edes pyörän säätäminen ennen kisaa. Parempaa pitoa tai kääntyvyyttä mutkiin voidaan saada taitopuun ohella myös palkkeja säätämällä. Vaihdevälinkin voi säätää lyhyeksi ja saada sillä tavoin nopeamman kiihtyvyyden tai vastaavasti pitkäksi asettaminen antaa paremman suoranopeuden – tekoälystä pääsee tällöin kivasti suorilla ohitse, mutta heti sen jälkeen alkaakin kiinniotto, jossa yksikin virhe maksaa kaiken. Radalle kaatuvan pelaajan ja tämän pärrän ylitse ajetaan surutta ja joskus oikein vauhdikkaissa ilmalennoissa saattaa pelaaja päästä hetkeksi jopa tekoälykuskin pään päälle pomppimaan.

Monster Energy Supercross 4 on arvostelun kirjoitushetkellä saanut useampia päivityksiä osakseen ja muun muassa uramoodin kaatuiluun liittyvien bugikorjauksien ohella peliin on lisätty isoa tekstuuriparannusta, pientä tekstuuriparannusta sekä optimoitua tekoälyäkin. Nämä kaikki kuulostavat kummallisilta – etenkin, kuin visuaalisesti peli muistuttaa pitkälti sitä parin vuoden takaista Monster Energy Supercrossia. Herää kysymys, mitä oikeasti on edes parannettu jos mitään?

Visuaalisesti peli näyttää ihan pelattavalta, mutta grafiikka on Unreal 4 -pelimoottorista huolimatta kamalan vaisua ja yllätyksetöntä. Ajoittain grafiikan kummallinen utuisuus saa peligrafiikan ajoittain muistuttamaan etäisesti jopa Playstation VR:n pelejä, ilman PSVR-peleille ominaisia sahanlaitoja totta kai. Pärrät näyttävät ihan kivoilta uusinnoissa ja mutaantuvat sekä kierrosten aikana muokkaantuvat radat hymähdyttävät muutaman kerran, mutta ei peli varsinaisesti missään vaiheessa näytä miltään PS4-konsolin ylikuumentajalta. Monster Energy Supercross 4 ei ylipäätään näytä peliltä, joka olisi visuaaliselta suunnittelultaan edennyt mihinkään edeltäjiensä ajoilta.

Äänien osalta pärrät kuulostavat erittäin hyvältä etenkin kuulokkeilla kuunneltaessa ja valikoissa soiva musiikki on sekin oikeasti hyvää. Tarjolla on muun muassa mukaansa tempaavaa countryn ja dub stepin sekoitusta. Valikkomusiikki on seikka, jota harvemmin urheilu- ja moottoriurheilupeleissä jaksan yleensä kommentoida. Kenties Monster Energy Supercross 4:n tapauksessan ne ruusut nousevatkin helpommin esille risujen seasta.

Milestonen aiempien pärräpelien tavoin suurin mielenkiinto löytyy ehdottomasti jälleen nettipelin puolelta, jossa kukaan ei ole täydellinen robotti. Pärjääminen ei ole missään määrin taattua, kun vastassa on pelin sisäisen mittarin mukaan satoja ja jopa tuhansia ”pelikilometrejä” ajaneita tyyppejä, joista kärkipään kuskit ohittavat kisan aikana aloittelevamman sunnuntaipäristelijän kierroksellakin.

Sydän sykkii silti jännityksestä, kun pääsee siitä huolimatta vääntämään aidon ihmispelaajan kanssa parhaimmillaan tiukoissa taistoissa, vaikka pelin kiikkerä ajomallinnus ei siitä oikeastaan sen kummemmaksi muutu. Kisat ovat myös siinä mielessä reiluja, että yhteentörmäykset rekisteröidään moninpelissä yksinpeliä paremmin: kosketuksesta syntyy helpommin joukkokaatumisia ja radalta ulos ajautumisen seuraukset koskevat kaikkia tasa-arvoisesti. Huonommilla sijoituksillakin ajava voi siis hyötyä kärjen kamppailusta ja kaatumisista.

Milestonen pelit (yllätys, yllätys) kärsivät monesti nettiyhteisön puutteesta, mutta Monster Energy Supercross 4:n osalta peliseuraa tuntui aina löytyvän, jos ei paljon, niin kuitenkin tasaisesti sellaiset kymmenisen pelisessiota, joista osa oli täynnä ja osa vajaita – mukaan kisaankin ehtii, mikäli porukka on vielä äänestämässä ajettavasta radasta. Mukavana bonuksena nettipeleissä tienattu XP nostaa yksinpelin tapaan pelaajan ajajatasoa.

Loppusanat

Monster Energy Supercross 4 jättää yhä kylmäksi. Sisältö on liiankin tuttua ja vailla sen kummempaa ponnistelua. Tekoäly on mallia virheetön robotti jälleen kerran, joka saa kaiken yksinpelaamisen maistumaan puulta todella nopeasti vaikeustasosta riippumatta. Milestonen tuoreimman päristelyn paras anti on jälleen kerran nettipelaamisen puolella. MES4:n osalta yhteisöä löytyy vähän mutta tasaisesti. Kätevän rataeditorin voimin nettiyhteisö pysynee elossa hieman pidempään.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • Kätevä rataeditori
  • Mutaantuvat ja muokkaantuvat radat
  • Moninpeli
  • Valikkomusiikki

Huonoa

  • Tylsä tekoäly, tylsät kisat
  • Kiikkerä ajotuntuma
  • Vain ihmispelaajaa koskeva aikavaroitus ärsyttää
  • Vaisu, muuttumaton grafiikka
  • Kokonaisuutena innoton vuosipäivitys