NBA 2K13 arvostelussa

Vuosi 2012 on jo pitkällä, eikä 2K Sportsin NHL 2K-lätkäpelisarja ole saanut uutta osaa sitten NHL 2K10-painoksen ? varsin harmi juttu. Sisarussarja NBA 2K sen sijaan mennä porskuttaa ja pallo pomppii edelleen varsin vakuuttavasti. Sarjan viimeisimmät osat, uusimpana NBA 2K12 ovat olleet varsin loistavaa koripalloiluviihdettä.

Olikin varsin ilo ottaa arvostelupöydälle sarjan tuorein painos, NBA 2K13 edellisvuoden pelin jälkeen. Mukana pelissä ovat luonnollisesti kaikki uusimmat rosterit sekä kaikki tämän hetken koripallojoukkueet ja monen monta klassikkojoukkuetta, Team USA, 1992 vuoden dream team sekä celeb team. Kaiken kaikkiaan valittavia joukkueita on lähemmäs sata kappaletta ja nämä määrät on jotain mitä Visual Conceptsilta on aina osannut odottaa yhdessä pikkutarkkojen, pelaamiseen vaikuttavien säätömahdollisuuksien kanssa, joita pelin valikoista on aina saanut muutella.
Uusia pelillisiä ominaisuuksiakin löytyy ? tosin ei tänä vuonna kovinkaan montaa. Uutta ovat lähinnä Kinect-tuki, kenkäeditori, uudistettu myPlayer-pelimuoto, joka on uudelleennimetty myCareeriksi sekä ainoana uutena pelimuotona myTeam. Pelin PC-versiossa tosin ei ole sitäkään: myTeam on muutaman muun ominaisuuden ohella jätetty siitä jostain syystä kokonaan pois. Juuri kun viime vuonna pääsin kehumaan 2K Sportsin hyväsydämisyyttä julkaista pelisarjaansa myös PC:lle.

NBA 2K12-pelin arvostelussa valittelin vuosi sitten pelin valikoiden sekavuutta, joiden luomisessa Visual Concepts ei oikein koskaan ole ollut täysin omiaan. Valikot ja niiden toiminta on kutakuinkin pysynyt ikävä kyllä ennallaan viime vuodesta ? kaipa niistä joku siis edelleen pitää. Valikoita on tosin nyt siistitty sen verran, että enää aivan päämenussa ei ole kuin kolme valittavaa pelimuotoa. Erikseen ostettavissa ollut DLC-paketti legends showcasen mainos onkin kadonnut sarjan uutukaisesta aivan kokonaan.

Hyvä niin, mitä sitä mainostamaan päävalikossa jotain sellaista, mihin ei käsiksi pääse ilman lisämaksua. Pelin loput pelimuodot ja säätövalikot on jälleen kerran kätketty B-nappulalla avattavan minimenun alle, joka omasta mielestäni on turhan sekava ratkaisu. Ehkä ensi vuonna valikoita uusitaan jo vähän rankemmalla kädellä selkeämmin navigoitavan järjestyksen pariin.

NBA 2K13 pitää siis sisällään jotain uutta samalla kantaen mukanaan myös edellisvuoden uudet pelimuodot (training camp, NBA: creating a legend ja association: online) ? yhtä lukuun ottamatta, joka on viime vuoden pelissä erikseen ladattavana olleen Legends showcasen rinnalla pelimuoto nimeltä NBA’s greatest. Pitkään mukana olleita pelimuotoja tavallisen pikapelivaihtoehdon ohella ovat kokonainen kausi, playoffsit, yhteen pelaajaan keskittyvä myCareer sekä managerityylinen association, jossa pelaaja hoitaa itse pelaajahankintansa, pitää huolta joukkuekemiasta, samalla kun yritetään ottelu ottelulta kivuta kohti NBA-liigan kärkeä ja mestaruutta. Viimeisenä valikoimasta löytyy melko tylsä katukorismoodi, Spriten sponsoroima NBA Blacktop, jossa korista voi pelata löysemmillä katusäännöillä vaikkapa 1 Vs. 1 tai 2 Vs. 2 tyyliin.

MyCareer sen sijaan tarjoaa paljon pelattavaa, pelimuotona jossa pelaaja keskittyy EA:n vastaavien be a pro -pelimuotojen tapaan yhden pelaajan nostamiseen huipulle. Uramoodin alussa edessä on draftausottelu, jossa katsotaan pelaajan pärjäämistä ja joukkuepelaamista kentällä, minkä jälkeen edessä on kolme lyhyttä haastattelutilaisuutta eri joukkueiden johtajilta ja sitten lopuksi vielä draftaustilaisuus, jossa joukkueet hankkivat pelaajansa.

Uutta myCareerissa on ?sosiaalinen media?. Sosiaalinen media, pelissä tarkoittaa, että virtuaaliset fanit kommentoivat päämajana toimivassa uravalikossa pelaajan märkäkorvapalloilijan edesottamuksia kovin Twitter-henkisesti. Fanien määrää voi myös kohottaa siinä missä joukkueen kemiaakin. Jollain tapaa kuitenkin tuntuu, että tällaiset kaikenmaailman sosiaaliset mediat koripallopeleissä alkavat viemään pelaajaa pois sen oikean asian ääreltä, eli itse pelaamisesta. Ei kai sillä niin väliä ole millaisiin ryysyisin oma virtuaalipelaaja pukeutuu vapaa-ajallaan tai kuinka paljon ?sosiaalisessa mediassa? on ystäviä. Tai siis ? ainakaan näiden ei pitäisi vaikuttaa. Pelattavaa myCareerissa riittää kuitenkin moneksi illaksi kaikesta huolimatta.

MyCareerista poiketen myTeam sen sijaan on aidosti jotain uutta. Pelattavuudeltaan myTeam muistuttaa jossain määrin Electronic Artsin viime vuosien urheilupelien Ultimate Team-pelimuotoa, jossa tiimiin hankitaan uusia jäseniä ostamalla keräilykorttipaketteja, joista ei koskaan tiedä etukäteen mitä saa. NBA 2K13-pelissä ei kuitenkaan leikitä korttien kanssa, mutta perusidea on melko lailla sama.

Pelaaja saa aloittamisen helpottamiseksi peliltä muutamia pelaajia heti kättelyssä ilmaiseksi omaan kasvavaan tiimiinsä ja sen jälkeen lähdetään pelaamaan otteluita tarkoituksena totta kai voittaa. Pelaamista voi harrastaa joko yksinpelinä tai Livessä matchmakingin avulla. Voitetuista otteluista kertyy myCareerin tapaan VC:tä, eli virtual coinseja, joilla voidaan ostaa entistä parempia pelaajia omiin riveihin. VC-pisteet käyvät valuuttana myös omaa hahmoa ja tämän vaatetusta ja pelikenkiä kustomoitaessa myPlayer-valikossa.

VC:tä voi halutessaan kerätä myös kokonaan pelin ulkopuolellakin muun muassa pelaamalla Facebookissa peliä nimeltä NBA 2K MyLife, jossa rakennetaan omalle nousevalle tähdelle FarmVille tai The Sims -hengessä omaa kartanoa, koristellaan pihaa ja niin edelleen ? eletään siis hahmon mukana koripallokenttien ulkopuolellakin. Kukapa sellaista vaivaa jaksaisi nähdä pelkkien ylimääräisten virtuaalikolikoiden haalimisen vuoksi…

Oman palloilijansa kustomoinnin pääsee tällä kertaa viemään kokonaan uudelle tasolle NBA 2K13-pelin mukana tulevassa kenkäeditorissa. Editorissa pelaaja saa suunnitella itse oman merkkikenkänsä pintamateriaalia ja väritystä myöten. Oma hahmo voi sitten käyttää pelaajan luomia kenkiä kentällä. Tämän lisäksi Nike-merkkisiä kenkiä käytettäessä niistä tulostuu erillinen ?Nike iD? koodi, jonka avulla pelaaja (suomalainenkin) voi siirtyä Nike iD-nettikaupan sivuille ja syöttää sinne kengistä saamansa koodin, jolloin pelissä ?luotu? kenkä voidaan ostaa (kalliilla hinnalla) käyttöön sellaisenaan oikeassakin elämässä.

Pelattavuudeltaan NBA 2K13 on säilynyt kutakuinkin ennallaan ja kontrolleista ja siten pelaajien liikkeistä löytyy tarvittaessa monipuolisuutta. Kaksinpeli on edelleen pelin parhainta antia, vaikka tekoälykin antaa mukavan vastuksen jo oletusvaikeustasollakin, jos toista ihmispelaajaa ei löydy saman sohvan nurkalle taistelemaan pallosta. Voitot eivät tule tekoälyä vastaan pelatessa todellakaan helpolla ja töitä saa tehdä hiki hatussa, varsinkin jos pelisarja tai koripallopelit näin yleensä eivät ole entuudestaan tuttuja. Halutessaan pelaamisen voi toki viedä useamman pelimuodon voimin suoraan nettilinjoillekin, jossa pelaajia kuhisee ja paljon. Arvostelun kirjoitushetkellä pelaajia Livestä löytyi noin 60 000, joka on varsin kiitettävä määrä mille tahansa pelille, jokavuotisista urheilupeleistä puhumattakaan.

Ohjauspuolella uutena ominaisuutena mukaan ovat tulleet uniikit signature skills -liikkeet sekä control stick -nimeä kantava lisäkikka pallon käsittelyyn. Control stickillä, eli ohjaimen oikealla tatilla voi harhauttaa vastustajaa sekä pyöritellä palloa varsin kätevästi, ennen kuin lopulta yrittää korille ja donkata palloa koriin. Signature skillsit sen sijaan ovat erilaisia erikoiskykyjä, joita monella pelaajalla (ei kuitenkaan aivan jokaisella) on ja joita pelaaja voi esimerkiksi erikseen ostaa omalle märkäkorvapalloilijalleen myCareerissa.

Kykyjen ansiosta joku kenttäpelaaja saattaa olla taitava heittämään kolmen pisteen koreja, kun taas toinen imee vastapelurinsa staminaa itseensä, kun taas kolmannella saattaa pysyä hyvä korien tekemiseen positiivisesti vaikuttava pelivire yllä pidempään ? jopa yli aikalisän aiheuttamien pelikatkojenkin. Signature skillsejä ei tarvitse erikseen aktivoida, vaan ne ovat käytössä koko pelin ajan automaattisesti. Kyseinen ominaisuus on varsin mielenkiintoinen lisäys, sillä perustaitojen ohella ne tuovat jokaiseen palloilijaan pienen lisäripauksen ainutlaatuisuutta.

Ensimmäistä kertaa mukana on nyt myös Kinect-tukikin, joka tuntuu korvanneen vielä viime vuonna mukana olleen 3D-televisioiden tuen. Eipä pelin Kinect-tuella kuitenkaan kannata pahemmin kehuskella. Se, joka odottaa jonkinlaista liiketunnistintukea peliltä tulee pettymään. Kuten moni muu tämän päivän Kinectiä ?tukeva? peli, myös NBA 2K13 on rajoittanut tukensa pelkästään Kinectin mikrofoniin. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaaja voi käskyttää omia tekoälypelaajiaan kentällä ohjaimen nappuloiden lisäksi vain ja ainoastaan huutelemalla äänikomentoja englanniksi Kinectille.

Erilaisia komentoja löytyy niin puolustamiseen kuin hyökkäämiseenkin, sekä muutamia yleisiä komentoja, joilla esimerkiksi vaihdetaan pelikuvakulmaa lennossa tai otetaan aikalisä. Ongelmana pelissä vain on se, että komennot eivät ole niin kovin simppeleitä tai edes yhden sanan komentoja, jotta niitä voisi muistaa ulkoa ja siten pelin tuoksinassa Kinectille tuosta noin vain huudella. Ihan eri juttu olivat ihan näin esimerkkinä vaikkapa Halo: Anniversary -pelin käyttämät äänikomennot, kuten grenade ja reload, jotka olivat selkeitä ja varsin helppoja muistaa. NBA 2K13 sen sijaan pitää sisällään paljon hankalammin muistettavia komentoja, joista kenties helpoimpia ovat time out, switch camera (pelikuvakulman vaihto lennosta), help me, sekä clear out. Loput ovatkin sitten sarjaa pick and roll, quick isolation, cut to the basket, set a screen for me, tai ehkä kaikkein vaikein: call post play for X. Viimeksi mainitun komennon kohdalla merkki X tarkoittaa pelaajan etu- ja sukunimeä, sukunimeä tai pelipaikkaa, jonka saa itse valita. Eli koko komento vielä esimerkkinä: ?call post play for Josh Smith?. Suurin osa komennoista vaatii koripallon syvempää tuntemusta, jotta niitä osaisi huudella oikeaan aikaan, kun taas osa on yksinkertaisesti liian vaikeita muistaa niiden englanninkielisyytensä vuoksi.

Kirjoittelin näitä äänikomentoja lapulle ylös niiden vaikean muistamisen vuoksi ylös ja yritin käyttää niitä sitten pelaamisen aikana, mutta turhaan. Kinect ei tunnistanut ääntäni lainkaan siitä huolimatta, että kalibroin mikrofonin onnistuneesti uudelleen ja kokeilin vaihdella pelin tarjoaman amerikanenglannin ja brittienglannin -sävyisten äänitunnistimien välillä. Kinect ei yksinkertaisesti halunnut ottaa vastaan mitään, vaikka kuinka tarkasti ja lähellä tai kaukana mikistä sanoja yritti lausua. Toisaalta jos asiaa ajattelee, on koko ääniviritys melko turha, koska se ei tuo oikeastaan mitään peliin, jota ei voisi hoitaa peliohjaimella pelaten. Sekaisinhan siinä vain menee, kun yrittää lapulta katsella ylös kirjoittamiaan komentoja ja sitten vielä yrittää muistaa minä hetkenä mitäkin on sopiva yrittää huudella nopeatempoisessa pelissä.

NBA 2K-pelisarjan uutukaisen presentaatiosta vastaa tällä kertaa varsin tunnettu artisti Jay Z, joka on toiminut pelissä tuottajan pallilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa pelin musiikkivalikoimasta on Jay Z:tä tai biisejä, joissa Jay Z vetää settiä jonkun toisen, kuten Kanye Westin tai Rihannan kanssa. On pelissä kuitenkin muutakin kuin pelkkää räppiä ja esimerkiksi Coldplay, U2, Daft Punk, sekä Puff Daddy ovat nekin edustettuina.

En ole välttämättä sitä mieltä, että pääosin Jay Z:llä ja hänen kavereillansa täytetty ääniraita on se kaikkein paras mahdollinen idea, mutta kun taas ajattelee sitä, kuinka suuri osa nykypäivän NBA:ssa on mustaihoisia pelaajia, uppoaa Jayn rappi jollain kumman tavalla paremmin pelin henkeen, kuin juuri edellä mainitsemani Coldplay tai U2, jotka tavallaan tuntuvat taustalla soidessaan olevan jopa hieman väärässä seurassa. Ensin tulee tuutin täydeltä räppiä monen kappaleen verran ja sen jälkeen: ?tähän väliin soitamme hieman Coldplayta rauhoittaaksemme teitä.? Jos Jay-Z ja kumppanit eivät innosta, voi musiikkilistaa sekä yksittäisten kappaleiden soimista pelin aikana kuin valikoissakin myös kustomoida omilla, kovalevylle talletetuilla musiikeilla pelin valikoiden kautta.

Ei pelin presentaatiossa kuitenkaan parasta ole Jay Z ja tämän musiikkivideomaiset vilahdukset aina silloin tällöin ruudulla ennen ottelun alkua, vaan presentaatio koostuu valtaosin todella upeasta pelinaikaisesta äänimaailmasta. 2K12-pelin tapaan selostus on huippuluokkaa, siinä missä kenkien vinkuminen parketilla sekä yleisön mylviminen ? etenkin mitä lähemmäksi pelin loppua mennään ? saavat kaikki aikaan varsin vahvan, lähes televisiolähetyshenkisen tunnelman.

NBA 2K12-pelissä selostus oli kuin suoraan televisiosta. Lähes live-selostuksen kuuloista, jouhevaa kommentointia ja yksityiskohtaista nippelitiedon tuomista esille on tarjolla jälleen kerran Kevin Harlanin ja Clark Kelloggin puhumana, siinä missä Doris Burke hoitaa raportoinnin kentän laidalta aina silloin tällöin. Jollain kummalla tavalla NBA 2K-pelisarja on päässyt kokonaan eroon urheilupeliselostuksien Akilleen kantapäästä, joka saa selostamon ukkojen kommentoinnit pahimmillaan kuulostamaan kuin pienistä paloista yhteen liimatulta palapeliltä. NBA 2K13-pelissä selostus on sulavaa, eläytyvää ja kaikkea muuta mitä oikealtakin selostukselta sopisi odottaa. Selostus ja kommentointi tuntuu joka pelikerralla tuoreelta ja se on vain kuultava itse, jotta sen hienouden tuntisi.

Peligrafiikka on sekin jouhevaa ja liikeanimaatio ihailtavan sulavaa ja kenttäkin on pelin aikana yleisön lisäksi täynnä kameramiehistä ja huoltohenkilökunnasta. Uusintatilanteissa tai pelikatkojen aikana, jolloin hahmoja näytetään hieman lähempää, ei liikeanimaatio ole aivan niin elävänoloista kuin mitä se pelitilanteissa on ja paikoitellen pelaajat vaikuttavat pökkelömäisiltä, mutta kokonaisuus toimii silti riittävän hyvin. Jos pelin äänimaailma luo pelin realistisuudesta sen toisen puolen, niin sulava ja näyttävä grafiikka tekee loput.

Mukana on jälleen myös loistava NBA Today-ominaisuuskin, jota on viilailtu entisestään. Ominaisuuden avulla voi valita aidon päivä pelin pikapelin kautta, nähdä pelien aikana väliaikatilastoja meneillä olevista oikean elämän peleistä ja niiden pistetilanteista, sekä saada tietoa siitä mitkä joukkueet pelaavat minäkin päivänä seuraavan kerran. Uutena lisänä pelaaja saa veikata myös tulevien otteluiden voittajia, jonka jälkeen veikkaukset lähetetään pelin serverille. Toimiakseen NBA Today edellyttää nettiyhteyden ja Liven kultajäsenyyden.

Kokonaisuutena NBA 2K13 on enemmän perinteisen vuosipäivityksen kaltainen peli, kuin mitä edeltäjänsä oli runsaammalla uutuussisällöllään noin vuosi sitten. NBA 2K13-pelissä sieltä täältä on viilailtu vähän jotain ja lisätty pienesti uutta sisältöä (mm. myTeam-pelimuoto). Samalla jotain on otettu pois, eikä Kinect-tukikaan ole loppujen lopuksi kummoinen lisä ja sen turhuus (tässäkin) pelissä on yksi pieni naula lisää uppoavan Kinectin arkussa. Mukaan läntätty — joskin toimiva — kenkäeditori kertoo sekin jotain: oikeat ideat ovat tänä vuonna olleet hieman vähissä, tai sitten niitä uusia ideoita ei ole viitsitty lisätä. Ehkäpä NBA 2K14 kantaa hieman enemmän uutta mukanaan.

Jos NBA 2K12 kotoa löytyy, en näe uusimpien pelaajakokoonpanojen saamisen lisäksi juuri mitään syytä sille miksi NBA 2K13 kannattaisi hankkia. Jos sen sijaan 2K12 tai jopa 2K11:kin jäivät välistä, tarjoaa NBA 2K13 huipputason virtuaalikoripalloviihdettä upean presentaation sekä miellyttävän pelattavuuden kera.