NHL 2005 arvostelussa
Sitä samaa jälleen uudessa paketissa. Vuosi vaihtuu, mutta sisältö on aina suunnilleen sama. Mitään suuria uudistuksia ei viimevuotiseen verrattuna löydy, mutta eipä kai niitä kukaan enää odotakaan. Nopeatempoista jääkiekkoa muistuttavaa ryntäilyä, mutta suhteellisen mukavaa pelattavaa kuitenkin. Realismista ei ole tietoakaan, mutta ei PC:lle muutakaan varteenotettavaa lätkäpeliä juuri ole tarjolla.
EA:n jokavuotinen urheilupläjäys on saapunut jälleen ja vaikka NHL:ssä ei vielä ole kiekko kertaakaan tällä kaudella jäähän pudonnut, eikä välttämättä tule putoamaankaan niin virtuaalikiekkoa saa kuitenkin jälleen uuden vuosipäivityksen muodossa hakata. Mitään varsinaisesti uutta ja mullistavaa ei tälläkään kertaa ole tarjolla, vaan totuttuun tapaan kaiken näköistä pientä enemmän ja vähemmän hyödyllistä ominaisuutta on taas lisäilty.
Itse pelaamiseen eniten vaikuttava uudistus on mahdollisuus ohjata kiekotonta pelaajaa. Tokihan ennenkin on voinut valita jotain tiettyä paikkaa pelaavan pelaajan jolloin myös tietokoneen ohjaamat ketjukaverit ovat osanneet kiekkoa kuljettaa. Nyt pelaajaa on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa lennosta, eli hyökkäykseen rynnätessä voit jättää kiekonkuljetuksen ketjukaverille ja ohjata kiekottoman pelaajan maalinkulmalle, pyytää syöttöä ja pamauttaa kiekon verkkoon. No ihan näin helpostihan se ei aina toimi, mutta sinnepäin ainakin. Systeemin suurin ongelma tulee vastaan siinä, että kamera seuraa aina kiekollista pelaajaa ja näin ollen kentän toisella laidalla viilettävän pelaajan ohjaaminen on voi olla aikalailla hankalaa, kuvakulmasta riippuen.
Kiekottoman pelaajan ohjaus on lähinnä sen takia hyödyllinen ominaisuus, että se karsii jonkin verran tekoälyn järjettömyyksiä. Itselläni ainakin on vuosien saatossa mennyt hermot jokusen kerran kun pääsee vaikkapa kolmella yhtä vastaan hyökkäykseen ja kesken kaiken ketjukaverit lähtevätkin vaihtoon, ja vaikka kaverit mukana pysyisivätkin niin ne eivät välttämättä osaa hakeutua parhaaseen mahdolliseen maalintekopaikkaan.
Muitakin pelillisiä uudistuksia löytyy, ei mitään kovin suuria, mutta ihan tervetulleita kuitenkin. Pelaajalla on nyt mahdollisuus valita joka aloituksen muodostelma. Vaihtoehdot ovat varovainen, normaali ja aggressiivinen. Eniten tästä on apua hyökkäyspään aloituksissa joissa aggressiivisella kuviolla toinen puolusta ja laituri haketuvat valmiiksi vetopaikkaan. Lämärille ja rannelaukaukselle on nyt myös saatu omat nappulat. Mielestäni tämä toimii paremmin kuin viime painoksen systeemi, jossa molemmat lähtivät samasta napista ja laukaus määräytyi sen mukaan kuinka kauan nappia painoi. Pelaajat osaavat nyt myös tehdä ns. vanhanaikaisia, eli kun painat laukaisunappia maalin takana niin pelaaja yrittää kiepauttaa kiekon jommastakummasta etukulmasta sisään, ainakin useimmiten.
Juurikaan realistisempaan suuntaan peliä ei ole tälläkään kertaa viety, vaan huoletonta päästä päähän ryntäilyä on yhä luvassa. Tosin ei välttämättä aivan yhtä huoletonta kuin ennen, sillä tietokoneen puolustuskyvyt ovat parantuneet viime vuotuisesta jonkin verran. Nyt läpiajoon pääseminen on jo huomattavasti suuremman työn takana kuin aiemmin. Enää ei juurikaan ole mahdollista lähteä oman maalintakaa kiekon kanssa ja purjehtia huoletta koko kentän läpi. Yleensä viimeistään toisen vastustajan kohdalla pujottelu pysähtyy. Ylipäätään syöttelyä joutuu harrastamaan aiempaa enemmän, koska tekoälyukkelit osaavat karvata välillä jopa vähän turhan hyvin. Tämä ei toki päde muutamalla helpoimmalla vaikeustasolla, jossa vastustajat nyt lähinnä vain pyörivät kentällä. Jos joskus aikaisemmin on EA:n NHL-sarjaa pelannut niin vaikeustason saa pelissä kyllä aika äkkiä laittaa korkeimmalle mahdollisella tasolle mikäli haluaa tietokoneesta vastusta saada. Vaikeimmallakin tasolla peliä yleensä pystyy hallitsemaan, mutta vastustajan maalivahdit muuttuvat lähestulkoon yli-inhimillisiksi muureiksi.
Uusia pelimuotoja pelissä on kaksi. Ensimmäinen, World Cup of Hockey, päästää pelaajan nimensä mukaisesti pelaajan luotsaamaan jotain turnauksen joukkueista. Eli nyt on mahdollisuus maksaa Kanadalle potut pottuina. Varsinaisestihan pelimuoto nyt ei ole uusi, sillä onhan maajoukkueilla ennenkin voinut turnauksia pelata, mutta nyt sillä vain on virallinen nimi. Toinen uusi pelimuoto on nimeltään EA SPORTS Free 4 All. Siinä 1-4 pelaajaa pelaavat toisiaan ja tietokoneen ohjaamaa maalivahtia vastaan siitä kuka tekee eniten maaleja asetetussa ajassa tai vaihtoehtoisesti ensimmäisenä asetetun maalimäärän. Soppaa saa sekoittamaan myös halutessaan 1-2 tietokoneen ohjaamaa puolustajaa. Pelistä löytyy toki edelleen myös samat euroliigat kuin viime vuonnakin, joten myös kotoista SM-liigaa pääsee jälleen tahkoamaan. Pelaajatiedot eivät tälläkään kertaa tosin ole aivan tuoreita.
Viime vuonna esiteltyä Dynasty Modea on myös jonkin verran viilattu. Perusidea on sama kuin ennenkin, eli aluksi valitaan joukkue ja sitten sitä parannellaan ja kehitetään kaudesta toiseen, mutta nyt joukkueella on muitakin tavoitteita kuin pelkän Stanley Cupin voittaminen. Riippuen joukkueen omistajista tavoitteet voivat vaihdella esimerkiksi pytyn tavoittelun tai taloudellisen voiton välillä. Jokaisella joukkueella on myös jokin yksittäinen tavoite joka pelaajan olisi kahden ensimmäisen kauden aikana saavutettava. Tavallaan tämä tuo lisää mielenkiintoa joukkueen luotsaamiseen, mutta toisaalta taas jonkin verran rajoittaakin sitä. Jos joukkueen tavoitteena on esimerkiksi olla viiden parhaiten tuottavan seuran joukossa niin silloin huippupalkkaisten pelaajien pitäminen voi olla mahdotonta, ja näin ollen myös mestaruuden tavoitteleminen vaikeampaa.
Dynasty Modessa nyt myös ketjukoostumuksilla on merkitystä. Jos lätkäisee kolme huippumaalintekijää samaan ketjuun niin tulos ei ole paras mahdollinen. Hyökkääjät on jaettu kolmeen ryhmään, maalintekijöihin, pelinrakentajiin ja karvaajiin. Puolustajat on jaettu samoin kolmeen: hyökkääviin, puolustaviin ja karvaaviin. Esimerkiksi maalintekijä tarvitsee rinnalleen pelinrakentajan jne. Ketjut kannattaa rakentaa tarkkaan koska pelaajien välinen kemia, kuten peli asian ilmaisee, vaikuttaa suoraan heidän taitoonsa. Jos ketjun keskinäinen kemia on täysi 100% niin silloin jokaisen pelaajan taito nousee viidellä pistellä alkuperäisestä, kun taas kemian jäädessä vähäiseksi heidän taitonsa laskee alkuperäisestä.
Nettipeli ei juuri uutta tarjoa. Pelimuodot ovat osapuilleen samat kuin ennenkin, eli yksittäiset ottelut, turnaukset jne. Pelaajia löytyy yleensä aika mukavasti ja vastuskin on vähän enemmän peliä hakanneelle sopivampi kuin mitä tekoäly voi tarjota. Pahempaa lagia ei kovin usein esiinny, mutta ei nettipeli täysin puhtaastikaan yleensä pyöri.
Visuaaliselta ulkoasultaan peli on kehittynyt jälleen jonkin verran. Pelaajat on mallinnettu todella hyvin ja varsinkin pelaajien naamat ovat jo todella helposti yhdistettävissä tosi-elämän esikuviinsa. Tällä kertaa myös NHL valmentajat on mallinnettu peliin mukaan. Pelaaja-animaatioita on myös kehitetty ja niistä onkin jonkin verran luonnollisemman näköisiä saatu. Näyttävyyttä on lisätty myös esimerkiksi ottelun alku- ja välianimaatioihin. Kohentuneesta ulkoasusta huolimatta peli ei vaikuta mitenkään erityisen raskaalta
Äänipuolella mitään varsinaista mullistusta ei ole tapahtunut. Selostajat ovat edelleen huonoja, niin kuin aina ennenkin. Ottelun aikaisessa äänimaailmassa ei suurta muutosta ole havaittavissa. Musiikissa ei laadullisesta ole sinänsä valittamista, tarjolla on Amerikkalaisia enemmän ja vähemmän suosittuja pop/rock biisejä, joku tykkää joku ei. Suurin valittamisen aihe on jälleen se, että biisejä on liian vähän. Valikkomusiikkeihin kyllästyy muutamassa päivässä, sen verran suppea valikoima on.
