Arvostellut: Mikko Kosonen, 27.lokakuu 2018

Peliarvostelu

Paw Patrol: On a Roll!

Pelin nimi: Paw Patrol: On a Roll!
Alusta: PlayStation 4
Kehittäjä/Julkaisija: Torus Games/Outright Games
Pelaajamäärä/Moninpeli: 1 pelaaja, ei moninpeliä
< >
Avaa pelin lisätiedot
Arvostelun Paw Patrol: On a Roll! kansikuva

Lapsien – etenkin vähän pienempien – uusi hittijuttu tällä hetkellä tuntuisi olevan Paw Patrol eli suomalaisittain Ryhmä Hau. Tuskinpa sellaista kauppaa Suomestakaan löydät, missä ei jotain Paw Patrol -aiheista tavaraa tällä hetkellä myytäisi. Lelut, satukirjat, reput, pallot, eväslootat, mukit. Kaikkea löytyy.

Itse sarjaa on voinut katsoa suoratoistopalvelu Viaplayn kautta jo pidempään, mutta nyt myös Yle 2 on alkanut näyttää uusimman kolmannen kauden jaksoja.

Olen kaikkien Game Realityn vuosieni aikana arvostellut useita, enemmän perheen nuoremmille pelaajille suunniteltuja pelejä ja yrittänyt tarkastella niitä mahdollisimman lapsenmielisin silmin. Paw Patrol: On a Roll! on laatuaan ensimmäinen lastenpeli, jonka arvostelen nyt pienen lapsen isänä.

Tätä kirjoittaessa ensi kuussa vuoden täyttävä poikani ei vielä varmastikaan liikaa ymmärrä Ryhmä Haun päälle sen suomenkielisestä dubbauksesta huolimatta, mutta ohjelman musiikit jostain syystä aina jähmettävät pojan täysin keskittyneeksi. Vauhdikas alkuintro sekä hetket aina, kun koiranpenturyhmä valmistautuu uuteen pelastustehtäväänsä liukumäkeä ajokkeihinsa laskien – musiikin soidessa taustalla – ovat sellaisia jähmettäviä ja jännittäviä hetkiä hänelle. Kaikki tunnarit on yksinkertaisesti pakko nähdä – sama pätee myös esimerkiksi Muumeihin; alkulaulu ja loppulaulu on katsottava täydellä fokuksella, vaikka itse jaksoa ja sen tapahtumia ei niin tarkasti aina seuraisikaan.

Paw Patrolia olen kuitenkin itse nähnyt TV:stä tässä vaiheessa sen verran riittävästi, että erotan, että Viaplayssa ja Ylellä on eri suomidubbaajat käytössä – jälkimmäinen on laatua heikompi. Melkeinpä muistan myös Ryderin koiranpentujen nimet ulkoa unissani.

Ikävä kyllä Nickelodeonin kyseisestä lastensarjasta tehtyyn viralliseen uuteen peliin ei ole jaksettu aivan hirveästi panostaa. Sitä varsinaista alkuintroa pelissä ei ikävä kyllä ole, mutta toki se pelin omalla, Unitya käyttävällä pelimoottorilla tehty liukumäen lasku edelleen hauskana näkynä jähmettivät poikani, joka kerta kun hän pääsi seuraamaan peliä TV-ruutua katsoen. Kuului jopa naurua ja seurasi innokasta hytkymistä musiikin tahdissa, poikani luullessa peliä mitä ilmeisemmin tutuksi ohjelmakseen. Autenttisuustekijä on siis aika pitkälti taattu. On sinänsä hullua, että kaikki tämä on saatu puristettua alle gigatavun kokoiseksi pelipaketiksi.

Pannaan tassut heilumaan englanniksi

Vaikka peli visuaalisesti alkuintroa ja meiningin alkamista myöten muistuttaa paljon esikuvaansa ja peligrafiikkakin on saatu hyvin pitkälti samalle viivalle itse sarjan kanssa, ei taustalla soiva tunnari ole se aito – kyseessä on pelkkä jäljitelmä. Toinen menetetty tilaisuus omasta mielestäni on ollut jättää peli suomentamatta. Valikot kuin pentujen johtaja-omistajan, Ryderin, neuvova höpötyskin ovat kaikki englanniksi. Lokalisointi olisi varmasti vienyt aikaa ja rahaa erittäin rajatulta budjetilta, josta pelin kehittäneellä ja lisenssipeleihin mitä ilmeisemmin erikoistuneella Torus Gamesilla ei varmasti ole ollut joustaa. Ylimääräistä tilaa bluraylevyltä kuitenkin varmasti olisi erilaisille äänipaketeille löytynyt. Kyseessä on kuitenkin lehdistötiedotteenkin mukaan sarja ”esikoululaisille”, joten lokalisointia olisi ollut hyvä olla ainakin jossain määrin.

Aiemmin tänä vuonna arvostelin kenties yhden surkeimmista peleistä koskaan, tai ainakin surkeimman tältä vuodelta – Hotel Transylvania 3, joka oli Paw Patrol -pelin kehittäjän käsialaa sekin. On onni onnessa, että Paw Patrol ei ole kuitenkaan aivan samankaltainen pohjanoteeraus. Paw Patrol on nimittäin sinänsä ihan pelattavaa tasoa, ainakin kontrollien ja selkeän tasosuunnittelun osalta.

Peli tarjoaa kaikkiaan kuusitoista melko lyhyttä tasoa Adventure Bayn maisemissa. On rantamaisemaa ja on metsämaisemaa – sarjasta tutuissa maisemissa mennään pelissäkin. Pelimekaniikaltaan toteutus on pitkälti 2D-tasohyppelyä halvan budjetin 3D-grafiikalla. Hypitään ja pompitaan, kerätään tasohyppelylle ominaisesti jotain – tällä kertaa koirankeksejä sekä kultaisia Paw Patrol -merkkejä. Keksejä on parisensataa ja kultaisia läpysköjä kuusi. Koirankeksit toimivat hyvänä indikaattorina siitä, kuinka pitkällä tasossa ollaan. Kun sata keksiä on kasassa, ollaan puolivälissä. Kaikkien merkkien kerääminen yhdestä tasosta avaa valikkoon jonkinlaisen yksinkertaisen hassun kuvan suoritetusta tehtävästä, ei muuta. Kaikki keksit keräämällä voi saada auki pelin ”vaikeampia” trophyja. Olisi ollut hauska jos kultamerkit keräämällä olisi auennut vaikkapa pätkiä sarjan episodeista – ylimääräistä tilaa pelin levyltä ainakin olisi löytynyt runsaasti.

Ryder pentujengineen, saa hommat hoitumaan!

Hyppelyn lomassa tulee tuon tuosta eteen väliaikaisia esteitä ja pelaajalle annetaan aina kolme vaihtoehtoa – joko käytössä olevan koiranpennun omat erikoiskyvyt käyttöön tai sitten paikalle pirautetaan joku muu partion jäsen ratkaisemaan tilanne. Lähes aina johtajapoika kertoo mikä pitäisi valita. Joskus ei kerro, mutta väärä valinta ei johda ongelmiin, vaan saa yrittää heti toista vaihtoehtoa. Tämän tasohyppely-pulmanratkonnan ohella vain välillä tulee sitten esteen joku minipeli, kuten sukeltelua Zumalla tai sokkelossa sniffailua poliisikoira Chasea ohjaten. Sokkelotkin ovat ylihelppoja, mutta silti vainunappulaa painamalla peli kertoo oikean reitin tarvittaessa.

Pelin suurin ongelma kenties suomenkielisyyden puutteen ohella on pelin suuri itseään toistavuus. Toki kaikkia pentuja hyödynnetään ja päästään jopa ohjaamaankin vuoron perään erilaisissa pelastustehtävissä, eli tältä osin homma pelaa, mutta hirveästi vaihtelua peli ei silti tarjoile.

Paw Patrol: On a Roll! -pelin ikärajasuositus on kolme ikävuotta ja nyt jos koskaan se varmasti on kohdallaan, koska peli ei liiemmin haasta ja kallistuukin melkeinpä opetuspelin suuntaan, kuin oikean tasohyppelygenren suuntaan. Olen nimittäin pelannut paljon haastavampiakin, samalla ikäsuosituksella varustettuja lasten lisenssipelejä näiden kaikkien vuosien aikana.

Loppusanat

Simppeliä 2D-tasohyppelyä ja pientä minipelailua ja yliyksinkertaista pulmanratkontaa. Onko Paw Patrol sitten hankkimisen arvoinen? Tämä riippuu pitkälti muutamasta seikasta. Visuaalisesti sanoisin pelin olevan kutakuinkin onnistunut – ei millään mittapuulla nätti PS4-peliksi, mutta esikuvaansa se jäljittelee paikoin hienostikin. Suomenkielistä höpinää ei ole, eikä edes suomenkielisiä tekstityksiä saa mistään päälle.

Sarjaa fanittavan lapsen olisikin siis syytä osata englantia tai ainakin olla välittämättä suomalaisen opastuksen ja höpinän puutteesta. Hintaa pelillä kaupan hyllyllä on Transylvania 3:n tavoin noin nelisenkymmentä euroa, mikä rajoitetun budjetin lastenpeliksi on ainakin allekirjoittaneen mielestä kalliin puolella. Pelinä Paw Patrol antaa vastinetta rahoille tietysti paljon paremmin, kuin sekava ja huonosti toimiva Transylvania 3, mutta silti – neljällä kympillä saa takuuvarmasti hankittua jotain paljon laadukkaampiakin pelikokemuksia lapsille.

Yhteenveto

Kaipaa hiomista

Hyvää

  • - Visuaalisesti mukailee esikuvaansa paikoin hyvin
  • - Vie minimalistisesti tallennustilaa
  • - Peruspelattavuus toimii..

Huonoa

  • - ..Mutta on turhankin yksinkertainen ja itseään toistavaa
  • - Hintalaatusuhde
  • - Suomenkielisyyden totaalinen puuttuminen