Arvostellut: Teemu Laitinen, 31.toukokuu 2018

Peliarvostelu

Preta: Vendetta Rising

Pelin nimi: Preta: Vendetta Rising
Alusta: PlayStation 4
Kehittäjä/Julkaisija Illion Corp / YJM GAMES
Pelaajamäärä/moninpeli 1/3
< >
Avaa pelin lisätiedot
Arvostelun Preta: Vendetta Rising kansikuva

Diablon klooneja tupsahtelee esiin aina tasaisin väliajoin, mutta ehkä vähiten tällaista odotti tulevan virtuaalilaseille pelattavaksi. Uusi pieni pelifirma on kuitenkin päättänyt lähteä koittamaan onneaan, eikä yritys mikään huono ole.

Rauhallinen Akirionin maailma keinuu täydellisen tuhon partaalla, jonka on aiheuttanut vaarallinen epidemia. Elävät olennot muuttuvat lihaa himoaviksi olennoiksi, joita kutsutaan nimellä preta. Jäljelle jääneet keskittävät voimansa ja perustavat tukikohtia, mutta elävät ihmiset alkavat olla vähissä. Tästä syystä he joutuvat palkkaamaan vaeltavia palkkasotureita, jollainen pelaajan päähenkilö sattuu olemaan. Maailmaa tutkiessa mysteeri taudin aiheuttajasta alkaa paljastua.

Kun kyseessä on puhdas hakkaa-ja-pinoa -tyylinen peli, ei tarinalta oikein osaa odottaa mitään fantastista tunteiden ryöpytystä. Preta: Vendetta Rising ei sellaista tarjoakaan, tosin tutoriaalin muodossa käytävä ensimmäinen tehtävä kyllä antaa puitteet hyvällekin tarinankerronnalle, aavemaisella otteellaan, mutta nopeasti se punainen lanka häviää näköpiiristä eikä tarinan seuraamiseen jaksa enää panostaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että pelaajan mielenkiinto viedään heti muualle, kuten kylän esittelemiseen ja pelimekaniikan toimintaan. Pian huomaa tekevänsä samoja ensimmäisiä tehtäviä yhä uudestaan ja uudestaan, jotta saisi paremman miekan tai suojuksen, vaikka ei edes ole varma tarvitseeko sellaista. Preta: Vendeta Rising paljastuukin jo heti ensimmäisellä pelitunnilla yhdeksi kovimmiksi grindaus-sessioiksi mitä on nähty sitten WoWin ”vanilla”-aikakauden.

Valitettavasti tarina ei ole ainoa Preta: Vendetta Risingin huono puoli. Pelaajan ei tarvitse montaa tuntia seikkailla pelin maastoissa kunnes huomaa nähneensä kaiken mitä pelillä on tarjota, visuaalisesti. Luminen maisema louhoksella ja iso läjä maasta pulppuavia sinisen paletin omaavia vihollisia. Jotkin vihollisista ovat pienempiä ja toiset sitten suurempia. Pienempiä on enemmän, isompia vähemmän. Tämä kaava jatkuu läpi pelin kymmenien pelituntien. Toki haastetta on – välillä ehkä liikaakin – ja jotkin isommat pretat ovat tappavalla napanuoralla yhdistettynä toisiinsa. Napanuora on myös merkki siitä, että viholliset ovat hieman voimakkaampia ja vaikeampi tappaa. Osa vihollisista on myös toisia nopeampia. Pelin tekijät ilmoittavat vaikuttajikseen Diablo-pelit, eikä se ole mitenkään piiloteltu asia. Ideoiden kopioiminen saattaa olla laillista, eikä Preta: Vendetta Rising ole ainoa peli, joka lainaa Diablolta. Kopiokoneeseen on laitettu lähes kaikki mitä on vain kehdattu, kuten esimerkiksi hulvaton rahasäkki-goblini, joka tekee cameoroolin tässäkin pelissä. Tämä kun taitaa olla ainoa pelin otus, joka saa hymähtämään ja pienen virneen suupielille. Vaikka viholliset näyttävätkin hyvin tylsiltä tusinaruusuilta, on niihin saatu ominaisuuksien osalta tarpeellista variaatiota. Älykkyyden osalta ne ovat kivenmurikan tasolla. Taistelut ovat aluksi hyvin simppeleitä, mutta pidemmälle päästyä alkaa tulla useampia vihollis-tyyppejä samaan aikaan ruudulle. Ruudunpäivitys pysyy onneksi hyvissä lukemissa eikä mitään nykimisiä näy. Peli siis testattiin perus PS4:lla.

Pelattavia hahmoja on kolme erilaisen pelityylin omaavaa sankaria. Isoa miekkaa heilutteleva äijä, taikoja käyttävä pieni tyttö ja piiskamaista miekkaa esittelevä naisoletettu, joka on kuin ilmetty Ivy, Soul Calibur pelisarjasta. Erot näiden pelihahmojen kesken on huomattavat ja jokainen vaatii harjoittelua. Varsinaista vaikeusastetta sankareiden kesken ei ole, mutta nopeudella ja laajalla hyökkäysulottuvuudella pääsee pitkälle. Tästä syystä Ivy saattanee miellyttää, muutenkin kuin ulkokuorensa puolesta. Pelin sankarit ja kylän asukkaat ovat erittäin kauniisti tehty ja näitä tiirailee mielellään VR-lasien läpi.

Kontrolleihin tottuminen saattaa kestää hieman, vaikka periaatteessa simppelimpää hakkaamista ei voisi olla. Kolme erikoishyökkäystä normaalin läimäytyksen lisäksi ja ”raivomoodi” jossa omat voimakkaammat hyökkäykset. Tämän lisäksi sankari osaa torjua ja pyöriä kuperkeikkoja, aivan kuten Dark Soulsissa. Näppäimetkin on yllättäen kopioitu vaikutteita antaneista peleistä. Se mikä alussa saattaa tuottaa hankaluuksia on energiajuomien käyttäminen, tämä kun vaatii liipaisimen ja nuoli-padin painamista samaan aikaan. Omasta hahmosta alkaa saada kuitenkin ajan kanssa kaikki irti ja oikea lyöntirotaatio alkaa löytymään. Tämä voi kuitenkin riippua myös siitä, että millä sankarilla pelaa. Harmillisesti hahmoa ei pysty vaihtamaan lennosta, jatkaen tarinaa siitä mihin jäi.

Hahmonkehitys on yllättävänkin syvällisellä tasolla Pretassa. Pelaajan on mahdollista tehdä omalle sankarilleen kolme esiasetusta, joita voi vaihtaa kesken pelin ennen tehtävää. Uudet kyvyt on asetettu kolmelle sivulle, joista jokainen kehittää sankarin tiettyä erikoiskykyä, kuten ympyränäppäimeen tai kolmio näppäimeen sidottua kykyä. Voi esimerkiksi nopeuttaa erikoisiskun palautumista, voimaa tai nopeutta. Osa kyvyistä on passiivisia ja osa uusia taikoja ynnä muita iskuja. Tämän lisäksi, kykypuuta voi parantaa riimuilla, joita voi ostaa kristalleilla. Tässä tulee mikromaksut osaksi peliä, mutta ei toki pakosta. Eikä siinäkään vielä kaikki. Riimuja voi yhdistellä, mutta tähän tarvitaan vähintään yksi kokemuskristalli ja mukava määrä pelin kultakolikoita. Riimuilla voi olla useampia eri tasoja. Kykypuun parantelun lisäksi voidaan tietenkin rakentaa omalle ukkelille parempaa haarniskaa, korvista, sormusta, taikajuomaa, asetta ja ties vielä mitä. Näitä aseistuksen esiasetuksia voi myös olla kolme erilaista. Eikä siinäkään vielä kaikki! Pelaajan on myös mahdollista hankkia itselleen ”lemmikki”, jota sitten taisteluiden kautta parannella, sillä hän saa myös kokemuspisteitä siinä missä sankarikin.

TUOMIO

Pretasta on helppo olla pitämättä, jos ei tiedä mitä odottaa. Tämä on koko pelin kompastuskivi sillä suurin osa Preta: Vendetta Risingista koostuu samojen hirviöiden lahtaamisesta ja tiettyjen tilpehöörien metsästämisestä, jotta saadaan rakennettua uusi ase tai muuta tavaraa. Tiedossa on siis varsinainen toistogeneraattori. Suuri osa pelikansasta karsastaa tällaista, mutta näillekin peleille on oma yleisönsä, Diablo 3 on sen jo osoittanut. Pelattavaa on kuitenkin tarjolla aivan käsittämätön määrä. Preta: Vendetta Rising on myös pelattavissa kaverin kanssa, mutta vain yhden saadun arvostelukappaleen vuoksi co-op -tilaa ei päästy kokeilemaan. Pretassa on myös mahdollista taistella kolmen kimpassa areenataisteluita, massiivia hirviöitä vastaan, mutta pelikavereiden saaminen samaan taisteluun tuntuu olevan jo itsessään aikamoisen taistelun alla. Kun vaatimuksena on PSVR-lasit niin sekin jo rajaa pelaajamäärää, eikä etsinnän asetuksia pysty muokata.

Preta: Vendetta Rising ei ole mikään erikoinen esitys millään osa-alueella ja VR-lasien käyttäminen tämän lajityypin pelissä tuntuukin aluksi hyvin erikoiselta, jopa turhalta. Ilman VR-pelimuotoa tällainen teos jäisi helposti kokematta, mutta peliseuraa saisi varmemmin ja tämä lisäisi pelin ikää. Joka tapauksessa, Preta: Vendetta Rising on erittäin kohtuuhintainen, kaukana täyden pelin hinnasta, ja pelin kehittäjät lupaavat parannella sekä lisäillä uusia ominaisuuksia ja pelattavaa peliin ajan myötä. Lupauksena tästä Illion julkaisi massiivisen päivityksen, joka korjasi lukuisia bugeja. Tämä on myös heidän ainoa digivauvansa, joten on uskottavaa heidän pitävän Pretasta hyvää huolta jatkossakin.

Yhteenveto

Keskivertotasoa

Hyvää

  • - Hahmot ovat kauniita
  • - Kymmeniksi tunneiksi pelattavaa
  • - Karkean pinnan alta paljastuu monipuolinen RPG
  • - Hinta

Huonoa

  • - Jotta RPG-puolesta pystyy nauttimaan, on oltava valmis järkyttävän armottomaan grindaamiseen.
  • - Kaverin kanssa pelailu ei arvosteluhetkellä kuulunut pelin sisältöön.
  • - Muihin pelaajiin ei tunnu saavan yhteyttä.